VALITUT OIREET (4)

Atooppinen iho

Päivitetty: 20.09.2018

Atooppinen iho eli atooppinen ihottuma tarkoittaa tilaa, jossa veden haihtumista iholta estävien keramidien määrä on ihossa alentunut. Ihon kuivumisen seurauksena ihoon kehittyy tulehdusreaktio, joka ilmenee mm. kutinana ja ihon raapimisena. Atooppisesta ihosta sen eri muodoissaan kärsii arviolta 20-25 % väestöstä. Allergisen nuhan ja astman riski on suurentunut henkilöillä, joilla on atooppinen iho – yhdessä näitä sairauksia kutsutaankin atooppisiksi sairauksiksi.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Atooppista ihoa voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla, mikäli ihon kuivuus ja ihottumalaikut pysyvät hallinnassa itsehoitotuotteilla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos ihon tilanne heikkenee säännöllisestä perusrasvauksesta ja hyvästä puhtaudesta huolimatta, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Atooppisen ihon oireet ja tutkiminen

Atooppisen ihon oireet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensinnäkin atooppinen iho on perustyypiltään kuiva, jolloin ihon pinta saattaa tuntua karhealta ja jopa hilseillä lievästi. Ihon kuivuuteen liittyy myös kutinaa, mikä puolestaan saattaa aiheuttaa raapimista. Toisaalta atooppiseen ihoon liittyy usein selkeä tulehdusreaktio iholla ja sen aiheuttamat paikalliset ihottumalaikut. Ihottumat ilmenevät eri tavoin eri-ikäisillä: pienillä lapsilla maitorupena, lapsilla taiveihottumana sekä nuorilla ja aikuisilla ylävartalon tai pään alueen ihottumana.

Atooppiselle iholle on tyypillistä aaltoileva taudinkuva, jolloin ihon tilanne saattaa pahentua tai helpottua ilman selkeää syytä. Joskus ihottumareaktion taustalta saattaa kuitenkin alle vuoden ikäisiltä pikkulapsilta paljastua esim. ruoka-allergia. Myös monet muut ihotaudit voivat aiheuttaa punoittavia ihottumalaikkuja. Mikäli iholle ilmaantuu paksuja, tarkkarajaisia ja voimakkaasti hilseileviä laikkuja, kyseessä saattaa olla psoriaasi.

Atooppisen ihon toteaminen ei vaadi yleensä erityistutkimuksia. Tarvittaessa yleislääkäri tai ihotautilääkäri voi tutkia ihoa tarkemmin. Epäselvissä tapauksissa ihottumasta voidaan ottaa myös koepala.

Atooppisen ihon itsehoito - perusrasvaus ja kortisonivoide

Toisin kuin usein luullaan, atooppisesta ihosta kärsivän ei tarvitse rajoittaa suihkussa käymistä tai saunomista. Päinvastoin: tutkimusten mukaan tiheä saunominen saattaa jopa parantaa ihon tilannetta. Myös saippuaa voi käyttää, varsinkin jos ihossa on selviä ihottumalaikkuja tai rupia. Sen sijaan klooratussa vedessä uimista on hyvä rajoittaa 1-3 kertaan viikossa.

Atooppisen ihon kuivuutta hoidetaan perusvoiteilla. Niitä on saatavilla apteekista ilman reseptiäkin, mutta lääkärin kirjoittaman reseptin avulla tuotteista on mahdollista saada Kelan korvausta. Perusvoiteet sisältävät yleensä vettä sitovia ainesosia ja jotkut myös atooppiselta iholta puuttuvia keramideja. Yleensä perusvoidetta kannattaa käyttää 1-2 kertaa päivässä, ja varsinkin ihon pesemisen jälkeen. Mikäli voide alkaa pitkäaikaisessa käytössä ärsyttää ihoa, kannattaa tuotetta välillä vaihtaa.

Varsinaisille ihottuma-alueille hoidon kulmakivi on kortisonivoiteiden käyttö, millä pyritään ihottumareaktion sammuttamiseen iholta. Yleisimmin käytetään yksiprosenttista hydrokortisonia 1-2 kertaa päivässä. Pienillä lapsilla päivittäinen hoito samalle ihoalueelle saa kestää korkeintaan 2 viikkoa, kouluikäisillä ja aikuisilla tarvittaessa kolmekin viikkoa. Tämän jälkeen samaa voidetta voi käyttää vielä pari kertaa viikossa muutaman kuukauden ajan ihottuman ehkäisemiseksi. Usein kortisonivoiteiden käyttöä arastellaan turhaan, sillä ohjeiden mukaan käytettyinä ne ovat hyvin turvallisia. Samalla on hyvä muistaa, että hoitamattomana ihottumatulehdus vaikuttaa kielteisesti ihon rakenteeseen.

Jotkut ovat saaneet apua kuivan ihon aiheuttamaan kutinaan antihistamiinitableteista. Myös auringonvalo helpottaa lähes kaikkien atooppisesta ihosta kärsivien oireita.

Atooppisen ihon hoito - reseptilääkkeet ja valohoito

Mikäli atooppisen ihon itsehoito ei tuota tulosta, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä voimakkaampia kortisonivoiteita ihottumalaikkujen hoitamiseksi. Tulehtuneet ihottumat hoidetaan kortisonivoiteen ja antibioottivoiteen yhdistelmällä. Hyviä kokemuksia on saatu myös reseptillä määrättävistä takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteista, joita on mahdollista käyttää tarvittaessa pitkäaikaisestikin.

Jos paikallisvoiteilla ei saada ihottumaa rauhoittumaan, saatetaan hoidossa käyttää suun kautta otettavia kortisonitabletteja lyhyinä kuureina. Myös valohoitoa eli UV-hoitoa voidaan käyttää: tyypillisesti hoidossa käydään kolme kertaa viikossa noin kuukauden ajan. Oma erityinen lääkehoitoa täydentävä hoitomuotonsa on ns. suolahuonehoito, josta jotkut ovat myös saaneet helpotusta atooppisen ihon oireisiin.

Atooppisen ihottuman ehkäisy

Atooppinen ihotyyppi on ainakin osittain perinnöllinen. Tästä johtuen varmoja keinoja sen ennaltaehkäisyyn ei tunneta. Riittävästä ihon perusrasvauksesta huolehtiminen ja kohtuullinen määrä auringonvaloa saattavat kuitenkin estää ihon kuivumista ja atooppisen ihottuman puhkeamista. Ihon riittävästä puhtaudesta huolehtiminen on myös tärkeää.

Ns. probiooteilla eli suoliston bakteerikantaa tasapainottavilla mikrobeilla on joissakin tutkimuksissa pystytty ennaltaehkäisemään atooppisen ihon kehittymistä varsinkin allergiaperheissä. Probiootteja saa mm. apteekeista ilman reseptiä.

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus