Koronavirus (COVID-19) - Klinik.fi

VALITUT OIREET (11)

Koronavirus (COVID-19)

Päivitetty: 17.06.2022

Koronavirus COVID-19 todettiin ihmisillä joulukuussa 2019 Kiinassa Wuhanissa. Se tarttuu pääasiassa pisaratartuntana esimerkiksi yskän välityksellä tai ns. aerosolitartuntana pienten aerosolihiukkasten avulla. Itämisaika eli aika tartunnasta oireiden alkuun on nykytiedon valossa noin 1-14 vuorokautta, yleensä 2-5 päivää. Taudin tyypillisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, hengenahdistus ja kurkkukipu. Etenkin omikronin uusien varianttien vuoksi uusia koronavirustartuntoja tavataan edelleen laajasti eri puolilla maapalloa, mutta vakavien tautitapausten suhteellinen määrä on selkeästi vähentynyt. 

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Koronavirus aiheuttaa tyypillisesti lieväoireisen taudin, jota voi yleensä hoitaa kotioloissa itsenäisestikin. Lisääntyneiden koronatapausten vuoksi kaupungeilla voi olla omat ohjeistuksensa koronavirusepäilyissä toimimiseksi ja ne kannattaa aina tarkistaa esimerkiksi kaupungin nettisivuilta. Osin suositellaan kotitestejä otettavaksi. Osa kaupungeista voi ohjeistaa ottamaan yhteyttä terveydenhuollon toimipisteeseen esimerkiksi sähköisesti tai puhelimitse. 

Suositellaan jatkotutkimusta

Yhteydenottoa suositellaan koronavirusepäilyn lisäksi silloin, kun oireet ovat voimakkaita eivätkä lievity kotikonstein. Tässäkin tapauksessa tulee ensisijaisesti välttää mahdollista muiden tartuttamista. Riskiryhmään kuuluvan kannattaa myös herkemmin olla yhteydessä. Monessa kunnassa suositellaan soittoa erilliseen terveysneuvontaan.

Kiireellinen

Jos vointi on hyvin heikko ja hengitysvaikeus on merkittävä, on syytä olla yhteydessä lähimpään päivystykseen tai soittaa numeroon 112. Voimakkaasti hengitystä salpaava tila voi vaatia sairaalahoitoa, joskus jopa tehohoitoa. Sairaalahoidon toteutus on yleensä keskitettyä ja tapahtuu eristysoloissa.

Koronaviruksen oireet ja tutkiminen

Koronavirus COVID-19 aiheuttaa yleensä normaaleja flunssalle tyypillisiä lieviä oireita. Näihin kuuluvat muun muassa kuume, yskä, lihassäryt, väsymys, päänsärky ja hengenahdistus. Myös ruokahaluttomuutta, ripulia, oksentelua tai vatsakipua voi esiintyä. Nuorilla ja lapsilla tauti on nykytiedon valossa lieväoireinen. Hyvin hoidossa olevista perussairauksista, kuten diabeteksesta, tai esimerkiksi puolustuskykyä heikentävästä lääkityksestä ei ole todettu lapsilla suurempaa riskiä koronavirukseen sairastumiselle tai hankalampien oireiden kehittymiselle. Rokotteet lieventävät tutkitusti oirekuvaa merkittävästi.

Iäkkäille, raskaana oleville ja henkilöille, joilla on perussairauksia, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus, tauti voi olla rajuoireisempi ja aiheuttaa vakavankin tilan, kuten keuhkokuumeen tai jopa hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS). Suurin riski vakavalle taudille on yli 80-vuotiailla. Tauti lisää riskiä myös laskimotukoksille, kuten keuhkoveritulpalle. Tautiin menehtyy alle yksi henkilö sadasta ja kuolleisuus on laskenut, kun tautia ymmärretään paremmin ja etenkin sairaalassa hoidettavien potilaiden hoito on parantunut. Etenkin useamman rokotuksen saaneiden oireet ja tautimuodot ovat selkeästi lievemmät kuin rokottamattomien henkilöiden. 

Koronaviruksia on lukuisia ja yleensä ne aiheuttavat ihmiselle lieväoireisen flunssataudin. Koronavirus COVID-19 aiheuttaa kuitenkin oireita eri tavalla. Uudesta koronaviruksesta käytetään Suomessa yleisesti lyhennettä COVID-19, kansainvälisesti käytetään myös lyhennettä Sars-CoV-2. Uuden koronaviruksen siirtyminen ihmiseen on tapahtunut luultavimmin eläimestä, mahdollisesti lepakosta.

Uusi koronavirus todettiin Kiinassa Wuhanissa joulukuussa 2019, jonka jälkeen virus on levinnyt ympäri maailmaa. Koronaviruksesta on ilmaantunut uusia muunnoksia, jotka tarttuvat herkemmin kuin normaali koronavirus. Tällä hetkellä suurin osa tautitapauksista on niin sanottua omikron-varianttia ympäri maailman. Aikaisempiin vakaviin koronavirustyyppeihin kuuluvat muun muassa SARS (severe acute respiratory syndrome) ja MERS (Middle East respiratory syndrome). 

Rokotusten etenemisen myötä nykyisin valtaosa alueista tai kunnista Suomessa ohjeistaa, ettei esimerkiksi lievissä flunssaoireissa tarvitse lähteä testeihin Oman kunnan tai kaupungin ohjeistus kannattaa kuitenkin aina tarkistaa koronatestien ja ohjeistusten suhteen.

Uusi koronavirus voidaan varmistaa hengitystie-eritenäytteen, kuten ysköksen, perusteella geeninmonistusmenetelmällä (PCR). Vasta-ainetestit eivät toistaiseksi ole tarpeeksi luotettavia testaamaan sitä, onko henkilö sairastanut koronavirusinfektion vai ei. Potilasta tutkittaessa lääkärin perustutkimus voi riittää. Tarvittaessa otetaan verikokeita ja keuhkojen röntgenkuva tai tarkempia kuvantamistutkimuksia, kuten keuhkojen tietokonetomografia (TT).

Koronaviruksen itsehoito

Suurimmalla osalla koronavirukseen COVID-19 sairastuneista oireet ovat lieviä eivätkä he tarvitse terveydenhuollon henkilöstön toimia itse hoidon osalta. Epäselvissä tapauksissa terveydenhuollon henkilöstö voi antaa ohjeistuksen hoitopaikasta yksilöllisen arvion perusteella ja arvioida voiko henkilö jäädä kotioloihin toipumaan vai tarvitseeko hän sairaalahoitoa. 

Kotona hoidettavissa tapauksissa hoito on oireenmukaista eikä sinällään eroa normaalin flunssan hoidosta. Tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni) tai muita kipulääkkeitä (kuten parasetamoli) voi käyttää, mikäli niille ei ole vasta-aiheita. Mikäli taustalla on astma tai keuhkoahtaumatauti, saattaa tilapäinen peruslääkkeiden tehostaminen olla tarpeen.

Lapsen hoito kotona on oireenmukaista kuten muissakin hengitystieinfektioissa. Riittävästä nesteiden juomisesta tulisi huolehtia. Mikäli ruokailu ei kunnolla onnistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, sokerisilla juomilla voidaan korvata osa ravinnosta. 

Koronaviruksen asiantuntijahoito

Koronavirukseen COVID-19 ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan hoito on hankalissakin tapauksissa oireenmukaista. Henkilöt, joilla on rajummat oireet, voivat vaatia sairaala- tai jopa teho-osastohoitoa, jossa tarvittaessa esimerkiksi keuhkojen toimintaa voidaan helpottaa hengitystä tukemalla. Kohonneen laskimotukosriskin vuoksi verenohennuslääkitys voidaan aloittaa tai sitä voidaan tarvittaessa tehostaa tukoksia estämään.

Koronaviruksen ehkäisy

Uutta koronavirusta vastaan on olemassa useita eri rokotteita. Rokotukset vähentävät etenkin vakavia tautitapauksia. Suomessa suositellaan muun muassa immuunipuutteisille viidettä rokoteannosta.

Koronaviruksen ennaltaehkäisyssä on hyvä huolehtia muun muassa kasvomaskien käytöstä sekä käsihygieniasta. Kasvomaskien käyttösuositukset vaihtelevat, mutta niitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun sisätiloissa ei pystytä pitämään riittäviä suojaetäisyyksiä. Yskimistä suositellaan paperiin tai paidan hihan yläosiin, mikäli paperia ei ole saatavilla. Hengitystieoireisen henkilön kanssa on hyvä välttää läheistä kosketusta.

Koronavirustapauksiin liittyvät karanteenisuositukset eivät ole enää niin tiukkoja kuin aikaisemmin. Karanteenisuosituksissa voi kuitenkin olla aluekohtaisia eroja. Suomessa tautitilanteessa ja rajoituksissa on vaihtelua alueellisesti, ja kansalaisten on edelleen tärkeää noudattaa yleisiä ohjeita. THL päivittää sivuilleen ajantasaista tietoa koronaviruksesta.