Nielurisatulehdus eli angiina - Klinik.fi

VALITUT OIREET (6)

Nielurisatulehdus eli angiina

Päivitetty: 20.09.2018

Nielurisatulehdus eli angiina on viruksen tai bakteerin aiheuttama tulehdus nielussa ja nielurisoissa. Sen tärkein bakteeriperäinen aiheuttaja on A-ryhmän streptokokki. Alle kouluikäisillä tavalliset flunssavirukset aiheuttavat suurimman osan nielurisatulehduksista, kun taas mononukleoosi on yleinen aiheuttaja 10-25 -vuotiailla. Nielurisatulehdus on yksi yleisimmistä lääkärille hakeutumisen syistä.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Nielurisatulehdus on hyvin yleinen oire flunssan yhteydessä. Lieväoireista tautia voikin turvallisesti seurata kotioloissa ja lievittää itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli kuume on hyvin korkea ja kurkkukipu voimakasta, tai nielurisoissa on laajalti vaaleita peitteitä, on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi. Pienten lasten kohdalla lääkäriin on syytä hakeutua myös, mikäli lapsella on todettavissa hentoa punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla (epäily tulirokosta) tai lapsella esiintyy hengitysvaikeutta, puheen puuroutumista tai leukalukko (vaikeus avata suuta).

Nielurisatulehduksen oireet ja tutkiminen

Nielurisatulehduksen yleisimmät oireet ovat kurkkukipu (erityisesti nielaistessa tuntuva) ja kuume. Usein myös leukakulman ja kaulan imusolmukkeet ovat suurentuneita. Bakteeriperäisessä angiinassa kuume voi olla korkeaa ja joskus voi esiintyä myös päänsärkyä ja pahoinvointia – nuhaa tai yskää ei bakteeritulehduksessa yleensä ole. Nielurisat voivat punoittaa tai niissä voi olla peitteitä sekä virus- että bakteeritulehduksissa. Aivan pienillä lapsilla huono ruokahalu tai kuolaaminen voivat viitata angiinaan, mutta onneksi alle 3-vuotiailla bakteeriperäinen nielurisatulehdus on harvinainen.

Erityinen nielurisatulehduksen muoto on Epstein-Barrin viruksen aiheuttama mononukleoosi eli "pusutauti". Sen oireina ovat kurkkukivun ja korkean kuumeen lisäksi voimakkaasti turvonneet kaulan alueen imusolmukkeet. Joskus voi esiintyä myös silmäluomien turvotusta, vatsakipuja ja pilkullista ihottumaa.

Tyypillinen nielurisatulehdus on yleensä helppo todeta kotioloissakin. Tulehduksen aiheuttajan selvittäminen vaatii kuitenkin käynnin lääkärissä. Vastaanotolla tutkimukseen kuuluu mm. kaulan imusolmukkeiden tunnustelu ja nielurisojen tähystäminen suun kautta. Ainoa tapa erottaa virus- ja bakteeritulehdus toisistaan on ottaa nielusta bakteeriviljely pumpulipuikolla. Päivystystapauksissa hyödynnetään usein myös pikatestiä bakteeritulehduksen toteamiseksi. Tulehdusarvoa (CRP) voidaan mitata verikokeella; hyvin korkea CRP-arvo saattaa viitata bakteeriperäiseen syyhyn.

Nielurisatulehduksen itsehoito ja kipulääkkeet

Lievä ja ohimenevä kurkkukipu sekä nielurisatulehdus ovat flunssan yleisimpiä oireita. Yleensä hoidoksi riittää tällöin lepo, riittävä juominen ja kivun hoito. Myös suolavedellä kurlaaminen (teelusikallinen suolaa lasilliseen vettä) saattaa helpottaa oireita.

Koska yleisimmät nielurisatulehduksen aiheuttajat ovat viruksia, paranemista nopeuttavaa hoitoa ei ole olemassa. Nielurisatulehduksen oireita voidaan kuitenkin lievittää. Apteekeista on saatavilla erilaisia kurkkukipua helpottavia imeskelytabletteja, suihkeita ja suuvesiä. Myös kipulääkkeitä voi käyttää. Tällöin suositeltavin vaihtoehto on parasetamoli, joka sopii kaikenikäisille. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeitä (ibuprofeeni ja ketoprofeeni) voi kokeilla, mikäli niiden käytölle ei ole esteitä.

Nielurisatulehduksen hoito ja antibiootti

Jos angiinan aiheuttaa bakteeri, hoitona on aina lääkärin kirjoittama antibioottikuuri, tavallisimmin penisilliini 10 päivän ajaksi.

Mikäli bakteerin aiheuttamia nielurisatulehduksia on 3-4 kertaa vuodessa, suositellaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin arviota mahdollisesta nielurisojen poistoleikkauksesta.

Nielurisatulehduksen eli angiinan ehkäisy

Käsien pesu ja hyvä hygienia voivat estää nielurisatulehduksen tarttumista. Myös vastustuskyvyn vaalimisella on merkitystä: mm. stressi, liian vähäinen yöuni ja tupakointi heikentävät tutkimusten mukaan elimistön kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit