Paniikkihäiriö - Klinik.fi

VALITUT OIREET (11)

Paniikkihäiriö

Päivitetty: 20.09.2018

Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, jolle on tyypillistä kohtauksittaisuus (ns. paniikkikohtaukset) sekä pelko kohtausten uusiutumisesta. Paniikkihäirin taustalla on usein monia eri tekijöitä, kuten elämän vastoinkäymisiä, stressiä tai hankalia ristiriitatilanteita. Tyypillisesti ensimmäinen kohtaus ilmenee nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä. Paniikkihäiriöstä kärsii noin 3 000 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti. Naiset kärsivät vaivasta noin kaksi kertaa miehiä useammin.

MILLOIN HOITOON?

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli vaiva herättää pelkoa tai haittaa päivittäistä elämää, on hyvä hakeutua yleislääkärin tai psykiatrin vastaanotolle.

Paniikkihäiriön oireet ja tutkiminen

Paniikkihäiriö aiheuttaa kohtauksia, joiden aikana kehossa voi tuntua hyvinkin erilaisia oireita: hengenahdistusta, huimauksen tunnetta, puutumista tai pistelyä, hikoilua, vapinaa tai sydämen tykytystä. Myös rintakipua tai pahoinvointia voi esiintyä. Näiden lisäksi kohtaukseen voi liittyä kuolemanpelkoa, pelkoa sekoamisesta tai epätodellista oloa. Oireet alkavat usein muutamassa minuutissa ja kestävät tavallisesti joitakin kymmeniä minuutteja.

Jos paniikkikohtaukset toistuvat, voi pelko kohtausten uusiutumisesta kasvaa. Tällöin henkilö saattaa muuttaa käyttäytymistä tilanteissa, joissa hän pelkää paniikkikohtausten tulevan. Tämä voi johtaa esimerkiksi julkisten paikkojen välttelyyn.

Epäily paniikkihäiriöstä voi herätä oireiden perusteella, mutta varma diagnoosin tekeminen edellyttää yleislääkärin tai psykiatrin vastaanottoa. Lääkärin perustutkimuksiin paniikkihäiriötä mietittäessä kuuluu kattava oireilun selvittely tutkittavan kanssa keskustelemalla. Jotkin elimistön sairaudet (kuten kilpirauhasen liikatoiminta tai lisämunuaisen sairaudet) saattavat aiheuttaa samankaltaista oireilua. Tällöin verikokeista voi olla hyötyä muiden vaivojen poissulkemiseksi.

Paniikkihäiriön itsehoito

Paniikkikohtauksen ilmaantuessa johonkin konkreettiseen tekemiseen keskittyminen saattaa auttaa tilanteen laukaisemisessa. Hätääntymistä voi myös helpottaa, jos tietää kohtauksen itsessään olevan vaaraton, vaikka tuntuukin pahalta.

Oleellista paniikkihäiriössä on välttää sellaisia käyttäytymisen muutoksia, jotka rajoittavat tavallista elämää (kuten julkisilla paikoilla liikkumista). Jotkut saattavat saada helpotusta vaivaan kohtaamalla turvallisissa oloissa ne tilanteet, joissa oireilu ilmaantuu. Muita omahoidon keinoja ovat mm. rentoutuminen ja sen harjoittelu, rittävästä yöunesta huolehtiminen sekä liikunta. Myös lähipiirin kannustava asenne sekä erilaiset tukiryhmät auttavat.

Paniikkihäiriön asiantuntijahoito

Jos oireilua ei itsehoidolla pystytä helpottamaan, lääkehoidosta tai erilaisista psykoterapioista on usein hyötyä. Usein paras hoitotulos saadaan näiden yhdistelmällä. Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti masennuslääkkeitä, joskus myös kohtauksen aikana otettavaa rauhoittavaa lääkitystä. 

Korvaukset

Paniikkihäiriöstä kärsiville on tarjolla erilaisia Kelan kuntoutusmuotoja, kuten sopeutumisvalmennuskursseja. Asiasta on kuitenkin hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa, koska eri kuntoutusmuotoihin hakeminen vaatii lääkärin lausunnon.

Paniikkihäiriön ehkäisy

Paniikkihäiriön ja paniikkikohtausten perimmäistä aiheuttajaa on usein vaikea osoittaa yksiselitteisesti. Täten myös paniikkihäiriön ehkäiseminen on vaikeaa. Stressi, elämäntilanteen suuret muutokset tai erityiset lapsuuden tapahtumat voivat altistaa paniikkikohtauksille.

Asiantuntijat