Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto (aivohalvaus) tarkoittavat aivojen verenkierron häiriötilaa, jonka seurauksena aivoihin kehittyy hapenpuutetta ja siitä johtuvaa normaalin aivokudoksen tuhoutumista. Suurin osa aivohalvauksista johtuu aivoverisuonen tukkeutumisesta eli aivoinfarktista, mutta syynä voi olla myös aivoverenvuoto eli verisuonen puhkeaminen. Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon saa vuosittain noin 250 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Aivohalvausta eli aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa epäiltäessä on aina hakeuduttava sairaalatutkimuksiin soittamalla hätäkeskuksen numeroon 112. Ambulanssi kuljettaa potilaan lähimpään aivohalvauksien hoitoon erikoistuneeseen päivystysyksikköön.
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon oireet ja tutkiminen
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat tois- tai molemminpuolinen yläraajahalvaus, alaraajan toimintahäiriöt (kuten jalan tunnottomuus ja voimattomuus) ja puhumisen vaikeus. Lisäksi voi esiintyä suupielen vinoutta tai roikkumista, huimausta tai näköhäiriöitä. Oireet alkavat tyypillisesti muutamassa minuutissa. Aivoinfarktiin ei yleensä liity päänsärkyä.
Aivoverenvuodon oireet alkavat tavallisesti hitaammin. Oireet ovat osittain aivoinfarktin kaltaisia: voi esiintyä raajojen tunnottomuutta ja kömpelyyttä, tajunnan tason heikkenemistä, huimausta ja oksentelua. Aivoverenvuotoon liittyy usein lisäksi päänsärkyä.
Aivohalvauksen tutkiminen tapahtuu sairaalaoloissa. Tutkimuksista vastaa yleensä neurologi eli hermoston toimintaan erikoistunut lääkäri. Pään kuvantaminen on keskeisessä roolissa: aivoinfarkti tai aivoverenvuoto todetaan joko tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella.
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon hoito ja kuntoutus
Aivoinfarkti voidaan hoitaa sairaalassa liuotushoidolla, jolla pyritään avaamaan tukkeutunut verisuoni. Liuotushoitopäätökseen vaikuttavat kuitenkin mm. henkilön aikaisemmat sairaudet ja lääkitykset sekä aivoinfarktin ja sen vaikutusalueen koko ja sijainti. Mikäli oireiden alkamisesta on kulunut yli 5 tuntia, ei liuotushoidosta ole apua.
Aivoverenvuodossa tärkeää on kohonneen verenpaineen hoito. Joskus aivoverenvuodossa voi olla hyötyä leikkauksesta.
Varhain aloitettu kuntoutus on oleellista aivohalvauksen jälkihoidossa. Kuntoutus perustuu erikseen tehtävään kuntoutussuunnitelmaan, jonka toteuttamisessa pyritään eri ammattialojen tiiviiseen yhteistyöhön. Fysioterapeutti voi auttaa mm. raajojen toiminnan harjoittamisessa ja toimintaterapeutti päivittäisissä toimissa tai kotona pärjäämisessä. Puheterapeutti voi opastaa puhehäiriöissä tai nielemisvaikeuksissa ja neuropsykologi esimerkiksi käyttäytymisen tai muistin häiriöissä.
Korvaukset
Kuntoutusmahdollisuudet ja korvaukset arvioidaan yksilöllisesti aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeen. Kela tarjoaa mm. alle 65-vuotiaiden kuntoutusta, kuntoutuskursseja yli 65-vuotiaille ja omaishoitajille, sopeutumisvalmennusta sekä ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusmahdollisuuksista voi keskustella hoitavan lääkärin kanssa; hän tekee myös tarvittaessa lausunnon Kelaa varten. On olemassa myös yksityisiä kuntoutuslaitoksia, joissa annettavaan hoitoon voi joskus saada tukea Kelalta tai vakuutuksesta. Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat sairaskuluvakuutuksia, jotka kattavat myös aivoinfarktin hoitokuluja.
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisy
Aivoinfarkti on yksi valtimonkovettumataudin yleisimmistä seurauksista. Sen syntymistä voidaan välttää samoilla keinoilla kuin sepelvaltimotaudinkin kohdalla: tupakoimattomuus, hyvä verenpaineen ja korkean kolesterolin hoito, liikunta sekä terveelliset ruokatottumukset ehkäisevät aivoinfarktia. Aivoinfarkti voi syntyä myös sydämen eteisvärinän seurauksena, kun sydämestä alkunsa saanut verihyytymä tukkii aivoverisuonen. Hyvä eteisvärinän hoito sekä veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito (kuten varfariini) ehkäisevät verihyytymien syntyä.
Aivoverenvuoto tapahtuu, kun verisuoni aivoissa repeää aiheuttaen verenvuodon. Tätä voidaan ehkäistä hyvällä verenpaineen hoidolla sekä välttämällä liiallista alkoholin käyttöä.