Koronavirus (COVID-19) - Klinik.fi

VALITUT OIREET (11)

Koronavirus (COVID-19)

Päivitetty: 24.03.2020

Koronavirus COVID-19 on ihmiselle uusi koronavirus, joka on todettu joulukuussa 2019 Kiinassa Wuhanissa. Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana esimerkiksi yskän välityksellä, mutta mahdollisesti myös kosketuksen välityksellä. Itämisaika eli aika tartunnasta oireiden alkuun on nykytiedon valossa noin 1-14 vuorokautta, yleensä 4-5 päivää. Taudin tyypillisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, hengenahdistus ja kurkkukipu. Uusi koronavirus on levinnyt viime aikoina hyvin laajasti eri puolille maapalloa ja myös Suomeen. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemiatilanteen pandemiaksi. Uuteen koronavirukseen liittyy vielä melko paljon epävarmuutta myös tieteellisesti, koska viruksen toteamisesta on vain muutama kuukausi.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Lievistä flunssaoireista kärsiviä ohjeistetaan sairastamaan tautia kotioloissa itsenäisesti, mikäli vointi on hyvä. Sosiaalisia kontakteja muiden ihmisten kanssa suositellaan tällöin välttämään.

Suositellaan jatkotutkimusta

Terveydenhuollon toimipisteeseen voi olla yhteydessä sähköisesti tai puhelimitse, mikäli oireet ovat lieviä voimakkaampia eivätkä lievity kotikonstein. Tässäkin tapauksessa tulee ensisijaisesti välttää mahdollista muiden tartuttamista. Useissa kaupungeissa suositellaan soittoa erilliseen terveysneuvontaan.

Kiireellinen

Jos vointi on hyvin heikko ja hengitysvaikeus on merkittävä, on syytä olla yhteydessä lähimpään päivystykseen tai soittaa numeroon 112. Voimakkaasti hengitystä salpaava tila voi vaatia sairaalahoitoa, joskus jopa tehohoitoa. Sairaalahoidon toteutus on yleensä keskitettyä ja tapahtuu eristysoloissa.

Koronaviruksen oireet ja tutkiminen

Koronavirus COVID-19 aiheuttaa yleensä normaaleja flunssalle tyypillisiä lieviä oireita. Näihin kuuluvat muun muassa kuume, yskä, lihassäryt, väsymys, päänsärky ja hengenahdistus. Myös ruokahaluttomuutta, ripulia, oksentelua tai vatsakipua voi esiintyä. Nuorilla ja lapsilla tauti on nykytiedon valossa lieväoireinen. Hyvin hoidossa olevista perussairauksista, kuten diabeteksesta, tai esimerkiksi puolustuskykyä heikentävästä lääkityksestä ei ole todettu lapsilla suurempaa riskiä koronavirukseen sairastumiselle tai hankalampien oireiden kehittymiselle.

Iäkkäille ja henkilöille, joilla on perussairauksia, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus, tauti voi olla rajuoireisempi ja aiheuttaa vakavankin tilan, kuten keuhkokuumeen tai jopa hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS). Toistaiseksi Suomessa noin 80 %:lla oireet ovat olleet lieviä ja 6 %:lla vakavia. Etenkin iäkkäillä ja monisairailla tautiin liittyy myös kuolleisuutta. Suurin riski tähän on yli 80-vuotiailla. Nykytiedon valossa tautiin menehtyy alle yksi - pari henkilöä sadasta, mutta näihin lukuihin liittyy vielä paljon epävarmuutta muun muassa siksi, että tautiin sairastuneiden tai taudista toipuneiden henkilöiden lukumäärästä ei ole varmaa tietoa.

Koronaviruksia on lukuisia ja yleensä ne aiheuttavat ihmiselle lieväoireisen flunssataudin. Koronavirus COVID-19 aiheuttaa kuitenkin oireita eri tavalla. Uudesta koronaviruksesta käytetään Suomessa yleisesti lyhennettä COVID-19, kansainvälisesti käytetään myös lyhennettä Sars-CoV-2. Uuden koronaviruksen siirtyminen ihmiseen on tapahtunut luultavimmin eläimestä, mahdollisesti lepakosta. Uusi koronavirus todettiin Kiinassa Wuhanissa joulukuussa 2019, jonka jälkeen virus on levinnyt kiihtyvällä tahdilla käytännössä joka mantereelle ja lukuisiin eri maihin. Euroopan maissa tautitapausten lukumäärä kasvaa kovaa vauhtia. Aikaisempiin vakaviin koronavirustyyppeihin  kuuluvat muun muassa SARS (severe acute respiratory syndrome) ja MERS (Middle East respiratory syndrome). 

Tällä hetkellä jokaista koronavirusepäilyä ei varmisteta terveydenhuollon toimesta, vaan lievistä oireista kärsiviä ohjeistetaan sairastamaan kotona ja välttämään kontakteja muiden ulkopuolisten kanssa. Tällä hetkellä terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laajan epidemiatilanteen vuoksi luopunut epidemia-alueiden päivittämisestä.

Koronaviruksen toteaminen on tärkeintä terveydenhuollon henkilökunnalta sekä sairaalahoitoa vaativilta potilailta, joilla on hengitystieoireita. Uusi koronavirus voidaan varmistaa hengitystie-eritenäytteen, kuten ysköksen, perusteella geeninmonistusmenetelmällä (PCR). Potilasta tutkittaessa lääkärin perustutkimus voi riittää. Tarvittaessa otetaan verikokeita ja keuhkojen röntgenkuva tai tarkempia kuvantamistutkimuksia, kuten keuhkojen tietokonetomografia (TT).

Koronaviruksen itsehoito

Suurimmalla osalla koronavirukseen COVID-19 sairastuneista oireet ovat lieviä eivätkä he tarvitse terveydenhuollon henkilöstön hoitotoimia. Epäselvissä tapauksissa terveydenhuollon henkilöstö voi antaa ohjeistuksen hoitopaikasta yksilöllisen arvion perusteella ja arvioida voiko henkilö jäädä kotioloihin toipumaan vai tarvitseeko hän sairaalahoitoa. 

Kotona hoidettavissa tapauksissa hoito on oireenmukaista eikä sinällään eroa normaalin flunssan hoidosta. Tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni) tai muita kipulääkkeitä (kuten parasetamoli) voi käyttää, mikäli niille ei ole vasta-aiheita. Mikäli taustalla on astma tai keuhkoahtaumatauti, saattaa tilapäinen peruslääkkeiden tehostaminen olla tarpeen.

Lapsen hoito kotona on oireenmukaista kuten muissakin hengitystieinfektioissa. Riittävästä nesteiden juomisesta tulisi huolehtia. Mikäli ruokailu ei kunnolla onnistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, sokerisilla juomilla voidaan korvata osa ravinnosta. Varmennetun koronaviruksen kohdalla kotihoidon kesto poikkeaa tavanomaisista hengitystieinfektioista ja kotihoidon aika määräytyy THL:n ohjeistuksen mukaisesti.

Koronaviruksen asiantuntijahoito

Koronavirukseen COVID-19 ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan hoito on hankalissakin tapauksissa oireenmukaista. Henkilöt, joilla on rajummat oireet, voivat vaatia sairaala- tai jopa teho-osastohoitoa, jossa tarvittaessa esimerkiksi keuhkojen toimintaa voidaan helpottaa hengitystä tukemalla.

Koronaviruksen ehkäisy

Uutta koronavirusta vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta rokotteen kehitys- ja tutkimustyö on käynnissä.

Koronaviruksen ennaltaehkäisyssä oleellisinta on hyvä käsihygienia. Käsiä suositellaan pestävän saippuan kanssa vähintään 20 sekunnin ajan ja käsien pyyhkimiseen suositellaan kertakäyttöisiä papereita. Turhia kosketteluja silmiin, nenään tai suuhun käsillä tulee välttää. Yskimistä suositellaan paperiin tai paidan hihan yläosiin, mikäli paperia ei ole saatavilla. Hengitystieoireisen henkilön kanssa tulee välttää läheistä kosketusta. Suomessa ei ole erikseen suositeltu kansalaisten kasvosuojusten käyttöä, koska niiden hyöty on kiistanalainen.

Flunssaoireisia suositellaan pysyttelemään kotioloissa ja välttämään muiden ihmisten kontaktia. Henkilöt, joilla on varmistettu koronavirus, asetetaan 14 päivän karanteeniin, joka käytännössä tarkoittaa kotona oleskelua. Sairastuneeseen henkilöön suorassa kontaktissa olleet, kuten opiskelutoverit, selvitetään ja asetetaan myös karanteeniin. Ehkäisemällä jatkotartuntoja pyritään suojelemaan etenkin iäkkäitä ja perussairaita. 

Matkustamista suositellaan välttämään. THL päivittää sivuilleen ajantasaista tietoa koronaviruksesta.