Vesirokko - Klinik.fi

VALITUT OIREET (4)

Vesirokko

Päivitetty: 20.09.2018

Vesirokko on jo lapsena tavallisesti sairastettava iho-oireita ja kuumetta aiheuttava tauti, jonka aiheuttaa varicella zoster -virus. Yleensä vesirokko sairastetaan vain kerran, mutta myöhemmällä iällä sama virus voi aiheuttaa vyöruusua.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Tyypillinen vesirokko ei vaadi lääkärikäyntiä, vaan sitä voi turvallisesti lievittää itsehoidolla. 

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos tauti on hyvin rajuoireinen eikä itsehoidolla pärjää, on lääkärin tutkimus tarpeen. Erityisen herkästi lääkäriin kannattaa hakeutua, jos epäillään vesirokkoa vanhemmalla, aikaisemmin vesirokkoa sairastamattomalla henkilöllä. Raskausaikana sairastettu vesirokko voi alkuraskauden aikana olla sikiölle vaarallinen. Tämän vuoksi lääkäriin tulee aina hakeutua, jos epäilee vesirokkotartuntaa raskauden aikana.

Vesirokon oireet ja tutkiminen

Vesirokon tyypillisin oire on iholle ilmaantuvat kutiavat ja punoittavat paukamat, jotka voivat muuttua rakkuloiksi ja myöhemmin puhjeta. Muina oireina voi esiintyä kuumetta, väsymystä tai yskää. Yleensä tauti kestää noin viikon. Lapsuudessa tauti on usein lievä (joskus vain muutama rakkula), mutta vanhempana tauti voi olla rajuoireisempi ja tällöin jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, riski on myös suurempi. Paukamat tai rakkulat ja niiden lähialue voivat kutinan ja raapimisen kautta myös tulehtua, jolloin saattaa syntyä hankaliakin ihotulehduksia. 

Vesirokkovirus ei poistu elimistöstä kokonaan taudin parannuttua. Myöhemmällä iällä virus saattaa aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusua.

Vesirokon toteaminen perustuu taudille tyypillisiin oireisiin, minkä vuoksi tauti usein todetaankin kotona. Tarvittaessa lääkäri voi varmentaa asian ihoa tutkimalla. Verikokeita tai muita jatkotutkimuksia ei yleensä käytetä.

Vesirokon itsehoito

Vesirokko paranee itsestään viikossa, ja tavallisesti kotona annettava itsehoito riittää. Päiväkotiin, kouluun tai työpaikalle voi palata, kun rakkulat iholla ovat kuivuneet ja yleisvointi korjaantunut.

Apteekeista on saatavilla ilman reseptiä antihistamiini-lääkkeitä (kuten setiritsiini, loratadiini tai ebastiini), joita voi käyttää kutinan lievittämiseen. Yleinen ongelma on myös rakkuloiden raapimisen seurauksena ilmaantuva ihon tulehtuminen. Tällöin tulehtunutta aluetta voi hoitaa antibioottia sisältävällä voiteella (kuten basitrasiini ja neomysiini). Myös kuumetta voi lievittää apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä, kuten parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä (mm. ibuprofeeni tai ketoprofeeni). Tulehduskipulääkkeitä käytettäessä on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa lääkäriltä tai apteekista.

Vesirokon ammattilaishoito ja reseptilääkkeet

Jos kutina on hyvin hankalaa tai iho tulehtuu laajalti, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampaa antihistamiinia tai suun kautta otettavan antibioottikuurin ihotulehdukseen. Vesirokkovirusta vastaan on olemassa myös reseptillä kirjoitettavaa asikloviiri-lääkettä, mutta tätä ei yleensä käytetä perusterveillä lapsilla.

Vesirokon ehkäisy ja vesirokkorokote

Vesirokko on hyvin tarttuva tauti ja suurin osa väestöstä sairastaakin sen jo ennen kouluikää. Sairastettu tauti aiheuttaa lähes kaikille elinikäisen immuniteetin, eli vesirokkoa ei yleensä voi sairastaa kuin yhden kerran. 

Vesirokkoa vastaan on olemassa myös tehokas rokote. Toistaiseksi vesirokkorokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan, joten rokotteen joutuu itse ostamaan apteekista lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Koska tauti on rajumpioireinen aikuisilla ja nuorilla, suositellaan rokotteen ottamista kaikille 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet.