Stressi tarkoittaa normaalista poikkeavaa henkistä kuormitusta, joka saa aikaan hallitsematonta ja epämiellyttävää ruumiillisen vireystilan nousua. Stressi voi olla tilapäistä tai pitkäkestoista. Tilapäinen stressi voi olla myös myönteinen ilmiö, jolla elimistö mahdollistaa suoriutumisen haastavissa tilanteissa. Erillisiin stressihäiriöihin luokitellaan äkillinen eli akuutti stressihäiriö sekä traumaperäinen stressihäiriö. Kyselytutkimuksissa itsensä stressaantuneeksi kokee noin joka viides suomalaisaikuinen.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jonkinasteinen stressi kuuluu tavalliseen ihmiselämään. Jos oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, stressiä voi hyvin pyrkiä lievittämään itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Ammattilaisen puoleen on hyvä kääntyä, mikäli stressi tai äkillinen järkyttävä tapahtuma aiheuttaa voimakkaita oireita tai se alkaa haitata päivittäistä elämää ja toimintakykyä.
Stressin oireet ja tutkimukset
Stressi voidaan kokea sekä henkisenä että ruumiillisena oireiluna. Henkisinä oireina voi esiintyä ahdistuneisuuden, jännittyneisyyden tai levottomuuden tunnetta, mielialan vaihtelua tai unihäiriöitä. Ruumiilliset oireet ovat seurausta elimistön ylivirittyneisyydestä: mm. sydämentykyttelyä, huimauksen tunnetta, pahoinvointia tai päänsärkyä voi esiintyä.
Akuutissa stressihäiriössä jokin vaikeaksi koettu tilanne tai tapahtuma laukaisee oireilun. Tällöin yllä mainitut oireet voivat kestää parista päivästä muutamaan viikkoon.
Traumaperäisessä stressihäiriössä stressin oireet jatkuvat usein hieman lievempänä, mutta yli kuukauden. Lisäksi traumaperäiseen stressihäiriöön liittyy mm. ahdistavat muistikuvat, unet ja toistumiskokemukset tapahtumasta, jatkuvat ylivirittyneisyyden oireet (nukahtamisvaikeudet, ärtyneisyys, säpsähtely) sekä tapahtumaan liittyvien asioiden (kuten paikkojen tai keskustelun) välttely. Traumaperäinen stressihäiriö voi haitata vakavasti sekä sosiaalista elämää että työpaikalla selviämistä.
Pitkittyneen stressin tarkempi selvittely vaatii käyntiä yleislääkärin tai psykiatrin vastaanotolla. Perustutkimuksiin kuuluu henkilön haastattelu mahdollisista stressin aiheuttajista sekä elämäntilanteesta. Traumaperäistä stressihäiriötä epäiltäessä oireita voidaan kartoittaa myös erillisten oirelomakkeiden avulla. Yleensä muita tutkimuksia ei tarvita.
Stressin itsehoito
Stressin saa yleensä laukeamaan omilla konsteilla. Tärkeintä on yrittää vähentää stressiä aiheuttanutta kuormitusta. Paineista ja muista mieltä vaivaavista asioista on hyvä keskustella läheisten kanssa. Myös liikunnan sopiva lisääminen ja liiallisen alkoholin käytön vähentäminen voivat vähentää stressiä. Työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä työterveyshuollolla on tärkeä osuus. Pitkittyneeseen stressiin on tärkeä puuttua, koska hoitamattomana se lisää sairastavuutta (mm. sydän- ja verisuonitauteihin) ja kuolleisuutta erityisesti miesten kohdalla.
Stressiin usein liittyvän unettomuuden itsehoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa. Lievään unettomuuteen voi kokeilla apteekista saatavia melatoniini-tabletteja.
Stressin asiantuntijahoito
Stressin asiantuntijahoito riippuu oireiden laadusta. Usein akuutin stressihäiriö korjaantuu ilman suurempia toimenpiteitä. Järkyttävän tapahtuman nopeaa läpikäyntiä on hyvä välttää, jos henkilö kokee tapahtuneesta puhumisen liian ahdistavaksi. Tällöin keskustelu voidaan käydä myöhemmässä vaiheessa. Turvallisuuden tunteen herättäminen ja rauhoittuminen on tärkeää. Tarvittaessa lääkäri voi lisäksi määrätä lyhytaikaisesti lääkkeitä unettomuuteen tai ahdistuneisuuteen. Lisäksi käytetään erilaisia psykoterapioita.
Myös traumaperäisen stressihäiriön oireilu voi korjaantua itsestään muutaman kuukauden aikana. Mikäli tapahtumaan liittyvien asioiden välttämistä esiintyy, voi näiden asioiden vähittäinen kohtaaminen nopeuttaa parantumista. Jos oireilu pitkittyy, hoitona käytetään erilaisia psykoterapioita sekä lääkitystä (mm. masennuslääkkeitä).
Korvaukset
Kuntoutukselliseen psykoterapiaan on mahdollista saada Kelan korvausta. Tämä vaatii kuitenkin psykiatrian erikoislääkärin lausunnon.
Stressin ehkäisy
Mm. työelämään liittyvä kiire ja erityisesti hallinnantunteen puute ovat tyypillisiä stressin aiheuttajia. Tällöin työterveyshuolto voi ohjata ja neuvoa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa (katso myös erillinen artikkeli työuupumus). Lisäksi lyhytaikaista stressiä voivat aiheuttaa mm. äkilliset muutokset elämässä, vaikeat ja haastavat koulu- ja opiskelutehtävät sekä väliaikainen unettomuus.
Traumaperäinen stressihäiriö voi syntyä jopa kuukausia jonkin uhkaavan tai poikkeavan tapahtuman tai tapaturman jälkeen. Tällaiset yllättävät ja ahdistusta aiheuttavat tapahtumat olisi hyvä käydä läpi ja hoitaa asianmukaisesti, jotta traumaperäinen stressihäiriö vältettäisiin.
Sopivalla liikunnalla on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus kaikenlaiseen stressiin. Ohjeita itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa mm. kuntosaliohjaajilta.