Aivokalvontulehdus eli meningiitti tarkoittaa aivojen ympärillä olevien aivokalvojen tulehdustilaa. Sen voi aiheuttaa joko virus tai bakteeri. Bakteerien aiheuttamat aivokalvontulehdukset ovat rajumpia ja vakavampia mutta onneksi harvinaisempia. Meningiittiä esiintyy sekä aikuisilla että lapsilla. Bakteerien aiheuttamia aivokalvontulehduksia esiintyy Suomessa reilut 100 vuodessa, lievempiä virusten aiheuttamia tulehduksia joitakin satoja – ne ovat siis harvinaisia tautitapauksia.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Kuume ja päänsärky ovat yleisiä oireita useissa tavallisissa tulehdusvaivoissa, kuten flunssassa, eivätkä yleensä ensimmäisenä viittaa aivokalvontulehdukseen. Mikäli yleisvointi on hyvä eikä muita hälyttäviä oireita (voimakas päänsärky, niskajäykkyys, tajunnantason vaihtelut) esiinny, voi oireita yrittää hoitaa itsehoidolla parin kolmen päivän ajan.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli oireilu jatkuu pidempään kuin pari kolme vuorokautta, mutta yleisvointi pysyy hyvänä, on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi.
Kiireellinen
Aivokalvontulehdusta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkärin tutkittavaksi päivystyksellisesti. Vakavia oireita ovat esimerkiksi voimakas päänsärky, niskajäykkyys, tajunnantason vaihtelut, näön tai kuulon heikkeneminen, valonarkuus silmissä ja voimakas pahoinvointi. Etenkin lasten on vakavien tai voimakkaiden oireiden ilmaantuessa syytä hakeutua arvioon pikaisesti. Myös nopea oireiden eteneminen tai yleisvoinnin lasku vaatii pikaista arvioon hakeutumista, soittamalla yleiseen hätäkeskuksen numeroon 112.
Aivokalvontulehduksen oireet ja tutkiminen
Aivokalvontulehduksen klassisia oireita ovat päänsärky, korkea kuume, niskajäykkyys ja tajunnantason lasku. Myös pahoinvointia voi esiintyä. Aivokalvontulehduksessa esiintyy kuumeen lisäksi yleensä vähintään jokin muu yllämainituista oireista, mutta tunnusomaisena oireena pidettyä niskajäykkyyttä ei esiinny läheskään aina. Bakteerien (kuten pneumokokki tai meningokokki) aiheuttamat tulehdukset ovat vakavampia ja rajumpia ja voivat aiheuttaa itse tulehduksen rauhoituttua osalle potilaista jälkioireita kuten esimerkiksi näön tai kuulon ongelmia. Viruksen aiheuttamassa tulehduksessa yleisimpiä taudin aiheuttajia ovat enterovirukset, mutta myös muut virukset (esim. herpesvirus) voivat olla tulehduksen taustalla. Virustulehdukset voivat olla hyvinkin lieviä ja jäädä jopa huomaamatta, kun taas bakteerien aiheuttamassa tulehduksessa oireet etenevät ja pahenevat ajan kuluessa.
Pienillä lapsilla oireina voi esiintyä yllämainittujen lisäksi herkkyyttä tai kipua lasta käsitellessä (ns. käsittelyarkuutta), huonoa ruokahalua, yleiskunnon laskua tai valonarkuutta. Meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen voi liittyä lapsilla mustelmien tai verenpurkaumien ilmaantumista iholle. Myös vanhuksilla oireilu voi olla epämääräisempää ja joskus ainoana oireena voikin esiintyä pelkästään yleiskunnon laskua.
Aivokalvontulehdus todetaan lääkärin perustutkimuksen, verikokeiden ja selkäydinnestenäytteen (likvorinäyte) avulla. Selkeä niskajäykkyys voi johtaa aivokalvontulehduksen jäljille. Tulehdusarvo (CRP) on lähes aina suurentunut. Tulehdus voidaan selkeimmin todentaa likvorinäytteen avulla, joka otetaan lannepistolla alaselästä luisten nikamien välistä. Selkäydinnesteen tulehdussolujen määrä on yleensä kohonnut. Lisäksi likvorista voidaan varmentaa bakteeriperäinen tulehdus. Aivojen kuvantamistutkimuksista voi olla joissakin tapauksissa apua.
Aivokalvontulehduksen hoito ja lääkitys
Virustulehdukset paranevat yleensä itsestään eikä niihin ole parantavaa hoitoa. Hoito ja seuranta tehdään kuitenkin lääkärin valvonnassa joko sairaalassa tai vuodeosastolla tai lievemmissä tapauksissa kotona. Tarvittaessa oireita, kuten pahoinvointia tai päänsärkyä, voidaan hoitaa lääkityksen avulla. Joidenkin virusten, kuten herpesviruksen, kohdalla viruslääkitys saatetaan kuitenkin antaa.
Bakteeriperäiset meningiitit hoidetaan aina antibioottien avulla, aluksi suoraan suoneen annettuna sairaalassa tai vuodeosastolla. Suonensisäistä kortisonia (kuten deksametasoni) käytetään aivopaineen laskemiseksi.
Aivokalvontulehduksen ehkäisy ja rokote
Aivokalvontulehdusta vastaan on olemassa rokotteet, sekä pneumokokkia että meningokokkia vastaan. Etenkin meningokokin aiheuttamat laajat tartunnat ovat hävinneet rokotusten myötä. Meningokokkirokotus ja sen tarve on hyvä tarkistaa pidemmälle matkustettaessa esimerkiksi terveydenhuollon yksiköstä tai Matkailijan terveysoppaasta internetistä.
Meningokokin aiheuttama bakteeriperäinen aivokalvontulehdus voi joskus harvoin tarttua läheisessä kontaktissa olleeseen henkilöön. Nykyisin tämä on kuitenkin onneksi hyvin harvinaista. Tarttumisen välttämiseksi voidaan potilaan lähipiirille kuitenkin antaa lyhyt antibioottihoito.