VALITUT OIREET (7)

Siitepölyallergia

Päivitetty: 20.09.2018

Siitepölyallergia syntyy, kun henkilö herkistyy eli allergisoituu siitepölyhiukkasille. Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää vaarattomia siitepölyhiukkasia vastaan ja seurauksena on esim. koivuallergia, leppäallergia, heinäallergia tai pujoallergia. Siitepöly kulkeutuu tuulen mukana limakalvoille, joiden kautta se pääsee vaikuttamaan elimistöön. Siitepölyallergiasta kärsii jopa kaksi kymmenestä suomalaisesta.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Jos siitepölyallergian oireet ovat lieviä ja ne ajoittuvat selvästi siitepölyaikaan, ei lääkärin tutkimus ole välttämätön. Tällöin oireita voi turvallisesti lievittää itsehoidon avulla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli oireilu on ympärivuotista tai jollain tavalla epäselvää, on hyvä kuitenkin kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäriin on hakeuduttava myös, jos hengittäminen on vaikeaa tai hengitys vinkuu.

Siitepölyallergian oireet ja tutkiminen

Yleisin siitepölyallergian oire on allerginen nuha: nenän tukkoisuus, kirkkaan eritteen vuoto nenästä sekä aivastelu. Myös silmäoireet (kuten silmien kutina, kirvely tai punoitus; katso silmätulehdus) tai hengitysoireet (kuten lievä hengenahdistus tai hengityksen vinkuminen) ovat mahdollisia. Atooppinen iho voi myös oireilla siitepölyallergian vuoksi.

Koivulle allergiset henkilöt saattavat saada oireita eri hedelmistä (mm. omena ja kirsikka) tai juureksista (mm. raaka porkkana tai peruna). Tällöin kyseessä on ristiallergia. Tavallisimpia ristiallergian oireita ovat lievä huulten tai suun turpoaminen, kurkun ja korvien kutina sekä ihottuma. Tarkemmin ristiallergiasta on kerrottu erillisessä artikkelissa ruoka-allergiat.

Leppä aiheuttaa oireita yleensä jo maaliskuusta lähtien, jolloin puissa ei ole vielä lehtiä. Koivun siitepölykausi ajoittuu huhti-toukokuulle. Toukokuun lopulta alkaa myös heinien siitepölykausi, joka voi jatkua elokuun loppuun saakka. Viimeisenä siitepölyvaiheeseen ehtiin pujo. Siitepölyallergian voi todeta omatoimisestikin, mikäli oireet toistuvat vuosittain aina tietyn siitepölykauden aikana. Varma diagnosointi edellyttää kuitenkin lääkärin vastaanottoa. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautien, lastentautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja keuhkosairauksien erikoislääkärit. Monilla on myös allergologian erityispätevyys.

Vastaanotolla lääkärin perustutkimuksiin kuuluu silmien, nenän, nielun ja keuhkojen tutkiminen. Tarvittaessa siitepölyallergian arvioimiseksi voidaan ottaa verikokeita tai tehdä erillinen ihopistokoe (ns. prick-testi), mutta tyypillisissä tapauksissa niiden käyttö ei ole välttämätöntä. Tarkemmat keuhkotutkimukset (kuten spirometria) voivat olla hyödyllisiä, jos oireilu herättää epäilyn astmasta.

Siitepölyallergian itsehoito

Siitepölyallergiaa voi yrittää lievittää pyrkimällä välttämään siitepölylle altistumista. Täysi välttely ei ole mahdollista, mutta pitkäaikaista oleskelua ulkona voi kuitenkin yrittää rajoittaa. Tarvittaessa ulkoilun jälkeen voi käydä suihkussa (myös hiukset pestään) ja vaihtaa sisälle tultaessa uudet vaatteet päälle. Pyykkejä ei kannata kuivata siitepölyaikaan ulkona eikä makuuhuoneen ikkunaa pitää auki. On syytä huomauttaa, että huono ruumiillinen kunto ja tupakointi pahentavat myös siitepölyallergian aiheuttamia oireita.

Siitepölyallergian itsehoidon kulmakivi on ajoissa aloitettu allergialääkitys. Suositeltavimpia lieviin oireisiin ovat antihistamiinitabletit (esim. setiritsiini), joiden käyttö on hyvä aloittaa jo ennen siitepölykauden alkamista. Parhaan tehon saa, kun ottaa tabletin heti aamulla ennen kuin altistuu siitepölylle. Antihistamiinit ovat tehokkaita sekä nenän vuotamiseen että silmäoireisiin.

Mikäli antihistamiinit eivät täysin poista nenän vuotamista ja aivastelua (katso allerginen nuha), on tehokkain hoito nenäoireisiin säännöllinen beklometasoni- tai flutikasoni-nenäsuihkeen käyttö ja antihistamiinitabletin ottaminen tarvittaessa nenäsumutteen lisäksi. Hoitavat nenäsumutteet rauhoittavat nenän limakalvon tulehdusreaktiota, jolloin nenän vuotaminen vähenee ja hengitys helpottuu. Silmäoireisiin taas soveltuvat lodoksamidia, kromoglikaattia tai antihistamiinia sisältävät silmätipat.

Varsinaisten allergialääkkeiden lisäksi voidaan käyttää nenän limakalvoja supistavia nenätippoja tai -sumutteita (oksimetatsoliini tai ksylometatsoliini), jos siitepölyallergiasta johtuva tukkoisuus häiritsee yöunta. Maksimikäyttöajaksi suositellaan aikuisilla noin yhtä viikkoa.

Siitepölyallergian asiantuntijahoito, siedätyshoito

Mikäli itsehoito ei tuota tulosta tai allergialääkkeiden käyttö on toistuvaa, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä isompia paketteja antihistamiinitabletteja, allergista nuhaa hoitavia kortisonipohjaisia nenäsuihkeita ja silmäoireita helpottavia silmätippoja. Jos siitepölyallergiaan liittyy voimakkaita hengitystieoireita, saatetaan joutua käyttämään hengitettäviä astmalääkkeitä pahimman oireilujakson ajan (katso astma)

Jos yllä olevat hoitokeinot eivät tuo helpotusta oireiluun, voi siedätyshoito tulla kysymyksen. Tällöin elimistöä altistetaan pistoshoidolla tai tableteilla allergian aiheuttajalle (esim. koivu, heinä, pujo), minkä seurauksena siitepölyallergian oireet vähenevät yleensä huomattavasti.

Käytännön opastusta allergian kanssa elämiseen saa mm. astma- ja allergiahoitajilta sekä myös Allergia- ja astmaliiton Siitepölyallergia-oppaasta.

Siitepölyallergian ehkäisy

Mikäli oireet ovat siitepölyallergialle tyypillisiä ja ajoittuvat siitepölykauteen, ennen siitepölyaikaa aloitetuilla antihistamiinitableteilla (esim. setiritsiini), kortisoninenäsumutteilla (beklometasoni tai flutikasoni) tai silmätipoilla (lodoksamidi, kromoglikaatti tai antihistamiinitipat) voi ehkäistä oireita. Kaikki näitä valmisteita saa apteekeista myös ilman reseptiä.

Siedätyshoito voidaan ottaa harkintaan, jos oireilu on kovaa tai tavalliset allergialääkkeet eivät tehoa. Hoitoja on sekä tabletti- että pistosmuodossa ja niiden kesto on yleensä kolme vuotta. Parhaimmillaan siitepölyallergiasta voi päästä siedätyshoidolla kokonaan eroon; yleensä oireet ainakin lievenevät.

Mahdollisesta siedätyshoidosta voi keskustella lääkärin kanssa. Allergioiden hoitoon erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautien, lastentautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja keuhkosairauksien erikoislääkärit.

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja