Vapina eli tremor tarkoittaa kehon jonkin osan (yleensä käsien) pientä edestakaista liikettä, joka voi ilmaantua joko levossa tai lihaksia jännitettäessä. Vapinan yleisimmät aiheuttajat ovat ns. essentiaalinen vapina sekä Parkinsonin tauti, mutta myös mm. kofeiini voi aiheuttaa hyvänlaatuista ja ”normaalia” vapinaa. Kyse on melko tavallisesta ja yleensä vaarattomasta oireesta: jonkinasteisesta vapinasta kärsii arvioiden mukaan jopa 10 000 keski-ikäistä / 100 000 suomalaista kohti.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ajoittainen väsymykseen tai hermostuneisuuteen liittyvä vapina on normaalia, eikä vaadi käyntiä lääkärillä.
Suositellaan jatkotutkimusta
Tarkempiin tutkimuksiin on hyvä hakeutua, mikäli vapina on jatkuvaa tai häiritsee selkeästi elämää.
Vapinan aiheuttajat ja tutkiminen
Vapina on yleinen ja normaali ilmiö mm. väsyneenä, hermostuneena tai esimerkiksi kovan rasituksen jälkeen. Tällöin vapina voi ilmaantua esimerkiksi käden ollessa tietyssä asennossa (ns. asentovapina).
Liikevapina tarkoittaa vapinaa, joka ilmaantuu lihaksia jännitettäessä, kuten kirjoitettaessa tai kahvikuppia kohotettaessa. Levossa vapinaa ei tällöin esiinny. Yleisin liikevapinan aiheuttaja on ns. essentiaalinen vapina. Se on perinnöllinen vaiva, joka aiheuttaa tavallisimmin käsien tai pään liikevapinaa, ja jossa oireilu pahenee jännitettäessä tai tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Mikäli vapinaa yrittää lopettaa tai siihen kiinnittää huomiota, oire tyypillisesti pahenee. Alkoholi taas pienissä määrin nautittuna helpottaa oiretta väliaikaisesti. Essentiaalisesta vapinasta kärsii jopa 5 prosenttia keski-ikäisistä jossakin muodossa. Useimmilla vaiva on lievä eikä aiheuta suurempia ongelmia, mutta joillakin vapina voi haitata elämää paljonkin.
Lepovapina tarkoittaa melko hidasta vapinaa lihasten ollessa levossa. Liikkeessä vapinaa ei tällöin esiinny. Tyypillistä lepovapinalle on, että oireen saa loppumaan kiinnittämällä siihen huomiota. Lepovapinakin esiintyy useimmiten käsissä, mutta voi ilmaantua myös esim. jalkoihin. Jotkin lääkkeet (mm. psykoosilääkkeet eli neuroleptit) voivat aiheuttaa lepovapinaa, mutta tärkein lepovapinan syy on Parkinsonin tauti. Tällöin esiintyy tyypillisesti ns. pillerinpyöritysvapinaa: etusormi sekä peukalo vapisevat ja käsivarsi tekee pientä edestakaista liikettä samanaikaisesti. Parkinsonin tautiin liittyy lepovapinan lisäksi myös lihasten jäykkyyttä sekä liikkeiden selkeää hidastumista. Oireilu etenee hitaasti kuukausien tai vuosien kuluessa.
Vapinaa tai lihasten nykäisyjä voi esiintyä myös esim. kilpirauhasen liikatoiminnassa tai harvinaisemmissa hermostollisissa sairauksissa.
Vapina on helppo todeta itsenäisesti, mutta sen tarkemman syyn tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai neurologin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluu hermoston tilan tutkiminen mm. erilaisilla osoitus- ja tasapainotesteillä sekä lihasvoimia ja lihasheijasteita tutkimalla. Tarkempia kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita.
Vapinan itsehoito
Vapina on yleensä vaaraton, vaikkakin kiusallinen oire. Itsehoitona voi koettaa vähentää liiallista kahvinjuontia tai tupakointia, mikäli ne pahentavat tai aiheuttavat vapinaa. Apuvälineitä tupakoinnin lopettamiseen saa mm. apteekeista.
Vaikka alkoholi voi väliaikaisesti helpottaa liikevapinaa, ei sen käyttämistä vapinan hoitona suositella haittavaikutusten vuoksi.
Vapinan asiantuntijahoito ja lääkkeet
Vapinan hoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Essentiaalista vapinaa voidaan hoitaa ns. beetasalpaaja-lääkkeiden avulla; joko tarvittaessa tai säännöllisesti otettuna. Joskus harvoin voidaan vaikeissa tapauksissa käyttää myös lihaksia lamaavia botuliini-pistoksia tai jopa neurokirurgista leikkaushoitoa.
Mikäli lepovapina johtuu lääkityksen (kuten psykoosilääkkeiden) sivuvaikutuksista, lääkitys tulee käydä läpi hoitavan lääkärin kanssa. Yleisimpään lepovapinan aiheuttajaan eli Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää. Tämä tapahtuu liikunnan ja fysioterapian sekä lääkehoidon (mm. levodopa) avulla.
Korvaukset
Parkinsonin taudin lääkehoito kuuluu 100-prosenttisesti erityiskorvattavien lääkkeiden piiriin. Lääkityksestä vastaa neurologian erikoislääkäri ja korvausta varten vaaditaankin erikoislääkärin lausunto.
Vapinan ehkäisy
Ns. normaalia vapinaa voivat aiheuttaa mm. väsymys ja hermostuneisuus sekä alkoholin, tupakan tai kofeiinin (mm. kahvi ja kolajuomat) runsas käyttö. Liiallista kahvinjuontia tai tupakointia on hyvä vähentää, mikäli ne pahentavat tai aiheuttavat vapinaa. Essentiaalista vapinaa tai Parkinsonin tautia ei ole mahdollista ehkäistä.