Nielurisatulehdus eli angiina on viruksen tai bakteerin aiheuttama tulehdus nielussa ja nielurisoissa. Sen tärkein bakteeriperäinen aiheuttaja on A-ryhmän streptokokki. Alle kouluikäisillä tavalliset flunssavirukset aiheuttavat suurimman osan nielurisatulehduksista, kun taas mononukleoosi on yleinen aiheuttaja 10-25 -vuotiailla. Nielurisatulehdus on yksi yleisimmistä lääkärille hakeutumisen syistä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Nielurisatulehdus on hyvin yleinen oire flunssan yhteydessä. Lieväoireista tautia voikin turvallisesti seurata kotioloissa ja lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli kuume on hyvin korkea ja kurkkukipu voimakasta, tai nielurisoissa on laajalti vaaleita peitteitä, on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi. Pienten lasten kohdalla lääkäriin on syytä hakeutua myös, mikäli lapsella on todettavissa hentoa punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla (epäily tulirokosta) tai leukalukko (vaikeus avata suuta). Kurkkukivun vuoksi on syytä hakeutua lääkäriin kuumeisen lapsen kanssa erityisesti silloin, kun perheenjäsenellä on todettu samanaikaisesti streptokokkinielutulehdus.
Kiireellinen
Päivystyskäynti on aiheellinen, jos leikki- tai kouluikäisen lapsen kuume on korkea ja siihen liittyy voimakas kurkkukipu ilman muita oireita tai jos lapsen kurkkukipuun liittyy hengitysvaikeus, puheen puuroutuminen tai syljen valuminen suusta.
Nielurisatulehduksen oireet ja tutkiminen
Nielurisatulehduksen yleisimmät oireet ovat kurkkukipu (erityisesti nielaistessa tuntuva) ja kuume. Usein myös leukakulman ja kaulan imusolmukkeet ovat suurentuneita. Bakteeriperäisessä angiinassa kuume voi olla korkeaa ja joskus voi esiintyä myös päänsärkyä ja pahoinvointia – nuhaa tai yskää ei bakteeritulehduksessa yleensä ole. Nielurisat voivat punoittaa tai niissä voi olla peitteitä sekä virus- että bakteeritulehduksissa, eikä peitteiden perusteella voi suoraan päätellä taudinaiheuttajaa. Aivan pienillä lapsilla huono ruokahalu tai kuolaaminen voivat viitata angiinaan, mutta onneksi alle 3-vuotiailla bakteeriperäinen nielurisatulehdus on harvinainen.
Tulirokko on A-streptokokkibakteerin aiheuttama ja siinä lapsella esiintyy kurkkukivun lisäksi hentoa, punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla. Erityinen nielurisatulehduksen muoto on Epstein-Barrin viruksen aiheuttama mononukleoosi eli "pusutauti". Sen oireina ovat kurkkukivun ja korkean kuumeen lisäksi voimakkaasti turvonneet kaulan alueen imusolmukkeet. Joskus voi esiintyä myös silmäluomien turvotusta, vatsakipuja ja pilkullista ihottumaa.
Tyypillinen nielurisatulehdus on yleensä helppo todeta kotioloissakin. Tulehduksen aiheuttajan selvittäminen vaatii kuitenkin käynnin lääkärissä. Vastaanotolla tutkimukseen kuuluu mm. kaulan imusolmukkeiden tunnustelu ja nielurisojen tähystäminen suun kautta. Lääkärin arvion perusteella voidaan ottaa nielunäyte (streptokokkipikatesti ja/tai -viljely) niiltä kurkkukipuisilta lapsilta, joilla epäillään A-tyypin streptokokin aiheuttamaa nielutulehdusta (kuume yli 38 °C, turvonneet tai peitteiset nielurisat, eikä virustulehdukseen viittaavia oireita, kuten nuhaa tai yskää). Pikatestin vastaus saadaan 10 minuutissa. Pikatestien herkkyys on viime vuosina parantunut ja tarkempaa viljelytutkimusta tarvitaan enää harvemmin. Pikatesti löytää vain A-ryhmän streptokokin. Myös muiden ryhmien streptokokit (G ja C) voivat aiheuttaa nielutulehduksen, ja ne varmistetaan luotettavasti vain bakteeriviljelyllä. Tulehdusarvoa (CRP) voidaan mitata verikokeella; hyvin korkea CRP-arvo saattaa viitata bakteeriperäiseen syyhyn.
Nielurisatulehduksen itsehoito ja kipulääkkeet
Lievä ja ohimenevä kurkkukipu sekä nielurisatulehdus ovat flunssan yleisimpiä oireita. Yleensä hoidoksi riittää tällöin lepo, riittävä juominen ja kivun hoito. Myös suolavedellä kurlaaminen (teelusikallinen suolaa lasilliseen vettä) saattaa helpottaa oireita.
Koska yleisimmät nielurisatulehduksen aiheuttajat ovat viruksia, paranemista nopeuttavaa hoitoa ei ole olemassa. Nielurisatulehduksen oireita voidaan kuitenkin lievittää. Apteekeista on saatavilla erilaisia kurkkukipua helpottavia imeskelytabletteja, suihkeita ja suuvesiä. Myös kipulääkkeitä voi käyttää. Tällöin suositeltavin vaihtoehto on parasetamoli, joka sopii kaikenikäisille. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeitä (ibuprofeeni ja ketoprofeeni) voi kokeilla, mikäli niiden käytölle ei ole esteitä. Kipulääkkeen voi ottaa puoli tuntia ennen ruokailua helpottamaan syömistä.
Nielurisatulehduksen hoito ja antibiootti
Streptokokin aiheuttama nielutulehdus vaatii aina lääkärin määräämän antibioottilääkityksen, yleensä 7-10 päivän kuurina. Antibiooteista nestemäisessä muodossa määrätään yleensä vain kefaleksiinia, koska markkinoilla saatavien penisilliinivalmisteiden maku saa usein aikaan sen, ettei lapsi suostu ottamaan kuuria loppuun saakka. Streptokokin aiheuttamassa tulehduksessa on kuitenkin muistettava, että antibioottihoito ei poista kuumetta seuraavan vuorokauden aikana. Virusperäisessä nielutulehduksessa antibiootteja ei käytetä.
Antibioottikuurin jatkaminen loppuun saakka on tärkeää, koska keskeyttäminen voi johtaa nielutulehduksen uusiutumiseen. Tartuttavuuden vuoksi kotihoitoa suositellaan vuorokauden ajan antibioottikuurin aloittamisesta. Streptokokkitulehduksen tartuttavuus loppuu 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Sen jälkeen lapsi voi yleensä palata päivähoitoon tai kouluun. Poissaolon kesto määräytyy yleisvoinnin eikä taudinaiheuttajan mukaan.
Mikäli bakteerin aiheuttamia nielurisatulehduksia on 3-4 kertaa vuodessa, suositellaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin arviota mahdollisesta nielurisojen poistoleikkauksesta.
Nielurisatulehduksen eli angiinan ehkäisy
Streptokokkibakteerin tartuttavuus on pienempi kuin virusten, mutta perhepiirissä tai koulussa bakteerin tarttuminen on mahdollista. Perheissä tai päivähoidossa toistuvien nielutulehdustapausten taustalta voi löytyä henkilö, joka on oireeton, mutta kantaa ja levittää streptokokkibakteeria. Tällaisissa tapauksissa koko perhe tai hoitoryhmä voidaan tutkia bakteeriviljelyn avulla ja aloittaa tarpeen mukaan samanaikainen antibioottilääkitys kaikille streptokokin kantajille.
A-streptokokkia vastaan ei ole rokotetta. Virusperäinen nielutulehdus ja nuha tarttuvat erityisesti kosketustartuntana käsien kautta, jolloin käsien saippuapesu on tärkeä ehkäisykeino.
Myös vastustuskyvyn vaalimisella on merkitystä: mm. stressi, liian vähäinen yöuni ja tupakointi heikentävät tutkimusten mukaan elimistön kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan.