Ihosyöpä tarkoittaa ihon jonkin solutyypin pahanlaatuista kasvainta. Tavallisimmat ihosyöpätyypit ovat tyvisoluista syntyvä tyvisolusyöpä, okasoluista lähtöisin oleva okasolusyöpä sekä melanosyyteistä eli pigmenttiä tuottavista soluista lähtöisin oleva melanooma. Ihosyövän syntyyn vaikuttavat mm. ihon altistuminen auringonvalolle sekä ikääntyminen. Suomessa tyvisolusyöpiä ilmaantuu vuosittain noin 10 000 kpl, melanoomia reilu tuhat ja okasolusyöpiä vajaa tuhat.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Epämääräistä ihomuutosta on aina hyvä käydä näyttämässä lääkärille. Myös olemassa olevan luomen kasvaminen tai luomen ulkonäön selvä muuttuminen on aihe lääkärikäyntiin.
Ihosyövän oireet ja tutkimukset
Ihosyöpä voi olla lähes oireeton, sillä usein ihosyövän ainoa oire on ihon ulkonäön muuttuminen joltain yksittäiseltä kohdalta (ns. ihomuutos). Kipua, kutinaa tai muitakaan tunnettavia oireita ei siis useinkaan ole. Suurin osa ihomuutoksista on kuitenkin hyvänlaatuisia (katso tarkemmin erillinen artikkeli luomi) – selkein ”oire” ihosyövälle on ihomuutoksen kasvaminen tai ulkomuodon selvä muuttuminen ajan kuluessa.
Tyvisolusyöpä (basaliooma) on yksi yleisimmistä syövistä Suomessa. Se lisääntyy selkeästi iän myötä ja sitä esiintyy eniten ihoalueilla, jotka altistuvat auringon valolle (kuten kasvoissa). Tyvisolusyöpä alkaa yleensä kyhmymäisenä muutoksena, joka haavautuu ja rupeutuu myöhemmin. Muutos voi olla ihon värinen, ruskea tai jopa musta. Tyvisolusyöpää voi esiintyä myös epämääräisenä arpimaisena muutoksena, joka ei kohoa ollenkaan ihosta tai ihottumatyylisenä, punoittavana ja hilseilevänä ihomuutoksena.
Melanooma voi kehittyä jo olemassa olevaan luomeen, mutta jopa kolme neljästä melanoomasta kehittyy terveelle ihoalueelle. Melanoomamuutosta voi joskus olla vaikea erottaa tavallisesta luomesta, mutta yleensä melanooma on vaihtelevampi väriltään, epämääräisemmän muotoinen ja se voi haavautua tai rupeutua. Melanoomamuutos myös muuttaa muotoaan nopeasti. Tarkemmin melanoomasta on kerrottu erillisessä artikkelissa melanooma.
Myös okasolusyöpä liittyy voimakkaasti ihon altistumiseen auringolle. Sitä esiintyykin eniten kasvojen alueella. Okasolusyövän ns. esiasteiksi (mahdollisesti myöhemmin syöväksi kehittyväksi muutokseksi) luokitellaan ns. aktiininen keratoosi sekä ihon pintasyöpä eli Bowenin tauti. Tavallisesti okasolusyöpä ilmaantuu iholle kyhmymäisenä punertavana muutoksena, joka kasvaa melko nopeasti. Myöhemmässä vaiheessa ihomuutos voi muuttua karstamaiseksi ja myös haavautua.
Ihomuutos tutkitaan ja mahdollinen ihosyöpä diagnosoidaan yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Lääkäri arvioi ihomuutoksen aluksi silmämääräisesti. Jos luomi näyttää selkeästi hyvänlaatuiselta, voidaan sitä jäädä seuraamaan. Epäilyttävistä ihomuutoksista voidaan ottaa tarvittaessa koepala tai se voidaan poistaa kokonaan, jos muutos on kooltaan pieni. Lääkäri voi myös tunnustella ihomuutoksen lähistöllä sijaitsevat imusolmukkeet.
Tarkemmin toimenpiteistä on kerrottu artikkeleissa koepalan otto (iholta) sekä luomen poisto ja ihon pientoimenpiteet.
Ihosyövän hoito ja ihomuutoksen poisto
Yleisesti ottaen ihosyövät ovat hyväennusteisia syöpiä ja valtaosa voidaan hoitaa helposti poistamalla muutos iholta (katso tarkemmin luomen poisto ja ihon pientoimenpiteet). Jotkin pinnalliset ihosyöpämuutokset (kuten pinnallinen tyvisolusyöpä) voidaan hoitaa pelkän nestetyppijäädytyksen avulla.
Yleensä ihomuutosta poistettaessa ympärillä olevaa tervettä kudosta poistetaan myös muutaman millimetrin verran (melanoomassa enemmän). Tällä varmistetaan, että muutos saadaan poistettua varmasti kokonaisuudessaan. Patologi varmistaa aina mikroskooppitutkimuksella, että muutos on saatu kokonaisuudessaan pois.
Levinneissä tai laajemmissa ihosyöpätapauksissa hoito tapahtuu aina yksilöllisen arvion mukaan. Joskus sädehoito on hyödyllistä parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi. Erityisesti levinneessä melanoomassa käytetään myös syöpälääkkeitä eli solusalpaajahoitoja (katso tarkemmin erillinen artikkeli melanooma).
Ihosyövän ehkäisy ja ihon palaminen
Ihosyöpiä voidaan ehkäistä välttämällä liiallista auringonottoa ja ihon palamista auringossa. Erityisesti lasten suojaaminen on tärkeää: toistuva ihon palaminen lapsuudessa lisää ihosyövän riskiä elinaikana merkittävästi. Parhaimman suojan auringolta antavat pitkähihaiset vaatteet, mutta myös aurinkosuojavoiteet ehkäisevät palamista melko tehokkaasti.
Tarkemmin ihon auringossa palamisen ehkäisystä on kerrottu artikkelissa auringon polttama iho.