Auringosta maahan tuleva ultraviolettisäteily (UVA- ja UVB-säteily) saa aikaan ihon ruskettumisen, mutta voi myös vahingoittaa eli polttaa ihon pinnallisia solukerroksia palovamman tyyppisesti. Nämä vauriot ovat suurilta osin korjautuvia, mutta voivat aiheuttaa myös pidempiaikaisia haittoja ja altistaa monien vuosienkin päästä ilmenevälle ihosyövälle. Herkkyys ihon palamiselle ja ruskettumiselle vaihtelee ja riippuu mm. ihon vaaleudesta. Joka kymmenes suomalainen ei saa auringonpolttamaa juuri koskaan, kun taas noin 5 % väestöstä ei rusketu juuri lainkaan ja palaa erittäin herkästi.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Yleensä auringonpolttamat ovat pinnallisia ja niitä voi lievittää turvallisesti itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos auringon polttama iho aiheuttaa yleisoireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai kuumetta, on syytä hakeutua lääkäriin.
Kiireellinen
Mikäli auringonpolttaman aiheuttama palovamma on laaja (aikuisilla yli 10 % tai lapsilla yli 5 % kehon pinta-alasta) ja ihoalueelle muodostuu rakkuloita tai muuten herää epäily syvästä palovammasta, on syytä hakeutua viipymättä päivystykseen.
Auringonpolttaman oireet ja tutkiminen
Auringon polttama iho on yksi ihon palovammatyypeistä. Muiden palovammojen tapaan myös se voidaan luokitella pinnalliseksi tai syväksi – vaikkakin auringon aiheuttamat syvät palovammat ovat onneksi harvinaisia.
Tyypillinen auringonpolttama aiheuttaa ihon punoitusta ja aristusta , joka alkaa parin tunnin sisällä auringolle altistumisesta. Pahimmillaan oireet ovat noin 12 tunnin kohdalla. Punoitus kestää tavallisesti muutaman päivän ajan, mutta joskus palanut ihoalue voi alkaa myös hilseillä 1-2 viikon kuluessa.
Toisen asteen pinnallisessa palovammassa palaminen saa aikaan iholle rakkuloita. Myös turvotus on mahdollista ja vilunväristyksiä tai palaneen ihoalueen kihelmöintiä voi esiintyä. Syvissä palovammoissa vauriot ulottuvat ihokerrosten läpi ja rakkulat ovat syvempiä.
Auringon polttama iho on yleensä helppo todeta omatoimisesti. Vakavammassa auringonpolttamassa käynti yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla saattaa kuitenkin olla tarpeen. Lääkärin tutkimukset riippuvat mm. auringonpolttaman laajuudesta ja vakavuudesta, mutta yleensä riittää ihon tarkastaminen sekä tarvittaessa mm. ihotunnon ja verenkierron tutkiminen.
Auringon polttaman ihon itsehoito
Auringonpolttaman ensiapuna on palaneen kohdan suihkuttelu viileällä vedellä noin 20 minuutin ajan. Suun kautta otettavat kipulääkkeet (kuten parasetamoli) tai tulehduskipulääkkeet auttavat kipuun ja hydrokortisonivoiteet lievittävät ihon tulehdusreaktiota. Voidetta käytetään 2-3 kertaa päivässä muutaman päivän ajan, kunnes oireet helpottavat. Lisäksi palaneen ihon ”kesimiseen” voidaan käyttää runsaasti vettä sisältäviä lotion-tyyppisiä perusvoiteita useita kertoja päivässä. Perusvoide levitetään mahdollisen hydrokortisonivoiteen jälkeen.
Auringonpolttaman jälkeen on viisainta pysytellä sisätiloissa tai varjossa, koska auringon polttama kohta ihossa on herkkä palamaan uudelleen.
Auringonpolttaman asiantuntijahoito
Syvempien tai laajojen ihoalueiden auringonpolttamissa hoito on samanlaista kuin muissakin palovammoissa (katso artikkeli palovamma).
Auringon aiheuttaman ihon palamisen ehkäisy
Auringon aiheuttaman ihon palamisen ehkäisyssä oleellista on ihon suojaaminen vaatteiden sekä aurinkosuojavoiteiden avulla. Suomen oloissa iho voi palaa auringossa alkukeväästä loppukesään saakka (noin maalis-elokuun välisenä aikana).
Auringon UV-säteily on voimakkaimmillaan keskipäivän aikoihin, joten ihon palamista voidaan ehkäistä välttämällä aurinkoa keskipäivän tunteina (klo 11-15). Erityisesti lasten on hyvä pitää myös korvia ja niskaa suojaavaa päähinettä auringossa. UV-säteilyn määrä lisääntyy mm. veden tai lumen vaikutuksesta, koska ne heijastavat UV-säteilyä.
Aurinkosuojavoiteiden käytöllä voidaan ehkäistä ihon palamista. Suojavoiteiden vahvuus ilmaistaan suojakertoimen avulla. Mitä suurempi suojakerroin on, sitä paremmin voide ehkäisee palamiselta. Yleisesti suositellaan tuotteita, joiden suojakerroin on vähintään 15, mielellään 20-30. Tuotteet suodattavat säteilyä ns. kemiallisesti eri aineiden (kuten sinkkioksidin) avulla. Suojatuotteita on myös mm. suihkeiden muodossa.
Auringonsuojavalmiste kannattaa levittää iholle ennen aurinkoon menoa ja käyttää sitä reilusti. Huulet, korvat ja nenä tulee suojata erityisen huolellisesti, koska ne palavat muuta ihoa herkemmin. Valmistetta on lisättävä säännöllisin välein, koska mm. uinnin, kuivaamisen ja hikoilun myötä valmisteet poistuvat iholta ja suoja vähenee. Aivan pienille lapsille (alle 1-2-vuotiaat) auringonsuojavalmisteita ei suositella; sen sijaan pienet lapset voi suojata auringolta käyttämällä riittävän peittäviä vaatteita.
Ihon palamista auringossa olisi tärkeää välttää. Toistuvat ihon palamiset voivat altistaa mm. ihosyövän (kuten melanooma) synnylle.