Anemia tarkoittaa veren hemoglobiinipitoisuuden pienenemistä. Miehillä normaalin hemoglobiinin alarajana on 134 g/l ja naisilla 117 g/l. Anemian taustalla on veren punasolujen määrän vähentyminen tai punasolujen rakenteen poikkeavuudet. Anemia ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire jostain taustalla vaikuttavasta sairaudesta tai poikkeavuudesta. Raudanpuuteanemiassa elimistön rautavarastot ovat vähäiset. Raudanpuuteanemia on tavallisin anemian syy. Se voi johtua raudan saannin vähyydestä ravitsemuksellisista syistä (kuten syömishäiriö, hyvin rajoitettu tai vegaaniruokavalio tai runsas maidonjuonti), runsaista menetyksistä (kuten runsaat kuukautisvuodot) tai lisääntyneestä raudan tarpeesta (kuten kasvavan nuoren raskas kilpaurheilu).
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Runsaisiin kuukautisiin tai raskauteen liittyvää lievää anemiaa voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli anemia ei ole lyhytaikainen esim. runsaisiin kuukautisiin liittyvä ilmiö, pitää anemian syy aina selvittää. Jos lapsella on normaalista poikkeavaa väsymystä, ihon kalpeutta tai rasituksessa ilmaantuvaa poikkeavaa jaksamattomuutta tai hengenahdistusta, on lääkärin arvio paikallaan. Lääkäriin tulee hakeutua myös, mikäli lapsella on muita poikkeavia oireita, kuten herkistynyt mustelmataipumus, verenpurkaumia iholla, ripulia tai vatsakipuja.
Kiireellinen
Jos anemiaan liittyy verioksennusta tai mustia ulosteita, on syytä hakeutua välittömästi lääkärin tutkittavaksi.
Anemian aiheuttajat, oireet ja tutkiminen
Anemia (mukaan lukien raudanpuuteanemia) aiheuttaa oireina yleensä ihon kalpeutta, väsymystä ja heikentynyttä rasituksensietokykyä. Raudanpuutteessa hemoglobiinitaso laskee hitaasti, jolloin elimistö tottuu siihen. Tämän vuoksi raudanpuuteanemia todetaan usein sattumalöydöksenä. Joskus hyväkuntoiseltakin henkilöltä voidaan todeta yllättävän matalia hemoglobiiniarvoja, jos verinäyte on otettu oireiden vuoksi. Nopeasti tapahtuva anemisoituminen (kuten infektion eli tulehduksen laukaisemassa punasolujen äkillisessä hajoamisessa) aiheuttaa voimakkaammat ja helpommin havaittavat oireet.
Jos hemoglobiinipitoisuus laskee edelleen, oireet pahenevat: vaikean anemian oireita ovat mm. yleinen heikkous, ihon kalpeus, sydämen nopealyöntisyys, huimaus ja jopa hengenahdistus. Myös sepelvaltimotaudin tai sydämen vajaatoiminnan oireet pahenevat anemian myötä.
Raudanpuute ei nykyisin tavallisesti johdu puutteellisesta ruokavaliosta, vaan lisääntyneestä punasolujen menetyksestä eli verenvuodosta. Naisilla runsaat kuukautiset (katso gynekologiset vuorohäiriöt) ovat tavallisimpia anemian aiheuttajia. Myös peräpukamat ja vatsahaava voivat olla raudanpuuteanemiaan johtavan verenvuodon syynä. Tällöin oireena saattaa olla verta ulosteessa tai musta uloste. Raudan imeytymishäiriön ja sitä kautta syntyvän raudanpuuteanemian taustalla on yleisimmin keliakia.
Raskaus aiheuttaa usein lievän anemian. Jos tulevan äidin hemoglobiinitaso on alle 110 g/l, aloitetaan lisäraudan ottaminen. Alle 100 g/l -hemoglobiinitasolla erikoissairaanhoidon tutkimukset ovat tarpeen.
Harvinaisempia anemian aiheuttajia ovat mm. B12-vitamiinin tai folaatin puute sekä erilaiset luuytimen sairaudet. Myös muut pitkäaikaiset sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta, nivelreuma, erilaiset syövät tai pitkäaikaiset tulehdukset, voivat olla anemian syynä.
Lasten hemoglobiinitasoa tarkasteltaessa tulee muistaa, että lasten normaaliarvot ovat erilaiset kuin aikuisella ja iästä riippuvaisia. Vastasyntyneellä hemoglobiinitaso on korkea (170-200 g/l), ja taso laskee sikiöaikaisten punasolujen hajotessa ensimmäisten elinviikkojen aikana niin sanottuun fysiologiseen kuoppaan. Taso on matalimmillaan 1-2 kuukauden ikäisillä (95-130 g/l). Lapsen hemoglobiinitaso nousee aikuistasolle vasta kouluiässä.
Anemia ja alhainen hemoglobiini todetaan verikokeella. Usein käytetty tutkimus on perusverenkuva (PVK), jossa verisolujen määrän lisäksi nähdään myös hemoglobiinitaso. Verikokeilla voidaan tutkia tarvittaessa lisäksi rautavarastojen määrää sekä punasolujen tuotantoon ja kulutukseen liittyviä arvoja tai B12-vitamiinipitoisuutta. Joskus anemian syyn selvittämiseksi saatetaan tehdä myös mahan ja suoliston tähystyksiä (gastroskopia tai kolonoskopia) tai ottaa näyte luuytimestä.
Anemian itsehoito ja rautalääkitys
Lasten osalta raudanpuuteanemiaa ei tule hoitaa itsenäisesti kotioloissa, vaan sen epäily vaatii aina lääkärin arvion.
