VALITUT OIREET (9)

Ruoka-allergiat

Päivitetty: 20.09.2018

Ruoka-allergiat tarkoittavat tietyn ruoka-aineen aiheuttamia allergisia reaktioita. Reaktiossa elimistö tuottaa vasta-aineita nautittua ruoka-ainetta kohtaan. Maitoallergia, muna-allergia ja vilja-allergiat ovat suhteellisen yleisiä alle 1-vuotiailla, mutta ne häviävät suurimmalla osalla viimeistään kouluikään mennessä. Vanhempien lasten ja aikuisten ruoka-allergioista suurin osa on siitepölyallergiasta johtuvaa ristiallergiaa. Ruoka-allergioista kärsii alle 2-vuotiaista lapsista noin 5-8 % ja aikuisista noin 3-4 %.

MILLOIN HOITOON?

Suositellaan jatkotutkimusta

Neuvolaan tai lääkäriin on hyvä olla yhteydessä, jos lapsen kohdalla herää epäily ruoka-allergiasta.

Ruoka-allergian oireet ja toteaminen

Ruoka-allergiat voidaan jakaa allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen mukaan. Yleisimpiä ruoka-allergioita ovat maitoallergiavilja-allergiakananmuna-allergiakala-allergia sekä erilaiset ristiallergiat (mm. pähkinäallergia). Näitä on kuvattu tarkemmin omissa artikkeleissaan. Sen sijaan usein epäillyt ns. lisäaineallergiat ovat hyvin harvinaisia.

Ruoka-allergiasta johtuvat oireet voidaan jakaa iho-oireisiin, ruoansulatuskanavan oireisiin sekä äkilliseen allergiseen yleisreaktioon eli anafylaksiaan. Oireet voivat kehittyä jopa muutamassa minuutissa ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, mutta joskus ne ilmaantuvat vasta päivien kuluttua ruokailusta.Imeväisikäisillä iho-oireet ovat yleisimpiä: voi esiintyä nokkosihottumaa eli urtikariaa tai atooppisen ihottuman kehittymistä tai pahentumista (ns. maitorupi). Myös vatsavaivat ja ripuli ovat mahdollisia. Imeväisikäisillä yleisimmät ruoka-allergiaa aiheuttavat aineet ovat maito, muna sekä viljatuotteet. Suurin osa lapsista pääsee kuitenkin eroon ruoka-allergioista viimeistään kouluikään mennessä elimistön tottuessa ruoka-aineisiin. On myös hyvä muistaa, että atooppinen ihottuma on usein itsenäinen sairaus, eikä se välttämättä liity ruoka-allergioihin. Myös suolen toiminnan vaihtelu on yleistä vauvaikäisillä ilman ruoka-allergioitakin. Leikki- ja kouluikäisillä ruoka-allergiat aiheuttavat pääsääntöisesti vatsaoireita (ripuli tai epämääräinen vatsakipu) tai suun ja huulten oireita (turvotusta, pistelyä ja kipua). Myös iho-oireita, kuten urtikariaa tai atooppisen ihottuman pahenemista voi esiintyä. Yli yksivuotiaalle ensimmäistä kertaa ilmaantuva atooppinen ihottuma on kuitenkin vain harvoin ruoka-allergian aiheuttama. Varsinaisista ruoka-allergioista kouluikäisillä tavataan mm. kala-allergiaa. Suurin osa kouluikäisten ruoka-allergioista on kuitenkin ns. ristiallergiaa. Siinä siitepölyallergiasta (varsinkin koivuallergiasta) kärsivät saavat oireita tuorekasviksista ja –hedelmistä (kuten omena, peruna ja tomaatti) sekä pähkinästä. Oireilu on siitepölyaikana usein voimakkaampaa. Usein kouluikäisten ruoka-allergiat jatkuvat myös aikuisiässä. Kouluikäisillä voi esiintyä myös laktoosi-intoleranssia. Siinä kyse ei kuitenkaan ole maito-allergiasta (yliherkkyydestä maidon valkuaiselle) vaan maitosokerin imeytymishäiriöstä. Myöskään keliakiaa ja vilja-allergiaa ei tule sekoittaa keskenään.

Ruoka-allergian toteaminen perustuu ns. altistus-välttämiskokeeseen. Aluksi vältetään epäiltyä ruoka-ainetta 1-2 viikon ajan. Tämän jälkeen ruoka-aine lisätään takaisin ruokavalioon, joko kotioloissa tai lääkärin valvonnassa. Oireilun häviäminen välttämisen aikana ja oireiden palaaminen altistuksen jälkeen on merkki ruoka-allergiasta. Altistus-välttämiskoe toteutetaan lääkärin (yleensä lastenlääkärin) valvonnassa, jos epäillään maito- tai vilja-allergiaa tai vakavampaa yleisreaktiota.

Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat iholääkärit, lastenlääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit. Monilla on myös allergologian erityispätevyys.

Ruoka-allergioiden tutkimista varten on olemassa myös iho- ja verikokeita, kuten ihopistokokeet (ns. prick-testi) sekä ns. IgE-vasta-aineiden mittaaminen verestä. Näiden käyttäminen on kuitenkin vähentynyt tulosten epäluotettavuuden vuoksi.

Ruoka-allergian itsehoito

Ruoka-allergioiden hoidossa on hyvä muistaa, että pääosa pienten lasten ruoka-allergioista häviää itsestään kouluikään mennessä. Välttämis-altistuskokeilla todetut ruoka-allergiat täytyy huomioida ruokavaliossa, mutta muuten tiukoista ruoka-aineiden välttämisistä sekä erikoisruokavalioista on hyvä pyrkiä eroon. Ellei allerginen reaktio ole hyvin voimakas, on hyvä antaa myös allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta ajoittain, jotta vältettäisiin allergiareaktion voimistuminen. Tavoitteena on lapsen monipuolinen ruokavalio sekä normaali kasvu. 

Siitepölyallergiaan liittyvä ristiallergia säilyy usein aikuisiälle saakka. Allergiaa aiheuttavien tuorehedelmien tai –kasvisten kypsentäminen tai pakastaminen lieventää oireilua tai ehkäisee oireilun kokonaan. Ristiallergian aiheuttaman reaktion hoitoon voi käyttää mm. apteekista saatavia antihistamiini-tabletteja. 

Ruoka-allergian asiantuntijahoito ja siedätyshoito

Siedätyshoito voi tulla kyseeseen esim. maitoallergisilla lapsilla, mikäli oireet eivät ole helpottaneet kouluikään mennessä. Hoito kestää yleensä 6–12 kk ja se tapahtuu lastenlääkärin valvonnassa. Ajatuksena on lisätä pikkuhiljaa siedätettävää ruoka-ainetta ruokavaliossa ja sitä kautta totuttaa elimistö allergian aiheuttajaan. 

Käytännön neuvoja allergian kanssa elämiseen saa mm. allergia- ja astmahoitajilta sekä Allergia- ja astmaliiton oppaista.

Korvaukset

Maitoallergian hoitoon käytettäviin erityisvalmisteisiin on mahdollista saada 65 % korvausta Kelalta. Korvaus edellyttää kuitenkin tietyin kriteerein todettua maitoallergiaa sekä hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa.

Ruoka-allergioiden ehkäisy ja imettäminen

Ruoka-allergioita ei voida ennaltaehkäistä ruokavaliorajoituksilla. Esim. tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen raskauden aikana tai vauvaikäisen ruokavalion rajoittaminen eivät tutkimusten mukaan vähennä ruoka-allergiaa vaan päinvastoin: Mikäli elimistö ei ole kosketuksissa jonkin ruoka-aineen kanssa, seurauksena saattaa olla tälle ruoka-aineelle herkistyminen eli allergisoituminen.

Imettämisen jatkaminen yksivuotiaaksi saakka saattaa suojata allergioiden syntymiseltä. Kiinteitä ruokia suositellaan aloitettavaksi rintaruokinnan rinnalle 4 kuukauden iästä alkaen. 

Ns. probiooteilla ja prebiooteilla on joissakin tutkimuksissa pystytty ennaltaehkäisemään allergioiden syntymistä, vaikka täyttä varmuutta asiasta ei vielä olekaan. Probiootit ovat suoliston bakteerikantaa tasapainottavia eläviä mikrobeja ja prebiootit ohutsuolessa vaikuttavia kuidun kaltaisia hiilihydraatteja. Molempia saa apteekeista ilman reseptiä.

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit