Koronavirus (COVID-19) - Klinik.fi

VALITUT OIREET (11)

Koronavirus (COVID-19)

Päivitetty: 15.07.2020

Koronavirustestin voi tehdä tästä. Testi antaa arvion tartunnan todennäköisyydestä ja oireiden vakavuudesta sekä tietoa oireenmukaisesta hoidosta.

Koronavirus COVID-19 on ihmiselle uusi koronavirus, joka on todettu joulukuussa 2019 Kiinassa Wuhanissa. Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana esimerkiksi yskän välityksellä, mutta mahdollisesti myös kosketuksen välityksellä. Itämisaika eli aika tartunnasta oireiden alkuun on nykytiedon valossa noin 1-14 vuorokautta, yleensä 5-6 päivää. Taudin tyypillisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, hengenahdistus ja kurkkukipu. Uusia koronavirustartuntoja tavataan edelleen laajasti eri puolilla maapalloa. Suomessa tautitilanne on tällä hetkellä rauhallinen. Uuteen koronavirukseen liittyy edelleen melko paljon epävarmuutta myös tieteellisesti, vaikka tietoa kerätään jatkuvasti.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Vaikka koronavirus aiheuttaa tyypillisesti lieväoireisen taudin, jota voisi hoitaa kotioloissa itsenäisestikin, suositellaan kaikissa koronavirusepäilyissä ottamaan yhteyttä terveydenhuollon toimipisteeseen esimerkiksi sähköisesti tai puhelimitse. Tämä koskee myös muun muassa niin sanotuista normaaleista hengitystietulehduksen tai flunssan oireista kärsiviä.

Suositellaan jatkotutkimusta

Yhteydenottoa suositellaan koronavirusepäilyn lisäksi silloin, kun oireet ovat voimakkaita eivätkä lievity kotikonstein. Tässäkin tapauksessa tulee ensisijaisesti välttää mahdollista muiden tartuttamista. Riskiryhmään kuuluvan kannattaa myös herkemmin olla yhteydessä. Monessa kunnassa suositellaan soittoa erilliseen terveysneuvontaan.

Kiireellinen

Jos vointi on hyvin heikko ja hengitysvaikeus on merkittävä, on syytä olla yhteydessä lähimpään päivystykseen tai soittaa numeroon 112. Voimakkaasti hengitystä salpaava tila voi vaatia sairaalahoitoa, joskus jopa tehohoitoa. Sairaalahoidon toteutus on yleensä keskitettyä ja tapahtuu eristysoloissa.

Koronaviruksen oireet ja tutkiminen

Koronavirus COVID-19 aiheuttaa yleensä normaaleja flunssalle tyypillisiä lieviä oireita. Näihin kuuluvat muun muassa kuume, yskä, lihassäryt, väsymys, päänsärky ja hengenahdistus. Myös ruokahaluttomuutta, ripulia, oksentelua tai vatsakipua voi esiintyä. Nuorilla ja lapsilla tauti on nykytiedon valossa lieväoireinen. Hyvin hoidossa olevista perussairauksista, kuten diabeteksesta, tai esimerkiksi puolustuskykyä heikentävästä lääkityksestä ei ole todettu lapsilla suurempaa riskiä koronavirukseen sairastumiselle tai hankalampien oireiden kehittymiselle. Raskaana olevilla ei nykytiedon valossa ole suurempaa riskiä hankalampien oireiden kehittymiselle.

Iäkkäille ja henkilöille, joilla on perussairauksia, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus, tauti voi olla rajuoireisempi ja aiheuttaa vakavankin tilan, kuten keuhkokuumeen tai jopa hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS). Suurin riski vakavalle taudille on yli 80-vuotiailla. Tauti lisää riskiä myös laskimotukoksille, kuten keuhkoveritulpalle. Nykytiedon valossa tautiin menehtyy alle yksi - pari henkilöä sadasta, mutta näihin lukuihin liittyy paljon epävarmuutta muun muassa siksi, että tautiin sairastuneiden tai taudista toipuneiden henkilöiden lukumäärästä ei ole varmaa tietoa.

Koronaviruksia on lukuisia ja yleensä ne aiheuttavat ihmiselle lieväoireisen flunssataudin. Koronavirus COVID-19 aiheuttaa kuitenkin oireita eri tavalla. Uudesta koronaviruksesta käytetään Suomessa yleisesti lyhennettä COVID-19, kansainvälisesti käytetään myös lyhennettä Sars-CoV-2. Uuden koronaviruksen siirtyminen ihmiseen on tapahtunut luultavimmin eläimestä, mahdollisesti lepakosta. Uusi koronavirus todettiin Kiinassa Wuhanissa joulukuussa 2019, jonka jälkeen virus on levinnyt ympäri maailmaa. Euroopan maista koronaviruksesta ovat kärsineet erityisesti muun muassa Italia, Espanja, Ranska sekä Iso-Britannia. Tällä hetkellä Suomessa tartuntatilanne laantuu edelleen. Aikaisempiin vakaviin koronavirustyyppeihin  kuuluvat muun muassa SARS (severe acute respiratory syndrome) ja MERS (Middle East respiratory syndrome). 

Suomessa tavoitteena on tällä hetkellä pyrkiä testaamaan kaikki koronavirusepäilyt, jotta tautia voitaisiin estää leviämästä hallitsemattomasti ja nykytilanteesta saataisiin mahdollisimman ajankohtainen ja totuudenmukainen kuva. Käytännössä testaamista suositellaan kaikille, joilla on edes joitakin koronaan viittaavia oireita. 

Koronaviruksen toteaminen on tärkeintä etenkin terveydenhuollon henkilökunnalta. Uusi koronavirus voidaan varmistaa hengitystie-eritenäytteen, kuten ysköksen, perusteella geeninmonistusmenetelmällä (PCR). Vasta-ainetestit eivät toistaiseksi ole tarpeeksi luotettavia testaamaan sitä, onko henkilö sairastanut koronavirusinfektion vai ei. Potilasta tutkittaessa lääkärin perustutkimus voi riittää. Tarvittaessa otetaan verikokeita ja keuhkojen röntgenkuva tai tarkempia kuvantamistutkimuksia, kuten keuhkojen tietokonetomografia (TT).

Koronaviruksen itsehoito

Suurimmalla osalla koronavirukseen COVID-19 sairastuneista oireet ovat lieviä eivätkä he tarvitse terveydenhuollon henkilöstön toimia itse hoidon osalta. Epäselvissä tapauksissa terveydenhuollon henkilöstö voi antaa ohjeistuksen hoitopaikasta yksilöllisen arvion perusteella ja arvioida voiko henkilö jäädä kotioloihin toipumaan vai tarvitseeko hän sairaalahoitoa. 

Kotona hoidettavissa tapauksissa hoito on oireenmukaista eikä sinällään eroa normaalin flunssan hoidosta. Tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni) tai muita kipulääkkeitä (kuten parasetamoli) voi käyttää, mikäli niille ei ole vasta-aiheita. Mikäli taustalla on astma tai keuhkoahtaumatauti, saattaa tilapäinen peruslääkkeiden tehostaminen olla tarpeen.

Lapsen hoito kotona on oireenmukaista kuten muissakin hengitystieinfektioissa. Riittävästä nesteiden juomisesta tulisi huolehtia. Mikäli ruokailu ei kunnolla onnistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, sokerisilla juomilla voidaan korvata osa ravinnosta. Varmennetun koronaviruksen kohdalla kotihoidon kesto poikkeaa tavanomaisista hengitystieinfektioista ja kotihoidon aika määräytyy THL:n ohjeistuksen mukaisesti.

Koronaviruksen asiantuntijahoito

Koronavirukseen COVID-19 ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan hoito on hankalissakin tapauksissa oireenmukaista. Henkilöt, joilla on rajummat oireet, voivat vaatia sairaala- tai jopa teho-osastohoitoa, jossa tarvittaessa esimerkiksi keuhkojen toimintaa voidaan helpottaa hengitystä tukemalla. Kohonneen laskimotukosriskin vuoksi verenohennuslääkitys voidaan aloittaa tai sitä voidaan tarvittaessa tehostaa tukoksia estämään.

Koronaviruksen ehkäisy

Uutta koronavirusta vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta rokotteen kehitys- ja tutkimustyö on käynnissä ympäri maailman.

Koronaviruksen ennaltaehkäisyssä oleellisinta on hyvä käsihygienia. Käsiä suositellaan pestävän saippuan kanssa vähintään 20 sekunnin ajan ja käsien pyyhkimiseen suositellaan kertakäyttöisiä papereita. Turhia kosketteluja silmiin, nenään tai suuhun käsillä tulee välttää. Yskimistä suositellaan paperiin tai paidan hihan yläosiin, mikäli paperia ei ole saatavilla. Hengitystieoireisen henkilön kanssa tulee välttää läheistä kosketusta. Suomessa ei ole erikseen suositeltu kansalaisten kasvosuojusten käyttöä.

Henkilöt, joilla on varmistettu koronavirus, asetetaan 14 päivän karanteeniin, joka käytännössä tarkoittaa kotona oleskelua. Sairastuneeseen henkilöön suorassa kontaktissa olleet, kuten opiskelutoverit, selvitetään ja asetetaan myös karanteeniin. Ehkäisemällä jatkotartuntoja pyritään suojelemaan etenkin iäkkäitä ja perussairaita. 

Suomessa laajojen rajoitusten avulla pystyttiin estämään koronaviruksen nopea ja hallitsematon leviäminen. Rajoituksia on vielä voimassa muun muassa ulkomaille matkustamisen suhteen. Vaikka Suomen koronatilanne on tällä hetkellä rauhallinen, on tärkeää noudattaa yleisiä ohjeita, koska niiden noudattamatta jättäminen lisää riskiä koronatartuntojen huomattavalle leviämiselle. THL päivittää sivuilleen ajantasaista tietoa koronaviruksesta.