Aikuisilla raudanpuuteanemian hoidon kulmakivi on rautaa sisältävien itsehoitolääkkeiden käyttö. Niiden sisältämä rautamäärä on yleensä 100 milligrammaa tabletissa, jolloin annostelu itselääkinnässä on 1-2 tablettia vuorokaudessa. Lisärauta tulisi ottaa vähintään puoli tuntia ennen ateriaa esim. C-vitamiinipitoisen mehun kanssa, sillä samanaikainen ruoka mahalaukussa vähentää raudan imeytymistä jopa 50 %:lla. Hoitoa jatketaan yleensä 4-6 kk, jotta kehon rautavarastot ehtivät täyttyä. Ennen rautakuurin aloittamista suositellaan veren hemoglobiinimittausta.
Rautahoito aiheuttaa haittavaikutuksenaan vatsakipuja noin 7-20 %:lle käyttäjistä, ummetusta noin 10 %:lle ja ripulia noin 5-10 %:lle. Lisäksi rautalääkkeet värjäävät ulosteet tummiksi. Haittavaikutukset vähenevät annosta pienentämällä tai ottamalla rauta aterian yhteydessä. Hitaasti rautaa vapauttavat valmisteet aiheuttavat usein vähemmän haittoja.
Rautalääkkeet voivat estää monien antibioottien (kuten tetrasykliinien ja kinolonien) imeytymistä ja silloin antibiootit eivät tehoa. Rauta vähentää myös kilpirauhasen vajaatoimintaan käytettävän tyroksiinin ja joidenkin osteoporoosin hoitoon käytettävien lääkkeiden imeytymistä suolistosta. Tällöin suositellaan vähintään kahden tunnin väliä lisäraudan ja toisen lääkkeen annostelussa. Koska muitakin yhteisvaikutusmahdollisuuksia on, kannattaa rautalääkkeen yhteensopivuus muiden lääkkeiden kanssa varmistaa apteekissa.
Anemian asiantuntijahoito
Etenkin lasten osalta raudanpuuteanemiassa hoitona käytettäväst rautalisästä päättää lääkäri. Sinänsä hoito on yksinkertaista, koska rautaa annetaan päivittäin joko tabletteina tai liuoksena. Hoidon teho näkyy tavallisesti jo muutamassa viikossa.
Anemian asiantuntijahoito kohdistuu anemiaa aiheuttavan perussairauden korjaamiseen. Jos syynä on lisääntynyt punasolujen menetys, kuten vuotava vatsahaava, peräpukamat tai gynekologiset vuorohäiriöt, vuoto pyritään tyrehdyttämään. Jos taustalla on imeytymishäiriö ja keliakia, hoitona on gluteeniton ruokavalio.
Jos anemia johtuu B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta, hoitona on näiden vitamiinien lisäannokset. B12-vitamiini voidaan annostella sekä tabletteina että pistoksina, foolihappo tabletteina.
Mikäli anemian taustalla on puutteellinen ruokavalio, ravitsemusterapeutit voivat neuvoa sopivan ruokavalion löytämisessä.
Anemian ehkäisy lapsilla ja aikuisilla
Lasten osalta normaalia ravintoa nauttiva terve lapsi ei tarvitse ylimääräistä rautaa raudanpuutteen ehkäisemiseksi, koska rautaa saadaan riittävästi monipuolisesta ruuasta. Ylimääräistä rautalisää ei suositella terveelle lapselle, koska siitä voi aiheutua muun muassa turhia vatsavaivoja. Vegaaniruokavalioon voi liittyä raudanpuuteanemia, ja tämä tulee huomioida erityisesti kasvavan lapsen ravitsemusta suunniteltaessa. Runsas maidon juominen voi aiheuttaa suoliston limakalvovaurioon liittyvän raudanpuuteanemian.
Jos lapsella tai nuorella on syystä tai toisesta todettu raudanpuuteanemia tai hänellä on kohonnut riski anemiaan (kuten runsaat kuukautiset, ravinnonsaannin todelliset ongelmat tai krooninen eli pitkäaikainen anemialle altistava sairaus), hoitava lääkäri arvioi rautavalmisteiden käytön tarpeen yksilöllisesti. Raskasta kilpaurheilua harrastavilla, erityisesti murrosikäisillä tytöillä, on huomattava raudanpuuteanemian riski. Näissäkin tapauksissa rautavalmisteiden ennaltaehkäisevä käyttö kannattaa tapauskohtaisesti sopia oman lääkärin kanssa. Oma erityisryhmänsä on pienipainoisena (alle 2,5 kg) syntyneet keskoset, jotka tarvitsevat ensimmäisen elinvuotensa ajan ylimääräistä rautaa kasvuunsa raudanpuutteenanemian ehkäisemiseksi. Näissä tapauksissa rautalisähoito sovitaan jo synnytyssairaalassa.
Yleisesti monipuolinen ruokavalio on tärkeää kaikentyyppisten anemioiden ehkäisyssä. Rautaa saadaan mm. maksasta sekä liha- ja kalatuotteista.
Muuten anemian ehkäisy perustuu pääsääntöisesti matalaa hemoglobiinia aiheuttavan perussyyn ehkäisemiseen. Esimerkiksi vuotavat peräpukamat tai vatsahaava saattavat löytyä matalan hemoglobiinin taustalla.
Jos anemia liittyy raskauteen tai runsaisiin kuukautisiin, apteekista saatavan rautalisän käytöllä voidaan ehkäistä hemoglobiinin laskua.