Nokkosihottuma eli urtikaria tarkoittaa äkillistä, ihosta kohoavaa ja enintään vuorokauden kestävää ihottumaa. Vaivaa kutsutaan myös nokkosrokoksi, koska ihottuma muistuttaa tyypiltään nokkosten polttamia. Yleensä urtikarian aiheuttajana on jokin normaali virustulehdus, mutta myös allerginen reaktio voi aiheuttaa nokkosihottumaa. Urtikaria on yleinen vaiva: jossain vaiheessa elämäänsä sen kokee joka viides suomalainen.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Tavallinen nokkosihottuma on hyvin yleinen vaiva, jota voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos antihistamiini ei auta nokkosihottumaan tai oireilu kestää useita viikkoja.
Kiireellinen
Päivystykseen on hakeuduttava välittömästi, mikäli laajan nokkosihottuman lisäksi esiintyy mm. kielen tai nielun turvotuksen tunnetta.
Nokkosihottuman eli urtikarian oireet ja tutkiminen
Nokkosihottuma aiheuttaa nopeasti ilmaantuvaa, ihosta hieman koholla olevaa ja kutisevaa ihottumaa. Ihottumaläiskät ovat läpimitaltaan muutamasta millimetristä yli kymmeneen senttimetriin ja ne voivat myös yhdistyä laajoiksi yhtenäisiksi alueiksi. Yleensä läiskät häviävät yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin, viimeistään kuitenkin vuorokauden kuluessa. Rakkuloita, haavaumia tai kuumetta ei nokkosihottumassa esiinny.
Joskus urtikaria voi pitkittyä. Tällöin läiskät voivat olla iholla jopa kuukausia. Pitkittynyttä nokkosihottumaa voi aiheuttaa mm. autoimmuuniurtikaria ja usein pitkittyneen nokkosihottuman syy jää epäselväksi.
Nokkosihottumaan eli nokkosrokkoon voi liittyä myös turvotusta (ns. angioedeemaa), joka aistitaan jonkinlaisena paikallisena poltteena tai kipuna. Sen tyypillisiä paikkoja ovat huulten tai silmäluomien alue. Angioedeemaan liittyvä turvotus laskee kuitenkin yleensä viimeistään kolmanteen päivään mennessä.
Nokkosihottuma diagnosoidaan yleislääkärin, lastenlääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseksi riittää yleensä ihon tarkastelu, eikä muita tarkempia tutkimuksia (kuten verikokeita) yleensä tarvita nokkosihottuman toteamiseksi.
Pitkittyneissä tilanteissa voi joskus tulla kyseeseen koepalan ottaminen ihottuma-alueelta sekä muutamien verikokeiden tarkastaminen.
Nokkosihottuman itsehoito ja antihistamiinit
Nokkosihottuman itsehhoidon kulmakivi on antihistamiinilääkitys. Lääkettä saa apteekista myös ilman reseptiä, ja tabletteja voi käyttää omatoimisesti korkeintaan muutamia viikkoja tarpeen ja oireen keston mukaan. Turvotuksiin eli angioedeemaan ei antihistamiinilla useinkaan ole tehoa.
Nokkosihottuman asiantuntijahoito
Nokkosihottuman asiantuntijahoito suuntautuu vaivan aiheuttajan etsimiseen. Rajussa nokkosihottumassa lääkäri voi myös määrätä kortisonitablettikuurin muutamaksi päiväksi.
Nokkosihottuman eli urtikarian ehkäisy
Tavallista nokkosihottumaa ei ole mahdollista ehkäistä. Mikäli urtikarialle voidaan osoittaa selvä laukaiseva syy (kuten ruoka-allergiat tai pistiäisallergia), taustasyiden hyvä hoito ehkäisee myös nokkosihottumaa.