Atooppinen iho eli atooppinen ihottuma tarkoittaa tilaa, jossa veden haihtumista iholta estävien keramidien määrä on ihossa alentunut. Ihon kuivumisen seurauksena ihoon kehittyy tulehdusreaktio, joka ilmenee mm. kutinana ja ihon raapimisena. Atooppisesta ihosta sen eri muodoissaan kärsii arviolta 20-25 % väestöstä ja se on tyypillinen lasten pitkäaikainen kutinaa aiheuttava ihon tulehdustauti. Atooppinen ihottuma on vaaraton ja sille on tyypillistä pahenemisvaiheiden esiintyminen. Allergisen nuhan ja astman riski on suurentunut henkilöillä, joilla on atooppinen iho – yhdessä näitä sairauksia kutsutaankin atooppisiksi sairauksiksi.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Atooppista ihoa voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla, mikäli ihon kuivuus ja ihottumalaikut pysyvät hallinnassa itsehoitotuotteilla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos ihon tilanne heikkenee säännöllisestä perusrasvauksesta ja hyvästä puhtaudesta huolimatta, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Etenkin yöunta häiritsevä kutina, raavitut ja verta vuotavat ruvet, kosmeettisesti ja sosiaalisesti häiritsevä ihottuma sekä ruoka-allergiaepäilyt ovat aihe lääkärin arvioon.
Atooppisen ihon oireet ja tutkiminen
Atooppinen ekseema on kutiava, pitkäaikainen tai toistuva ihotulehdus sille tyypillisillä ihoalueilla. Ihottuma-alueella on usein nähtävillä punoitusta, tulehdusta, kutiavia näppylöitä, raapimajälkiä, ihon rikkoumia tai paksuuntumista. Atooppinen ihottuma on oma tautinsa, jota voivat pahentaa ruoka-allergiat (kuten maitoproteiiniallergia), mutta usein ihottuma ei kokonaan parane, vaikka allergiaa aiheuttava tekijä poistettaisiinkin ruokavaliosta.
Vauvan atooppista ihottumaa kutsutaan joskus maitoruveksi, vaikka nimensä perusteella vaivaan ei liittyisikään maitoallergiaa. Sen oireita ovat hilse päänahassa sekä huonosti ilmastoituvien ihopoimujen (kaulan ihopoimut, kainalot, nivusseutu, pakaravako, reisien ja polvikuoppien poimut) punoitus ja hilseily. Ihottuma ei ilmeisesti kutia, koska vauva ei raavi sitä. Vaippa-alueella ei useinkaan ole kyse atooppisesta ihottumasta, vaan ulosteiden ja virtsan aiheuttamasta ärsytysihottumasta (vaippaihottuma). Maitorupi häviää tavallisesti 6-24 kuukauden iässä. Sen jälkeen atooppinen ihottuma jatkuu joka toisella lapsella taiveihottumana.
Leikki- ja kouluikäisillä tyypillinen ihottuman muoto on taiveihottuma, joka esiintyy taivealueilla (kuten kaula ja niska, kyynär- ja polvitaipeet, ranteet ja nilkat). Se voi esiintyä myös vartalolla, raajojen ojentajapuolilla, silmäluomissa, korvien takana tai suun alueella. Iho paksuntuu eli jäkälöityy usein ja voi tulehtua toistuvan raapimisen ja hankauksen seurauksena. Kouluikäisillä muita tavallisia ihottumia ovat atoopikon talvijalka ja käsien lumipalloihottuma. Käsi-ihottumaa esiintyy useammin pojilla kuin tytöillä. Ratsupaikkaihottumalla tarkoitetaan pakaroissa ja reisien sisäpinnoilla esiintyvää kuivaa, kutiavaa ihottumaa, joka rupeutuu ja tulehtuu helposti. Se on yleisempi tytöillä.
Atooppinen ihottuma voidaan luokitella kolmeen vaikeusasteeseen:
Lievä atooppinen ihottuma, jossa lapsella on kuivia ihoalueita, satunnaisesti ihon kutinaa ja punoitusta pienillä ihoalueilla.
Keskivaikea atooppinen ihottuma, jossa lapsella on kuivia ihoalueita, toistuvaa ihon kutinaa ja punoitusta sekä mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista.
Vaikea atooppinen ihottuma, jossa iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Näiden lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja värihäiriöitä.
Myös monet muut ihotaudit voivat aiheuttaa punoittavia ihottumalaikkuja. Mikäli iholle ilmaantuu paksuja, tarkkarajaisia ja voimakkaasti hilseileviä laikkuja, kyseessä saattaa olla psoriaasi.
Atooppisen ihon toteaminen ei vaadi yleensä erityistutkimuksia. Tarvittaessa yleislääkäri tai ihotautilääkäri voi tutkia ihoa tarkemmin. Tarkempia tutkimuksia vaivan, vaikeusasteen tai ennusteen arvioimiseksi ei toistaiseksi ole olemassa. Epäselvissä tapauksissa ihottumasta voidaan ottaa myös koepala. Allergiatutkimuksia voidaan harkita, jos lääkäri näkee ne aiheellisiksi.
