Melanooma on melanosyyteistä eli pigmenttiä iholle tuottavista soluista lähtöisin oleva ihosyöpä. Sen merkittävin aiheuttaja on auringon UV-säteily ja ihon palaminen auringossa. Melanooma on yksi nopeimmin yleistyvistä syövistä myös Suomessa, ja se todetaan vuosittain noin 10 henkilöllä / 100 000 suomalaista kohti. Melanooman hoitotulokset paranevat koko ajan ja nykyisin jopa 90% tapauksista pystytään hoitamaan.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Uutta epämääräistä muutosta iholla voi aina näyttää lääkärille. Vanhan luomen muodon, värin tai koon selvä muuttuminen on myös aihe lääkärissä käynnille.
Melanooman tunnistaminen ja tutkimukset
Melanooma luetaan ihosyöpiin. On yleisesti tunnettua, että melanooma voi kehittyä normaaliin luomeen. Itse asiassa tämä on kuitenkin hyvin harvinaista (melanooma syntyy vain noin yhteen luomeen miljoonasta). Suurin osa melanoomista kehittyykin terveen ihon alueelle.
Tavallisin melanoomatyyppi voi muistuttaa luomea, mutta melanooma on usein epämääräisempi ja epätarkkarajaisempi muodoltaan sekä vaihtelevampi väriltään. Väriskaala voi vaihdella punertavasta siniseen, tummanruskeaan tai mustaan. Yleensä melanooma myös kasvaa nopeasti. Muina oireina voi esiintyä mm. pistelyä, kutinaa ja ihon pinnan haavautumista tai rupeutumista.
Eri melanoomatyyppejä on useita, ja niiden ulkonäkö poikkeaa toisistaan huomattavasti. Tästä johtuen yleispäteviä ohjeita melanooman tunnistamiseksi ei voida antaa, vaan tarkempi arvio on aina jätettävä lääkärin tehtäväksi.
Muista ihosyöpätyypeistä ja ihomuutoksista yleensä on kerrottu tarkemmin erillisissä artikkeleissa ihosyöpä ja ihomuutos.
Ihomuutosten arvioiti ja mahdollisen melanooma toteaminen tapahtuu yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Lääkäri tarkastaa perustutkimuksessaan koko ihon huolellisesti ja arvioi epäilyttävää ihomuutosta silmämääräisesti. Tarvittaessa hän voi myös tunnustella lähialueen imusolmukkeet. Epäilyttävästä ihomuutoksesta otetaan koepala, tai jos muutos on kooltaan pieni, se voidaan poistaa kokonaan arvioitavaksi. Ihotautien erikoislääkäri tai yleiskirurgi voi tarvittaessa ottaa myös epäilyttävästä imusolmukkeesta näytteitä jatkotutkimuksia varten.
Koepalan otosta sekä ihomuutoksen poistosta on kerrottu tarkemmin erillisissä artikkeleissa.
Melanooman hoito ja melanooman poisto
Valtaosa melanoomista on melko hyväennusteisia ja nykyisin melkein 90% melanooman saaneista on elossa vielä 5 vuoden kuluttua taudin toteamisesta.
Ehdottomasti tärkein melanooman hoitotoimenpide on ihomuutoksen poisto leikkauksella. Tämä tapahtuu paikallispuudutuksessa siten, että ympäriltä otetaan riittävästi ”tervettä” kudosta mukaan (yleensä noin 1-2 senttimetriä joka puolelta), jotta muutos saadaan varmuudella poistettua kokonaan (katso tarkemmin luomen poisto ja ihon pientoimenpiteet). Tarvittaessa lähimmistä imusolmukkeista voidaan myös ottaa näytteitä taudin levinneisyyden arvioimiseksi.
Poistettu ihomuutos ja mahdolliset imusolmukenäytteet menevät aina patologian erikoislääkärin arvioitavaksi. Tämä määrittelee melanooman tyypin ja leviämisherkkyyden. Tulosten pohjalta hoidosta vastaava lääkäri tekee arvion taudin ennusteesta sekä päättää mahdollisista lisähoidoista (kuten sädehoito tai lääkehoito).
Melanooman ehkäisy ja ihon palaminen
Melanooman selkein riskitekijä on ihon palaminen auringossa. Parhaiten auringolta voi suojautua oikealla vaatetuksella. Myös aurinkosuojavoiteet auttavat. Kesäisin myös Suomessa ilmoitetaan ns. päivittäinen UV-indeksi, joka kertoo UV-säteilyn voimakkuudesta. Korkea UV-indeksi lisää riskiä ihon palamiselle. Henkilöillä, joilla on reilusti luomia iholla (yli 100), on korkeampi riski saada melanooma kuin vain vähän luomia omaavilla. Sen sijaan esim. normaalin luomen hankaus ei nosta riskiä melanooman kehittymiselle.
Ihon palamisesta auringossa sekä sen ehkäisystä on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa auringon polttama iho.