Lihasrevähdys tarkoittaa lihaksen vammaa, jossa lihassäikeitä katkeaa. Revähdyksessä voi katketa vain pari lihassäiettä tai lihas voi revetä kokonaan. Lihasrevähdykset ovat hyvin yleisiä ja niitä esiintyy tyypillisimmin urheilulajien yhteydessä. Iso osa tavallisista revähdyksistä paranee itsekseen eikä tarvitse ammattilaisen hoitoa, mutta joskus revähdys voi aiheuttaa merkittävääkin haittaa lihakselle ja sen toiminnalle.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Lihasrevähdystä voi hoitaa itsenäisestikin, mikäli revähdys on lievä. Lievässä lihasrevähdyksessä lihasvoima on normaali.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin arvio on paikallaan, mikäli oireet ovat voimakkaat tai lihaksen voima on heikentynyt.
Kiireellinen
Päivystykselliseen arvioon on syytä hakeutua etenkin, mikäli voima ei pysty tuottamaan lihaksella lainkaan tai oirealueelle ilmaantuu selkeä kuoppa.
Lihasrevähdyksen oireet ja toteaminen
Lihasrevähdys syntyy yleensä lihaksen käytön eli kuormituksen ja jännityksen yhteydessä. Lihasrevähdykset ilmaantuvat usein urheilusuorituksen aikana, mutta niitä voi esiintyä myös muiden aktiviteettien, kuten työtehtävien tai tapaturmien yhteydessä. Revähdyksiä esiintyy yleisimmin takareiden, pohkeen ja vatsalihasten alueella, mutta lihasrevähdys on periaatteessa mahdollinen missä lihaksessa tahansa.
Revähdys aiheuttaa usein revähdysalueen äkillisen, kovan kivun. Lihasrevähdyksen jälkeisiä tyyppioireita ovat lihasaristus ja kipu lihasta jännitettäessä tai venytettäessä. Lihassäikeiden repeäminen voi aiheuttaa lihaksessa verenvuotoa, joka voi näkyä paikallisena ihopullotuksena tai laajempana ihoalueen mustelmana. Laajempi repeämä voi haitata lihaksen toimintaa, mikä näkyy lihasvoiman heikentymisenä. Joskus koko lihas voi revetä, jolloin repeämäkohdassa on havaittavissa selkeä kuoppa. Hauislihaksen repeämä on melko yleinen etenkin iäkkäämmillä henkilöillä.
Lihasrevähdyksen ensioireet rauhoittuvat revähdyksen laajuudesta riippuen usein jo parin päivän kuluessa eivätkä oireet enää useinkaan estä arkipäiväisiä toimia. Laajemmissa revähdyksissä tai repeämissä oireet voivat olla voimakkaampia ja jatkua pidempään. Lihasrevähdyksen paraneminen kestää yleensä kahdesta viikosta kuuteen viikkoon.
Tyypillisen lihasrevähdyksen pystyy usein toteamaan oireiden ja vamman syntytapahtuman perusteella. Lihasvoiman heikkous voi olla tunnettavissa, mutta aluksi jo pelkkä kipukin voi estää lihaksen jännittämisen. Laajempi lihasvaurio voidaan todeta tarvittaessa ultraäänitutkimuksen tai magneettikuvantamisen avulla.
Lihasrevähdyksen ensiapu, hoito ja kuntoutus
Ensiapu on erityisen tärkeää lihasrevähdyksissä, koska oikeaoppinen ja nopea ensihoito nopeuttaa vaivan paranemista. Ensiapuna käytetään kolmen K:n (kylmä, koho, kompressio) ohjetta. Kylmäpakkausta tai jääpussia suositellaan pitämään 15-20 minuutin jaksoissa. Oirealue on hyvä nostaa kohoasentoon, sydämen tason yläpuolelle. Ideaalisiteen avulla voidaan tuottaa oirekohdan puristus eli kompressio – ensiapuna käsin tehtävä puristuskin voi olla hyödyllinen.
Tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni) voi käyttää kipua, turvotusta ja ärsytysoireita helpottamaan, mikäli näiden käytölle ei ole estettä. Revähdyksen jälkeen lihas on hyvä pitää pari päivää levossa, jotta vamma-alue pääsisi paranemaan. Revähdyksen nopean toipumisen edellytys on kuitenkin varhainen kuntoutus. Lievässä revähdyksessä kuntoutuksen voi aloittaa jo päivän tai kahden kuluttua.
Kuntoutuksessa oleellista on lihaksen vaiheittainen kuormitus ja liikkuvuuden lisääminen. Lihasta voi alkaa rasittaa aluksi ilman painoa ja vähitellen painonkin kanssa. Venyttelyiden ja liikkuvuusharjoitteiden kautta lihakseen saadaan normaali venyvyys. Nousujohteinen kuntoutus on tärkeää. Raskaampi harjoittelu tulisi aloittaa vasta, kun lihas on parantunut vammasta (liikkeessä ei tunnu enää kipua) ja lihaksen normaali toiminta eli muun muassa lihaksen venyvyys on saavutettu. Tässä kestää yleensä noin 3-6 viikkoa. Kuntoutuksessa ja sen suunnittelussa voi olla mukana esimerkiksi fysioterapeutti.
Lihasrevähdyksen asiantuntijahoito ja toimenpiteet
Laajemmissa revähdyksissä tai lihasrepeämissä vaihtoehtona voi olla tukeminen sidoksen tai kipsin avulla tai jopa leikkaus. Tarkempi hoitosuunnitelma mietitään tapauskohtaisesti. Päätökseen vaikuttavat muun muassa henkilön aktiivisuus ja ikä. Joskus myös lihaksensisäinen verenvuoto voi vaatia tyhjennystä. Fysioterapeutti voi tarvittaessa auttaa lihasrevähdyksen kuntoutuksen suunnitellussa ja ohjannassa.
Korvaukset
Lihasrevähdykset ja vammat tapahtuvat usein urheilusuoritusten tai matkojen aikana, jolloin korvaukset voivat olla mahdollisia tapaturma- tai matkavakuutuksen kautta. Kela korvaa lääkärin lähetteellä pienen osan fysioterapiakäyntimaksuista.