Atooppisen ihon itsehoito - perusrasvaus ja kortisonivoide
Lapsen atooppisen ihottuman hoidon tavoitteena on ihottumaoireiden hallinta ja pahenemisvaiheiden määrän ja vaikeuden vähentäminen. Neuvolassa tai terveyskeskuksessa vanhemmille hoitajan antama ohjaus ihottuman hyvästä hoidosta on ehdottoman tärkeää.
Atooppisen ihottuman paikallishoito on tutkimustiedonkin valossa tärkeää. Lapsen atooppisen ihottuman ensisijainen hoito on säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1-2 kertaa päivässä sekä jaksoittainen hoito kortisonivoiteella. Alle kaksivuotiaan hoidossa käytetään 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta kerran vuorokaudessa, tavallisesti iltaisin suihkuttelun jälkeen 3–7 vuorokauden jaksoissa. Tämän kuurin jälkeen pidetään saman kestoinen tauko haittavaikutusten vähentämiseksi. Perusvoiteita ja mietoja kortisonivoiteita voi ostaa apteekista reseptillä tai ilman reseptiä. Antibiootteja tai muita bakteerien kasvua estäviä aineita sisältävistä kortisonivoiteista ei ole sen enempää hyötyä kuin pelkistä kortisonivoiteista. Kesäaurinko rauhoittaa ihottumaa suurimmalla osalla lapsista. Ihottumalapset saavat kylpeä ja peseytyä normaalisti, mutta kylvettelyn ja pesun jälkeisestä paikallishoidosta ja voiteiden käytöstä on syytä huolehtia.
Atooppista ihottumaa sairastavan potilaan iho ärtyy herkästi ja kutinaa voi lisätä monenlaiset tekijät. Hikoilu, stressi, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet tai liian vesipitoiset tai rasvaiset voiteet voivat ärsyttää ja pahentaa ihottumaa. Ihoa vasten olevien vaatteiden tulisi olla sileäkuituisia. Ryppyinen puuvilla ärsyttää enemmän kuin pitkäkuituinen, sileä (yleensä merseroitu) puuvilla. Sileä keinokuitu sopii erinomaisesti pienille lapsille. Myös ihon tulehdukset tai imeväisillä ruoka-allergiat voivat pahentaa ihottumaa.
Alle yksivuotiaan laaja ja vaikea atooppinen ihottuma voi olla ruoka-allergian aiheuttama tai sen pahentama. Tavallisimmat ruoka-allergiat ovat lehmänmaidon, kananmunan tai viljojen aiheuttamia. Alle kaksivuotiaan lapsen ihottuma on harvoin muuta kuin atooppista ekseemaa. Lapsen ruoasta ei ole syytä jättää mitään ruoka-aineita pois varmuuden vuoksi eikä tätä myöskään tieteellinen näyttö tue. Imettävän äidin ei tule ryhtyä noudattamaan minkäänlaista allergiaruokavaliota tai rajoitettua ruokavaliota omin päin vaan näistä tulee aina keskustella lääkärin kanssa. 80–90 % koululaisten allergiaruokavalioista on turhia ja jopa haitallisia.
Atooppisen ihon hoito - reseptilääkkeet ja valohoito
Mikäli ilman reseptiä saatavat voiteet eivät auta, lääkäri voi tarvittaessa määrätä vahvempia kortisonivoiteita. Yli kaksivuotiaille on mahdollista miettiä myös kalsineuriinin estäjävoiteita. Leikki-ikäisillä häiritsevän kutinaan voidaan kokeilla iltaisin väsyttäviä antihistamiineja, koska ne antavat paremman yöunen eikä niihin ole tottumisvaaraa. Väsyttämättömistä antihistamiineista ei ole apua kutinaan. Sisäisiä antibioottikuureja määrätään vain poikkeustapauksissa. Vaikeissa tapauksissa suun kautta annettava kortisonikuuri tai UV-valohoito ovat mahdollisia.
Jos imeväisikäisen ihottuman aiheuttajaksi epäillään keskeisiä ruoka-aineita, kuten maitoa tai viljoja, tutkimukset tehdään yleensä lastenlääkärin valvonnassa.
Atooppisen ihottuman ehkäisy
Atooppisen ihottuman kehittymistä ei voi ehkäistä. Äidin raskauden tai imetyksen aikaiset ruokavaliorajoitukset tai yli 6 kuukautta kestävä pelkkä rintaruokinta eivät tutkimusten mukaan estä ihottumaa. Lapsen kasvuympäristö ei myöskään vaikuta lasten atooppisen ihottuman esiintyvyyteen, vaikka karjataloustiloilla kasvaneilla lapsilla onkin todettu esiintyvän selvästi tavallista vähemmän allergioita, allergista nuhaa ja astmaa.
Kiinteiden ruokien aloituksen siirtäminen 4 kuukauden iästä 6 kuukauden ikään tai tätä pidemmälle ei vähennä tutkimusten mukaan atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta. Tuoreiden tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että kiinteiden ruokien lisääminen imeväisen ruokavalioon neuvolan ravitsemussuositusten mukaan voisi pienentää atooppisen ihottuman riskiä. Probioottien antaminen raskauden aikana tai varhaisessa imeväisiässä saattaa vähentää ihottuman ilmaantumisen todennäköisyyttä. Probiootteja saa mm. apteekeista ilman reseptiä.