VALITUT OIREET (2)

Allerginen nuha

Päivitetty: 20.09.2018

Allerginen nuha syntyy, kun henkilö herkistyy eli allergisoituu esimerkiksi siitepölyille, eläinten hilseelle tai jauhoille. Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää vaarattomia allergian aiheuttajia vastaan, ja tämä aiheuttaa nenän tukkoisuutta tai aivastelua. Allerginen nuha on hyvin yleinen vaiva: noin 20 % väestöstä kärsii oireilusta joko kausiluontoisesti tai ympärivuotisesti.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Mikäli allergisen nuhan oireet ovat lieviä ja ne liittyvät selvästi esim. siitepölyallergiaan, pölyiseen tilaan tai jonkin eläimen kanssa olemiseen, oireita voi turvallisesti lievittää itsehoidon avulla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos herää epäily allergisesta nuhasta eikä oireilu pysy itsehoidolla kurissa, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen allergian aiheuttajan selvittämiseksi. Lääkärissä käynti on paikallaan myös silloin, jos allerginen nuhan oireet eivät lievity omahoidolla noin viikon kuluessa.

Allergisen nuhan oireet ja tutkimukset

Allergisen nuhan yleisimmät oireet ovat nenän tukkoisuus, aivastelu ja kirkkaan eritteen vuoto nenästä. Myös silmäoireita, kuten silmien kutinaa tai silmätulehduksia eli sidekalvontulehduksia, voi esiintyä. Joskus allergian aiheuttaman nenän limakalvoturvotuksen seurauksena nenään voi kehittyä polyyppeja eli hyvänlaatuisia limakalvopullistumia. Ne tukkeuttavat nenää edelleen ja saattavat aiheuttaa myös hajuaistin heikkenemistä. Osalla allergista nuhaa sairastavista on myös hengenahdistusoireita tai astmaa Sen sijaan kuume, yskä, kurkkukipu tai paksu ja märkäinen nenäerite eivät viittaa allergiseen nuhaan, vaan virus- tai bakteeriperäiseen tulehdukseen.

Kausiluontoisessa allergisessa nuhassa kyse on yleensä siitepölyallergiasta, jolloin esim. koivun- tai heinän siitepölyhiukkaset ovat oireiden taustalla. Tällöin allerginen nuha kestää kukinnan alkamisesta sen loppumiseen (katso tarkemmin siitepölyallergia).

Jos oireilu on selkeää, mutta allergiaa ei todeta, puhutaan vasomotorisesta nuhasta eli ei-allergisesta nuhasta (katso tarkemmin vasomotorinen nuha).

Allergisen nuhan voi todeta omatoimisestikin, mikäli oireet liittyvät selvästi siitepölyyn tai esim. johonkin tiettyyn eläimeen. Varma diagnosointi edellyttää kuitenkin lääkärin vastaanottoa. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien, ihotautien ja keuhkosairauksien erikoislääkärit. Lääkärin tekemään perustutkimukseen kuuluu mm. nenän limakalvojen tarkastelu mahdollisten polyyppien eli limakalvopullistumien havaitsemiseksi.

Allergian aiheuttajaa voidaan seuloa verikokeiden tai ihopisto- eli prick-kokeiden avulla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös nenäaltistuskoetta tai sivelynäytettä nenän limakalvoilta.

Allergisen nuhan itsehoito

Tehokkain tapa allergisten oireiden vähentämiseksi on pyrkiä välttämään allergian aiheuttajaa, kuten siitepölyä tai niitä kotieläimiä, joille on allergisoitunut. Esim. siitepölyaikaan voi pyrkiä välttämään pitkäaikaista oleskelua ulkona, käydä ulkoilun jälkeen suihkussa (myös hiukset pestään) ja vaihtaa vaatteet sisälle tultaessa. Pyykin kuivattamista ulkona kannattaa välttää, samoin makuuhuoneen ikkunan pitämistä avoinna. Sisällä talossa sisäpinnat tulee imuroida ja pyyhkiä kostealla rievulla riittävän usein sekä tomuttaa vuodevaatteet säännöllisesti. On syytä huomauttaa, että huono ruumiillinen kunto ja tupakointi pahentavat kaikenlaisia allergiaoireita.

Joka vuosi kevät-kesäaikaan toistuvaa siitepölyn aiheuttamaa allergista nuhaa voidaan turvallisesti hoitaa itselääkinnällä. Suositeltavimpia lieviin oireisiin ovat antihistamiinitabletit (esim. setiritsiini), joiden käyttö on hyvä aloittaa jo ennen siitepölykauden alkamista. Parhaan tehon saa, kun ottaa tabletin heti aamulla ennen kuin altistuu siitepölylle.

Mikäli antihistamiinit eivät täysin poista oireita, on tehokkain hoito säännöllinen beklometasoni- tai flutikasoni-nenäsuihkeen käyttö ja antihistamiinitabletin ottaminen tarvittaessa nenäsumutteen lisäksi. Säännöllisesti käytettyinä nenäsumutteet rauhoittavat nenän limakalvon tulehdusreaktiota, jolloin nenän vuotaminen vähenee ja hengitys helpottuu.

Nenän limakalvoja supistavia nenätippoja tai -sumutteita (oksimetatsoliini tai ksylometatsoliini) voidaan käyttää tilapäisesti yöksi, jos tukkoisuus häiritsee yöunta. Ne helpottavat myös nenän tukkoisuudesta johtuvaa korvien lukkiutumista. Maksimikäyttöajaksi suositellaan aikuisilla noin yhtä viikkoa.

Allergisen nuhan asiantuntijahoito

Mikäli allergisen nuhan itsehoito ei tuota tulosta, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä mm. nenään annosteltavia kortisonisuihkeita. Myös nenän limakalvoja supistavan pseudoefedriinin ja antihistamiinin yhdistelmätabletteja voidaan käyttää kuuriluontoisesti. Jos nenään on kehittynyt limakalvopullistumia eli polyyppeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri voi tarvittaessa suorittaa toimenpiteen polyyppien poistamiseksi.

Siitepölyallergian kohdalla hoidoksi voidaan harkita myös 3-5 vuotta kestävää siedätyshoitoa.

Allergisen nuhan ehkäisy

Taipumus allergiseen nuhaan on usein perinnöllistä, joten tehokkaita keinoja sen ennaltaehkäisyyn ei tunneta. Tutkimusten mukaan ylipainon välttäminen lapsuudessa sekä äidin tupakoimattomuus raskausaikana kuitenkin vähentävät riskiä allergisen nuhan kehittymiseen.

Jos allerginen nuha on jo todettu, oireita voi yrittää ehkäistä välttämällä allergian aiheuttajaa, kuten siitepölyjä tai allergiaa aiheuttavia kotieläimiä. Täydellinen välttäminen saattaa kuitenkin voimistaa allergista reaktiota, joten maltillinen "siedätys" esim. eläinpölylle voi olla jopa hyödyksi.

Varaa aika

  • Lääkärit
  • Asiantuntijat
    Näytä lisää