Punkin purema ja borrelioosi - Klinik.fi

VALITUT OIREET (1)

Punkin purema ja borrelioosi

Päivitetty: 20.09.2018

Punkin purema tarkoittaa yleensä puutiaisen (Ixodex ricinus -punkin) puremaa iholla. Usein purema aiheuttaa vain lievän paikallisen ihoreaktion, mutta puutiainen voi levittää myös vaarallisempia sairauksia kuten Lymen borrelioosi (aiheuttaja: Borrelia-bakteeri), puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti (aiheuttaja: virus) ja harvoin jänisrutto eli tularemia (aiheuttaja: Francisella tularensis -bakteeri). Borrelia-tartuntoja havaitaan Keski-Suomen korkeudelle saakka, kun taas puutiaisaivokuumetta esiintyy eniten Ahvenanmaalla sekä Lounais-Suomen saaristossa. Punkin puremat ovat yleisiä, mutta Lymen borrelioosin saa niistä Suomessa vuosittain noin 4000 henkilöä ja puutiaisaivokuumeen vain noin 30 henkilöä.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Pelkän punkin pureman vuoksi lääkäriin ei tarvitse hakeutua. Mahdolliset iho-oireet häviävät yleensä itsestään parissa päivässä.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos puremakohdassa on vielä viikon kuluttua yli 5 cm läpimittainen punoittava alue tai moniläiskäinen punoitus, kyse voi olla borrelioosista ja tällöin on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäriin on hyvä hakeutua myös, jos punkkia ei saada kokonaan poistettua, jos puremakohtaan kehittyy alkupunoituksen häviämisen jälkeen uusi punoitus tai jos myöhemmin yleisoireiden perusteella epäilee borrelioosin tai puutiaisaivokuumeen mahdollisuutta.

Punkin pureman ja borrelioosin oireet ja tutkiminen

Puutiainen on kooltaan hyvin pieni. Nuori punkki (ns. nymfi) voi olla vain noin puolen millimetrin kokoinen ja aikuinenkin punkki vain 2-3 millimetriä. Puutiaisen pisto on kivuton ja pistäessään puutiainen jää usein ihoon kiinni. Suurin osa punkin puremista aiheuttaa vain paikallisen, parin senttimetrin kokoisen punoituksen pistokohtaan. Punoitus asettuu yleensä muutaman päivän kuluessa. Lisäksi voi esiintyä lievää kutinaa tai ihon kipua.

Borrelioosi aiheuttaa yleensä pistokohtaan pikkuhiljaa laajenevan, vähintään 5 cm kokoisen punoittavan ihottuman (ns. erythema migrans). Punoittava alue on usein rengasmainen ja muistuttaa hieman maalitaulua. Punoituksen kestoa ja kokoa käytetään borrelioosin erottamiseen tavallisesta punkin pistosta: mikäli pistopaikassa on vielä viikon kuluttua yli 5 cm kokoinen punoitus, oiretta pidetään borrelioosiin liittyvänä ihottumana. Joskus harvemmin borrelioosi voi ilmaantua moniläiskäisenä punoituksena tai sinertävänä, aristamattomana ihon kyhmynä tai turvotuksena (ns. lymfosytooma). Samoin kuin punoitus, lymfosytoomakin ilmaantuu puutiaisen pistokohtaan tai sen läheisyyteen. Aina iho-oireita ei borrelioosissa valitettavasti esiinny, jolloin diagnoosi joudutaan tekemään myöhäisoireiden perusteella.

Alkuvaiheen iho-oireita kutsutaan borrelioosin varhaisiksi oireiksi. Yleensä punoitusalue häviää muutamien viikkojen kuluessa hoitamattomanakin. Jos borrelioosia ei hoideta, myöhäisoireet ilmaantuvat yleensä kuukausien kuluessa, joskus jopa vuodenkin päästä. Myöhäisoireet ovat hyvin vaihtelevia ja niihin kuuluvat mm. nivel- ja lihaskivut, iho-oireet (kuten ihon tummeneminen) sekä hermoston oireet. Kasvohermon halvaus on yleinen myöhäisoire varsinkin nuorten ja lasten keskuudessa. Myöhäisoireilu voi kestää pitkään, jopa vuosia.

Puutiaisaivokuume eli ns. Kumlingen tauti aiheuttaa yleensä kaksiosaisen oireilun. Noin viikko punkin puremasta ilmaantuu flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta. Tätä seuraa noin viikon oireeton jakso, jonka jälkeen ilmaantuu tyypillisiä aivotulehduksen oireita, kuten kuumetta, tajunnan häiriöitä tai sekavuutta sekä päänsärkyä.

Tularemiassa eli jänisrutossa oireet alkavat yleensä muutama päivä puutiaisen piston jälkeen, joskus jopa kolmen viikkoa pistosta. Oireina voi esiintyä mm. kuumetta, päänsärkyä ja vilunväristyksiä sekä imusolmukkeiden turpoamista.

Punkin purema havaitaan yleensä itsenäisesti, mutta vaivan tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat punkin purema-alueen tutkiminen sekä ihon laajempi tarkastaminen. Mikäli lääkäri toteaa selkeän, borrelioosiin viittaavan punoittavan ihottuman, tarkempia tutkimuksia ei tarvita.

Borrelioosia voidaan tutkia myös verestä otettavien vasta-ainetutkimusten avulla. Haasteena on kuitenkin se, että vasta-aineita voidaan havaita vasta kolme viikkoa piston jälkeen. Lisäksi myös oireettomilla henkilöillä voi olla kohonneita vasta-ainearvoja. Tämän vuoksi vasta-aineiden tutkimusta ei käytetä tuoreissa pistoksissa eikä oireettomilla henkilöillä. Sen sijaan borrelioosin myöhäisoireita epäiltäessä vasta-ainetutkimukset ovat tärkeä osa diagnoosin tekemistä ja tällöin tutkimuksista vastaakin yleensä infektiotautien erikoislääkäri.

Puutiaisaivokuumetta epäiltäessä voidaan tulehdus todeta aivosähkökäyrän avulla. Tarvittaessa pään tietokonetomografian tai magneettikuvauksen avulla voidaan sulkea pois muita sairauksia.

Tularemian eli jänisruton toteaminen tapahtuu verestä otettavien vasta-ainemääritysten avulla. Kuten borrelioosissa, jänisrutossakin vasta-aineet kehittyvät vasta myöhemmin, noin 1-2 viikon kuluttua tartunnasta. Yleensä taudin toteamiseksi otetaankin pari verinäytettä noin 2-3 viikon välein, jolloin voidaan havaita vasta-ainemäärien nousu veressä.

Punkin pureman itsehoito

Normaali punkin purema ei vaadi erityistä hoitoa: iho-oireet lievenevät ja häviävät itsestään viimeistään parissa päivässä. Jos puutiainen on kiinnittynyt ihoon, se pitää poistaa esimerkiksi pinsettien avulla vetämällä tai kiertämällä. Apuvälineitä punkin poistoon saa mm. apteekeista. 

Jos punkkia ei saada poistettua kokonaan, tulee hakeutua lääkärin tai hoitajan tutkittavaksi.

Borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen asiantuntijahoito

Mikäli lääkäri toteaa borrelioosiin viittaavan ihomuutoksen, hoitona on aina antibiootti (yleensä amoksisilliini) suun kautta 2-3 viikon kuurina. Tämä on tehokas ja toimiva hoito, joka estää myöhäisvaiheen borrelioosin kehittymisen. Mikäli punkin purema on jäänyt huomaamatta, myös myöhäisvaiheen borrelioosin hoitona käytetään antibioottikuuria (yleensä noin 3 viikkoa). Tarvittaessa tarkemmista jatkohoidoista päättää esim. infektiotautien erikoislääkäri.

Myös tularemian eli jänisruton hoitoon käytetään antibioottia (yleensä ns. fluorokinoloneja) suun kautta, 1-2 viikon kuurina.

Puutiaisaivokuumetta ei voida suoraan hoitaa, vaan hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen, yleensä sairaalaoloissa. Suurin osa sairastuneista paranee kuitenkin täysin viimeistään muutaman kuukauden kuluessa.

Punkin puremien ehkäisy ja puutiaisaivokuumerokote

Puutiaisia esiintyy Suomen eteläisissä osissa aina Pietarsaaren-Joensuun linjalle saakka ja pienempinä alueina pohjoisemmassakin. Puutiaisaivokuumeen yleisimmät esiintymisalueet ovat Ahvenanmaan sekä Lounais-Suomen saariston seutu, mutta tautia voi esiintyä myös mm. Lappeenrannan, Helsingin sekä Merenkurkun alueilla.

Punkin puremia voidaan välttää käyttämällä kostean tai pitkän heinikon alueilla kumisaappaita ja pitkälahkeisia housuja sekä kulkemalla selkeällä polulla. Jos heinikossa joutuu punkkialueilla kulkemaan, olisi tärkeää tehdä joka ilta säännöllinen ihon tarkastus puutiaisten pistojen huomaamiseksi. Jos puutiainen on kiinnittynyt ihoon, se tulisi poistaa esimerkiksi pinsettien avulla vetämällä tai kiertämällä. Apuvälineitä punkin poistoon saa mm. apteekeista.

Vain noin viidennes puutiaisista kantaa borrelia-bakteeria, eikä bakteeria kantavan puutiaisen pistokaan tarkoita automaattisesti borrelioosi-tartuntaa. Borrelioosin tartuntaan vaaditaan vähintään 12 tunnin (usein 24 tunnin) kiinnittymisaika iholla, joten nopea punkkien poisto ehkäisee borrelioosin kehittymistä.

Puutiaisaivokuumetta voidaan ehkäistä erillisellä rokotteella. Rokote annetaan kolmen piston sarjana vuoden kuluessa, ja se olisi hyvä uusia noin 3-5 vuoden välein. Rokotetta suositellaan mm. taudin esiintymisalueille matkaaville ja se annetaan nykyisin mm. Ahvenanmaalla asuville ilmaiseksi. Muualla asuvat tarvitsevat rokotteeseen lääkärin reseptin. On syytä muistaa, että rokote suojaa ainoastaan puutiasaivokuumeelta – borrelioosin ennaltaehkäisyyn rokotteesta ei ole apua.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit