Psoriaasi tarkoittaa pitkäaikaista ihon ja nivelten tulehdussairautta. Usein se aiheuttaa oireita pelkästään iholle, jolloin kyseessä on ihopsoriaasi. Vastaavasti niveloireisessa muodossa (nivelpsoriaasi) ei välttämättä esiinny iho-oireita lainkaan. Tarkkaa syytä psoriaasin syntyyn ei tunneta, mutta kyse on ainakin osittain perinnöllisestä vaivasta, joka ei voi tarttua toiseen henkilöön esim. kosketuksesta. Psoriaasista kärsii noin 2 000 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Psoriaasidiagnoosin asettaminen vaatii käyntiä lääkärissä. Lääkäriin on hyvä hakeutua myös silloin, mikäli normaali itsehoito ei helpota ihon oireita ja vaiva haittaa tavallista enemmän päivittäistä elämää.
Psoriaasin oireet ja tutkiminen
Psoriaasi voi aiheuttaa iho- ja niveloireita. Lisäksi ihopsoriaasi luokitellaan vielä alatyyppeihin. Tyypillisin muoto on läiskäpsoriaasi eli ns. tavallinen psoriaasi (psoriasis vulgaris), jossa iholle ilmaantuu paksuja, punaisia, hilseileviä ja tarkkarajaisia läiskiä. Yleensä läiskät myös kutiavat. Läiskäpsoriaasin tyypillisiä paikkoja ovat mm. kyynärpäiden ja polvien alueet sekä hiuspohja. Läiskien koko vaihtelee, mutta yleensä ne ovat useamman senttimetrin kokoisia.
Pisarapsoriaasi (psoriasis guttata) ilmaantuu tyypillisesti nuorille esim. nielurisatulehduksen jälkeen. Läiskät ovat tavallisesti pieniä, pilkkumaisia muutoksia, jotka voivat myös hilseillä hieman. Pisarapsoriaasi voi hävitä puhkeamisensa jälkeen pidemmäksi ajaksi tai muuttua tavalliseksi psoriaasiksi. Taivepsoriaasia (psoriasis inversa) puolestaan esiintyy mm. nivusten alueella sekä rintojen alla tai kainaloissa. Taivepsoriaasissa tarkkarajaiset läiskät eivät kuitenkaan yleensä hilseile.
Psoriaasissa voi esiintyä myös niveloireita joko iho-oireisiin liittyneenä tai ilman iho-oireita. Tällöin kyseessä on nivelpsoriaasi eli psoriaasiartropatia. Vaiva muistuttaa reumatulehdusta: nivelissä voi esiintyä aamujäykkyyttä, arkuutta ja turvotusta (katso tarkemmin nivelreuma). Yleisimmin nivelpsoriaasia esiintyy sormien ja varpaiden kärkinivelissä.
Psoriaasiin voi liittyä myös kynsioireita, kuten kynnen paksuuntumista, värin muutoksia tai pieniä pistemäisiä kuoppia. Kynsimuutokset on hieman yleisempiä nivelpsoriaasista kärsivillä.
Psoriaasi todetaan yleislääkärin, ihotautilääkärin tai reumalääkärin (nivelpsoriaasi) vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin psoriaasia epäiltäessä kuuluvat ihon sekä tarvittaessa nivelten ja kynsien tutkiminen. Ihopsoriaasi todetaankin yleensä ihon tarkastelun perusteella eikä esim. laboratoriotutkimuksia käytetä. Epäselvissä tilanteissa muutoksista voidaan kuitenkin ottaa pieni koepala, jota voidaan tutkia mikroskoopin avulla.
Nivelpsoriaasin toteamiseenkaan ei ole olemassa yksittäistä tutkimusta, mutta muita syitä voidaan sulkea pois mm. röntgenkuvaksen tai magneettikuvauksen avulla.
Psoriaasin itsehoito ja kortisonivoiteet
Ihopsoriaasin itsehoito perustuu ihon säännölliseen perusrasvaukseen. Taipeisiin sopivat vähärasvaisemmat ja muualle rasvaiset voiteet. Myös auringonvalo tekee yleensä psoriaasioireille hyvää. Päänahassa esiintyvää psoriaasia hoidetaan päivittäisillä pesuilla ja tarvittaessa hoitoon voidaan lisätä reseptillä saatavia kortisoniliuoksia. Taivepsoriaasiin puolestaan saattaa auttaa ilman reseptiä saatava, kuuriluontoisesti käytettävä hydrokortisonivoide.
Psoriaasin asiantuntijahoito ja lääkkeet
Psoriaasia ei valitettavasti kyetä parantamaan, mutta sen oireita voidaan helpottaa. Hyvällä hoidolla tauti saattaa olla pitkäänkin oireeton. Jos itsehoitoon käytettävät ihotuotteet eivät auta, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä vahvempia kortisonivoiteita, erillisiä D-vitamiinijohdosvoiteita tai vaikeimmissa tilanteissa myös suun kautta otettavia lääkkeitä (kuten asitretiini). Jos lääkkeet eivät helpota oireilua, voi valohoito (UVB- tai PUVA-hoidot) auttaa. Sen teho perustuu UV-valon ihoa hoitavaan vaikutukseen.
Nivelpsoriaasia hoidetaan pitkälti nivelreumaan kehitetyillä lääkkeillä. Tällöin kyseeseen voivat tulla mm. metotreksaatti, sulfasalatsiini tai uudemmat, ns. biologiset lääkkeet. Kortisonipistoksista niveliin on usein myös hyötyä.
Psoriaasista kärsiville on tarjolla myös Kelan korvaamia kuntoutus- sekä sopeutumisvalmennuskursseja. Kursseille hakeutuminen edellyttää omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta sekä hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa. Kursseja toteuttavat useat eri palveluntuottajat ja lisätietoa kursseista saa mm. Psoriasisliitosta.
Psoriaasin ehkäisy
Stressillä, ylipainolla, runsaalla alkoholin käytöllä sekä tupakoinnilla voi olla vaikutusta psoriaasin syntyyn. Lisäksi Streptokokki-bakteerin aiheuttama nielurisatulehdus eli angiina voi laukaista joillakin nuorilla pisarapsoriaasin. Bakteerien aiheuttamien nielutulehdusten mahdollisimman tehokkaalla hoidolla saattaa siis olla vaikutusta psoriaasin ehkäisyssä.