Jännitysniska tarkoittaa niskan ja hartioiden seudun lihasten jännitystilaa. Yleensä jännitysniskan taustalta löytyy joko fyysisiä syitä (mm. poikkeava niskan alueen rasitus, pitkäkestoinen istumatyö) tai henkisiä tekijöitä (mm. stressi). Niska-hartiaseudun kipu on hyvin yleistä: noin kolme kymmenestä suomalaisesta kokee tämänkaltaista kipua jopa kuukausittain. Jännitysniska onkin yleisin niska-hartiaseudun alueen vaiva.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ajoittaista niskojen jäykkyyttä voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla, mikäli siihen ei liity muita oireita.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos niskan jäykkyys ja kipu jatkuu yli kahden viikon ajan ilman selvää syytä, on hyvä kuitenkin käydä lääkärissä. Lääkäriin on hyvä hakeutua parissa päivässä, mikäli niska-hartiakivun lisäksi esiintyy käden heikkoutta tai säteilykipua käteen.
Kiireellinen
Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, jos niskavaivan taustalla on tapaturma tai vaivaan liittyy yleisoireita (kuten kuumeilua tai oksentelua).
Jännitysniskan oireet ja tutkiminen
Jännitysniska aiheuttaa yleensä kipua niskan ja hartioiden seutuun. Kipu voi säteillä myös alemmas selkään tai aina takaraivoon ja päähän saakka. Usein jännitysniskaan liittyykin jännityspäänsärky. Pään liikkeet saattavat rajoittua lihasten jäykkyyden takia.
Joskus jännitysniskaan voi liittyä heittävää huimauksen tunnetta. Säteilykipu käteen saakka ei ole tyypillistä jännitysniskaoireilussa, mutta pientä puutumista tai pistelyn tunnetta käsissä voi esiintyä.
Jännitysniskan perimmäinen syy voi joskus löytyä myös purentaan liittyvistä ongelmista (katso erillinen artikkeli purentavaivat)
Yleensä lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat niskan ja hartioiden seudun lihasten tunnustelu ja pään liikkeiden tutkiminen jännitysniskaoireilun yhteydessä. Tarvittaessa lääkäri voi tutkia käsien hermojen toimintaa erilaisilla testeillä (mm. jänneheijasteet eli refleksit sekä käsien tunto). Kaularangan rakenteellisia syitä epäiltäessä voi lisätutkimuksista kyseeseen tulla mm. yläraajan ENMG- eli hermoratatutkimus, kaulan alueen röntgenkuvaus tai magneettikuvaus eli MRI.
Jännitysniskan itsehoito
Itsehoidon tärkein osa-alue on jännitysniskan ennaltaehkäisy. Pitkäaikaista niskan ja hartioiden jännittämistä on hyvä välttää. Kevyehköllä liikunnalla, kuten sauvakävelyllä, saadaan aikaan niska-hartiaseudun lihaksille sopivaa kuormitusta. Lihaskipu on usein lyhytkestoista ja tämän vuoksi sitä voidaan hoitaa joko kipulääkkeillä (kuten parasetamoli) tai tulehduskipulääkkeillä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni). Kivun lievittäminen rentouttaa usein myös itse lihaksia ja helpottaa liikkumista, mikä taas helpottaa jännitysniskaan liittyviä oireita. Myös suoraan niskalihaksiin siveltäviä kipugeelejä (diklofenaakki ja piroksikaami) on olemassa.
Jännitysniskan asiantuntijahoito ja kuntoutus
Mikäli jännitysniska ei korjaannu itsehoidolla ja vaiva pitkittyy, fysioterapeutit voivat laatia erillisen niska-hartiaseudun harjoitusohjelman, jonka toteuttamiseen saa neuvoja mm. kuntosaliohjaajilta. Fysioterapian ammattilaiset voivat myös antaa erilaisia fysikaalisia hoitoja jännitysniskan korjaamiseksi. Jotkut ovat saaneet apua vaivaan myös mm. akupunktiosta ja hieronnasta.
Pitkittyneissä lihasjännitys- ja kiputiloissa lääkäri voi käyttää hoitona reseptillä saatavia kipulääkkeitä, lihaksia rentouttavia lääkkeitä ja joskus myös hermoston toimintaan vaikuttavia lääkkeitä (mm. masennuslääkkeet). Näiden käyttö ja vaikutus on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
Eri ammattilaiset ja kuntoutuskeskukset järjestävät lisäksi Kelan korvaamia kuntoutuskursseja pitkäaikaisista niska- ja hartiavaivoista kärsiville työikäisille. Kuntoutuskurssille hakeutuminen edellyttää hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa sekä omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta. Kursseja toteuttavat useat eri palveluntuottajat.
Jännitysniskan ehkäisy
Jännitysniskaa voivat aiheuttaa mm. huonossa asennossa nukuttu yö, pitkäkestoinen istuminen tai istumatyö sekä poikkeavat niskan alueen rasitukset ja asennot. Oikeilla työasennoilla ja –tavoilla (ns. työergonomialla) voidaan ehkäistä jännitysniskaa. Tarvittaessa työterveyshuollosta saa lisätietoa työergonomiasta.
Liikunta eri muodoissaan ehkäisee jännitysniskaa, kuten muitakin lihasjännitystiloja. itselle sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa ohjeita mm. fysioterapeuteilta, kiropraktikoilta ja kuntosaliohjaajilta. Lisäksi tupakointi ja ylipaino saattavat altistaa jännitysniskalle. Apteekista on saatavilla itsehoitotuotteita tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.