Palovamma tarkoittaa ihon tai syvempien kudosten vaurioitumista lämmön, säteilyn tai syövyttävien aineiden vaikutuksesta. Vaurion vakavuuteen vaikuttavat aiheuttajan voimakkuus (esim. lämpötila) sekä altistumisen kesto. Tyypillinen palovamman aiheuttaja on kuuma vesi, mutta myös mm. aurinko voi polttaa ihoa ja aiheuttaa palovamman. Lievät palovammat ovat melko yleisiä, vakavammat taas melko harvinaisia.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Pinnalliset, alle 10 % suuruiset palovammat ilman rakkuloita voi hoitaa kotioloissa itsehoidolla, ellei kyseessä ole kasvojen palovamma.
Suositellaan jatkotutkimusta
Kasvojen palovamma tai lapsille syntyneet palovammat kannattaa yleensä näyttää lääkärille.
Kiireellinen
Mikäli palovamma on laaja (aikuisilla yli 10 % tai lapsilla yli 5 % kehon pinta-alasta) tai herää epäily syvästä palovammasta, on syytä hakeutua viipymättä päivystykseen. Hätänumerosta 112 saa tarvittaessa lisäohjeita.
Palovamman oireet ja tutkimukset
Palovammat on perinteisesti totuttu jakamaan syvyyden ja vakavuuden perusteella kolmeen eri asteeseen. Käytännön kannalta luokittelu pinnallisiin ja syviin palovammoihin on kuitenkin toimiva.
Pinnallinen palovamma (1. asteen vammat ja suurin osa 2. asteen vammoista) aiheuttaa ihon kipua ja punoitusta. Ihon tunto on kuitenkin säilynyt, haavapinta on kostea ja se kalpenee painettaessa (ns. kapillaarireaktio). Myös rakkuloita voi esiintyä, mutta ne ilmaantuvat tavallisesti vasta usean tunnin kuluttua vammasta. Pinnallinen palovamma parantuu yleensä itsestään viikon kuluessa, eikä se jätä arpia.
Syvä palovamma (syvemmät 2. asteen ja kaikki 3. asteen vammat) vaurioittaa ihon kaikkia kerroksia ja vauriot voivat ulottua myös syvempiin kerroksiin. Tällöin vamma-alueen tunto on alentunut tai kokonaan poissa. Kipua voi kuitenkin esiintyä vamma-alueen reunaosissa. Alueelle voi myös kehittyä nopeasti nesterakkuloita. Lisäksi vaurioitunut iho on usein harmaa tai tumma ja pinnaltaan kuiva. Syvien palovammojen paraneminen kestää kauan ja vaatii aina lääkärin hoitoa, usein myös ihosiirteitä.
Palovamman laajuutta arvioidaan vamma-alueen osuutena koko kehon pinta-alasta: kämmen vastaa 1 %, yläraaja ja pää 9 % , alaraaja 18 % ja ylävartalo 36 % ihon kokonaispinta-alasta. Yli 10 % laajuiset palovammat sekä kaikki syvät palovammat vaativat aina erikoishoitoa.
Lääkärin tutkimukset ja hoitotoimet riippuvat palovamman laajuudesta ja tilanteen vakavuudesta. Lievemmissä palovammoissa lääkäri arvioi palovamman syvyyttä ja laajuutta mm. ihotuntoa sekä verenkierron tilaa tutkimalla. Jos kyseessä on esim. onnettomuuden aiheuttama laajempi palovamma, keskittyvät lääkärin toimenpiteet elintoimintojen (kuten hengityksen) turvaamiseen.
Palovamman ensihoito ja itsehoito
Pinnallisen ja pienehkön palovamman ensihoitona on jäähdytys viileän veden alla 15-20 minuutin ajan. Tämä on tärkeää, koska viilennyksellä on mahdollista vielä vaikuttaa palovamman syvyyteen ja estää kudoksen tuhoutumista. Mahdollisia rakkuloita ei kannata puhkoa. Apteekista on saatavilla erillisiä palovammoihin tarkoitettuja voidesiteitä, jotka voi sitoa esim. sidetaitoksen avulla palovamma-alueelle parin päivän ajaksi. Kipua voidaan hoitaa tavallisten kipulääkkeiden (kuten parasetamoli) avulla.
Auringon polttaman ihon hoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa.
Palovamman asiantuntijahoito
Palovamman asiantuntijahoito riippuu vamman laajuudesta. Tarvittaessa hoitohenkilökunta asettaa palovammalle esim. rasvataitoksen ja tämän päälle imukykyisen sidoksen. Pintasidoksen voi vaihtaa kotona ja yleensä kolmantena päivänä myös rasvataitos poistetaan ja arvioidaan uudelleen palovamman syvyys. Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa myös reseptilääkkeitä palovamman hoitoon. Antibioottihoito ei normaalisti ole tarpeen, mutta voi tulla kyseeseen, jos herää epäily palovamma-alueen tulehduksesta.
Syvissä ja laajemmissa palovammoissa lääkäri keskittyy elintoimintojen (kuten hengitys sekä verenkierto) turvaamiseen sekä oikeaan jatkohoitopaikkaan (yleensä yliopistosairaala) ohjaamiseen. Syvät palovammat hoidetaan tavallisesti plastiikkakirurgisten leikkausten (kuten ihosiirteiden) avulla.
Palovammojen ehkäisy
Palovamma syntyy yleensä tapaturman kautta, joten palovammojen ennaltaehkäisy on pitkälti tapaturmien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi lapsiperheissä on tärkeää kiinnittää huomiota kuuman veden käsittelyyn liedellä (kattiloiden kädensijat ”poispäin”) sekä varovaisuuteen avotulen tai saunan kiukaan läheisyydessä.
Auringonvalon aiheuttamia palovammoja (auringon polttama iho) voi ehkäistä käyttämällä suojavoiteita sekä suojaavia vaatteita.