Fibromyalgia tarkoittaa pitkäaikaista kipu-uupumusoireyhtymää, jolle on tyypillistä eri puolilla kehoa tuntuva kipu, päiväaikainen väsymys ja virkistämätön yöuni. Fibromyalgian tarkkaa syntytapaa ei tunneta, mutta sen taustalla on ainakin kivunsäätelyjärjestelmän herkistymistä ja tahdosta riippumattoman hermoston toimintahäiriöitä. Fibromyalgiaa sairastaa noin 2-4 % väestöstä; yhdeksän kymmenestä diagnoosin saaneesta on naisia.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli oireet haittaavat tavallisesta arjesta selviytymistä, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.
Fibromyalgian oireet ja tutkiminen
Fibromyalgian tyyppioire on eri puolilla kehoa tuntuva kolottava kipu ja arkuus. Tyypillisimpiä kipupaikkoja ovat lihasten kiinnityskohdat mm. pakaroissa, selässä ja niskoissa (mm. jännitysniska), mutta fibromyalgiakipua voi olla muuallakin. Jotta diagnoosi voidaan asettaa, kipuja tuleekin todeta sekä vartalon vasemmalla ja oikealla puolella että vyötärön ylä- ja alapuolella.
Fibromyalgian muita keskeisiä oireita ovat heti aamusta alkava väsymys ja uupuminen sekä virkistämätön yöuni, joka koetaan katkonaisena. Lisäksi voi esiintyä vatsavaivoja, turvotuksen tunnetta, huimausta ja puutumista. Fibromyalgia vaikuttaa myös mielen toimintaan: mieliala voi olla masentunut tai ahdistunut, lisäksi voi esiintyä mm. keskittymiskyvyttömyyttä ja muistiongelmia.
Fibromyalgian tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, fysiatrin tai reumalääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluu potilaan tarkan haastattelun lisäksi tyypillisten, fibromyalgiaan liittyvien kipupisteiden tunnustelu. Itse diagnoosi ei vaadi erityistutkimuksia, mutta joskus muiden uupumusta aiheuttavien sairauksien (kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta) poissulkeminen verikokeilla on tarpeen.
Fibromyalgian itsehoito
Fibromyalgian itsehoidon kulmakivi on sopivasti kuormittavan liikunnan ja hyvän yöunen turvaaminen. Yöunta häiritsevistä tekijöistä olisi pyrittävä eroon, kuten stressistä tai kahvin ja muiden kofeiinia sisältävien juomien nauttimisesta. Yöunen laadun parantamisesta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa unettomuus.
Fibromyalgian aiheuttamiin kipuihin voi kokeilla apteekista ilman reseptiä saatavaa parasetamolia. Aikuisten annos on 500 - 1000mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Tulehduskipulääkkeet ovat fibromyalgian hoidossa tehottomia.
Fibromyalgian asiantuntijahoito
Fibromyalgiaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta ajoissa tehty taudin toteaminen ja kullekin potilaalle sopivien hoitokeinojen valinta parantavat yleensä elämänlaatua huomattavasti. Hoidossa luottamuksellinen ja toimiva potilas-lääkärisuhde on tärkeää.
Kuten todettua, fibromyalgian itsehoidossa liikunnalliset elämäntavat ovat tärkeitä. Kullekin sopivan liikunnan löytämisessä ja harjoittelun suunnittelussa apua saa mm. fysioterapeuteilta ja kiropraktikoilta. Oma erityinen hoitomuotonsa on pakkashuone- eli huippukylmähoito, josta jotkut ovat myös saaneet apua fibromyalgian oireisiin.
Fibromyalgiaa voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Parasetamolin lisäksi lääkäri voi kirjoittaa reseptillä keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä (kuten amitriptyliini tai pregabaliini) tai masennuksen hoitoon käytettyjä lääkkeitä (kuten duloksetiini).
Korvaukset
Fibromyalgiapotilaille on olemassa Kelan järjestämiä kuntoutusjaksoja, joissa on mahdollista saada moniammatillista ohjausta vaivan hoidossa. Kurssille hakeminen vaatii lausunnon hoitavalta lääkäriltä.
Fibromyalgian ehkäisy
Koska fibromyalgian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, myöskään sen ennaltaehkäisyyn ei ole tehokkaaksi osoitettuja keinoja. On arvioitu, että perinnölliset syyt selittäisivät noin puolet fibromyalgian synnystä, mutta myös mm. voimakas stressi, vakava muu sairastuminen tai järkyttävät elämäntapahtumat on yhdistetty fibromyalgian syntyyn.