VALITUT OIREET (9)

Mykoplasma

Päivitetty: 26.09.2018

Mykoplasma pneumoniae on pienikokoinen bakteeri, joka aiheuttaa normaalisti melko lieväoireisia hengitystietulehduksia. Tauti on tavallinen lapsilla ja nuorilla, ja se esiintyy usein epidemioina. Mykoplasman aiheuttama tulehdus parantuu normaalisti itsestään, mutta oireet voivat kestää jopa 2-3 viikkoa. Joskus hoidoksi voidaan tarvita myös antibiootteja.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Jos kuume pysyy alhaisena ja hengitystieoireet ovat lieviä, vaivaa voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli hengitystieoireet pitkittyvät selvästi yli viikon, on hyvä käydä lääkärin tutkimuksissa. Lääkäriin on hakeuduttava myös, jos oireet voimistuvat ja lisääntyvät.

Kiireellinen

Jos ilmenee äkillistä hengenahdistusta tai hengitysvaikeuksia, tai kuume nousee korkeaksi, kyse saattaa olla keuhkokuumeesta. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi.

Mykoplasma-tulehduksen oireet ja tutkiminen

Mykoplasma aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita kuin muutkin hengitystietulehdukset: kurkkukipua, yskää, kuumetta, tukkoisuutta, päänsärkyä sekä lihas- ja nivelkipuja. Pelkästään oireiden perusteella sitä onkin vaikea erottaa esim. flunssasta tai keuhkoputkentulehduksesta. Myös iho-, silmä-, vatsa- ja keskushermosto-oireita voi esiintyä. 

Mykoplasma on mahdollinen, jos epidemia on meneillään tai jos potilaan lähipiirissä on todettu mykoplasma-tulehdus, ja oireet ovat samantyyppiset. Tavallisesti mykoplasmaa aletaan epäillä silloin, kun yskä ja muut oireet sekä rasituksessa aaltoileva kurkun karheus ja lievä kuumeilu jatkuvat pidempään. Silloin lääkärillä käynti voi olla paikallaan.

Tulehduksesta voi seurata pidempikin alikuntoisuus, vaikka tauti itsessään on parantunut. Mykoplasma voi aiheuttaa myös keuhkokuumeen, ja huonosti hoidettuun tulehdukseen voi liittyä jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus, korvatulehdus tai jopa sydänlihastulehdus (myokardiitti).

Lääkäri voi tutkimisen lisäksi tarkistaa yleiset tulehdusveriarvot. Ne voivat olla normaalit tai hieman koholla. Lisäksi voidaan mitata mykoplasma -vasta-aineita, joita on kahta eri muotoa: Taudin aktiivisessa vaiheessa nousevat IgM-luokan vasta-aineet ja pidemmäksi ajaksi koholle jäävät IgG-luokan vasta-aineet. Vasta-ainetasot voivat taudin alkuvaiheessa olla normaalit, ja nousua saattaa näkyä vasta parin viikon sisään otettavassa uudessa näytteessä, mikä varmistaa tuoreen tulehduksen. Joskus harvoin diagnoosi varmistuu yhdestä näytteestä. Myös mykoplasma-pikatestejä on olemassa, mutta niitä ei ole aina käytettävissä. 

Mykoplasma-tulehdus ei anna pysyvää vastustuskykyä taudille, joten sairauden voi saada uudelleen. Hankalaksi mykoplasman diagnosoinnin tekee se, että uuden tulehduksen yhteydessä akuutin vaiheen vasta-aineet eivät välttämättä nouse samalla lailla kuin ensimmäisen tartunnan aikana. Joskus korkeiden IgG-luokan vasta-aineiden tulkitaan virheellisesti tarkoittavan tuoretta mykoplasma-infektiota, ja potilasta saatetaan hoitaa pitkälläkin antibioottikuurilla.

Mykoplasman itsehoito

Mykoplasman hoidossa on tärkeää riittävä lepo ja oireenmukainen hoito. Yskän, tukkoisuuden ja kurkkukivun lääkkeet ovat paikallaan perinteisten kuuman juoman ohella. Kuumelääkkeet (kuten parasetamoli) eivät tautia paranna eivätkä siitä toipumista nopeuta, mutta tarvittaessa niitäkin voi ottaa. Niiden avulla ei kuitenkaan kannata harjoitella tai kuntoilla. Kuumeisena ja väsyneenä urheilijankin pitää levätä, ja treenaaminen kannattaa aloittaa varovasti ja vähitellen vasta kun yleisoireinen tulehdus on parantunut. Lievien oireiden takia varsinkin monet liikkujat kokeilevat kuntoilua muutaman päivän välein, kun oireet eivät sitä suoranaisesti rajoita. Se voi kuitenkin pitkittää parantumista ja lisätä jälkitautien riskiä sekä elimistön ylikuormitusta. 

Astmaatikkojen ja tupakoivien hengitystietulehdukset pitkittyvät ja hankaloituvat helposti, ja he saattavat myös saada hengitystietulehduksia muita herkemmin. Astmaatikot voivat joutua lisäämään lääkitystään ja tupakoivien on pidettävä huolta, että limaa ei pakkaudu keuhkoihin bakteerien ja virusten kasvualustaksi.

Mykoplasman asiantuntijahoito

Joskus mykoplasma-tulehdus voi pitkittyessä vaatia antibioottikuurin. Kaikki antibiootit eivät mykoplasmaan tehoa, joten lääkäri valitsee asianmukaisen hoidon diagnoosin mukaan. Kuuri kestää korkeintaan 14 vuorokautta, lääkkeestä riippuen. Vasta-ainetasojen seuranta lääkekuurin jälkeen ei ole tarpeen, sillä ne jäävät joka tapauksessa koholle. Kuukausia jatkuvien antibioottikuurien tehosta ei ole myöskään näyttöä; ne saattavat olla jopa haitallisia, koska niiden takia potilaan elimistön normaali, taudeilta suojaava bakteerikasvusto vähenee. 

Rutiiniluontoinen mykoplasma -vasta-aineiden seuranta ei ole järkevää, sillä vasta-ainetasojen muutoksilla ilman oireita ei ole merkitystä. Mykoplasmaa saattaa löytyä myös oireettomilta kantajilta, mutta heidän lääkitseminen ei ole tarpeellista.

Mykoplasma-tulehduksen ehkäisy

Mykoplasman (kuten muidenkin hengitystieinfektioiden) ehkäisyssä yleinen käsihygienia ja lähikontakti välttäminen sairastuneiden kanssa on tärkeää. Kädet kannattaa pestä huolellisesti ennen ruokailuja ja välttää sormien joutumista suuhun, nenään ja silmiin. Hengitystietulehdukset kehittyvät helpommin myös silloin, kun elimistö on ylikuormittunut runsaan harjoittelun, työrasituksen tai levon puutteen takia. Säännöllinen elämänrytmi ja terveelliset elintavat suojaavat siis myös tulehdukselta. Paleltuminen esim. liikunnan jälkeen tai kevyesti pukeutuneena lisää tulehdusten riskiä, joten muista pukeutua asianmukaisesta ja vuodenajan mukaan.

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit