Flunssa eli nuhakuume on monien eri virusten aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Alttius sairastua flunssaan vaihtelee, mutta useimmat aikuiset sairastavat nuhakuumeen muutaman kerran vuodessa. Lapsilla jopa kymmenen flunssajaksoa vuodessa ei ole harvinaista.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Mikäli yleisvointi pysyy kohtalaisena, tavallista flunssaa voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin on syytä hakeutua, mikäli yleisvointi heikkenee selvästi, rajumpi yskä jatkuu yli 2 viikkoa tai flunssaoireet palaavat tai pahenevat parin viikon kuluessa. Tällöin lääkärin tutkimuksilla tarkastetaan, ettei kyse ole bakteeriperäisestä tulehduksesta.
Flunssan oireet ja tutkiminen
Flunssa aiheuttaa tulehdusoireita koko hengitysteiden alueella: oireita voi olla nenässä, poskionteloissa, välikorvassa, nielussa, kurkunpäässä ja keuhkoputkissa. Tyypillisesti flunssa alkaa nielaistessa tuntuvalla kurkkukivulla ja nenän tukkoisuudella. Tämän jälkeen voi esiintyä nuhaa, äänen käheyttä, korvien lukkiutumista, kuumeista oloa ja lapsilla korkeaakin kuumetta (yli 38.5 astetta). Flunssaviruksen aiheuttavat usein myös keuhkoputkien tulehdusta, jonka oireena voi olla sitkeää yskää (katso tarkemmin keuhkoputkentulehdus). Yleiskunto ei kuitenkaan yleensä ole merkittävästi huonontunut. Tyypillisesti flunssa kestää 3-10 päivää, mutta oireilu voi joskus myös pitkittyä: puolella flunssaan sairastuneista yskä jatkuu 2 viikkoa tai pitempäänkin.
Myös influenssa on viruksen aiheuttama tauti, mutta siinä oireilu on usein selkeästi rajumpaa kuin flunssassa (korkeampi kuume, jäsenten pakotus, yleisvoinnin heikkeneminen). Alle 2-vuotiailla lapsilla kurkunpääntulehdus voi aiheuttaa flunssan tapaan yskää, mutta siinä yskä on tyypillisen "hakkaavaa" tai "haukkuvaa" ja ääni muuttuu selkeästi käheäksi.
Joskus oireiden taustalla voi olla myös bakteeriperäinen tauti. Esim. poskiontelotulehduksen tuntomerkkejä ovat yli viikon kestänyt nenän tukkoisuus ja yskä, johon liittyy kuumetta, painon tunnetta poskipäissä sekä märkäisen eritteen valumista nieluun (katso tarkemmin poskiontelotulehdus). Nielurisatulehdus eli angiina aiheuttaa oireita lähinnä kurkun alueelle, korvatulehdus korviin (kipu ja tukkoisuus), kun taas keuhkokuume aiheuttaa yleensä selkeästi hankalampia oireita kuin flunssassa, kuten yskää, hengenahdistusta, kuumetta ja yleisvoinnin heikkenemistä.
Lisäksi on hyvä muistaa, että allergiakautena ilmenevä nuha ja väsynyt yleisvointi voivat johtua myös siitepölyallergiasta.
Tavallinen flunssa on yleensä helppo tunnistaa ilman lääkärin vastaanottoakin. Vastaanotolla lääkärin perustutkimukseen kuuluvat mm. keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla, kaulan imusolmukkeiden tunnustelu sekä nielun tarkastaminen. Lapsilla tutkitaan myös korvien tilanne korvalampulla. Tavallisen flunssan toteamisessa ei yleensä käytetä laboratoriotutkimuksia.
Jos herää epäily esim. nielutulehduksesta (nielurisatulehdus eli angiina), keuhkokuumeesta tai poskiontelotulehduksesta, lääkäri voi määrätä mm. nieluviljelyn, mitata verikokeella tulehdusarvon (CRP) tai tutkia poskionteloiden tilannetta röntgenkuvauksen tai erityisen poskionteloiden tutkimiseen tarkoitetun ultraäänilaitteen avulla.
Flunssan itsehoito ja flunssalääkkeet
Flunssaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää itsehoitolääkkeiden avulla. Koska flunssa on viruksen aiheuttama tauti, antibiooteista ei sen hoitamisessa ole lainkaan apua.
Tavallinen flunssa hoituu hyvin kotikonsteilla. Tulehduskipulääkkeet (kuten ibuprofeeni) tai kuumetta alentavat lääkkeet (kuten parasetamoli) voivat helpottaa oloa. Nenän limakalvoja supistavat nenätipat ja -suihkeet (oksimetatsoliini tai ksylometatsoliini) voivat helpottaa tukkoisuutta ja hengittämistä, kuten myös höyryhengitys. Fyysistä ponnistelua on hyvä välttää sen ajan, kun kuumetta ja yleisoireita esiintyy.
Yskänärsytystä hillitseviä yskänlääkkeitä (esim. kodeiini ja dekstrometorfaani) voi harkita käytettäväksi erityisesti yötä vasten otettuna, mikäli yskiminen häiritsee yöunta. Ns. limaa irrottavia yskänlääkkeitä (kuten asetyylikysteiini, bromiheksiini ja guaifenisiini) ei suositella, sillä tutkimusten mukaan niistä ei ole hyötyä tavalliselle flunssapotilaalle.
Moni käyttää vitamiinitabletteja (kuten C-vitamiinia) tai sinkkivalmisteita flunssan hoitoon, mutta niiden tehoa ei ole kiistattomasti pystytty osoittamaan tieteellisissä tutkimuksissa. Ilmeisesti sinkkivalmisteet saattavat aikuisilla kuitenkin lyhentää flunssan kestoa noin kolmanneksella.
Flunssan ehkäisy ja hygienia
Käsien pesu ja hyvä hygienia voivat estää flunssan tarttumista. Myös elimistön puolustusjärjestelmän toiminnalla on merkitystä: mm. stressi, liian vähäinen yöuni ja tupakointi heikentävät tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Näin ollen riittävä lepo ja terveelliset elintavat saattavat auttaa myös flunssan torjunnassa. Influenssarokote ei estä tavallisen nuhakuumeen tarttumista.