Silmän etuosan rakenteet sarveiskalvo ja linssi (mykiö) taittavat silmään tulevan valon silmän takaosaan verkkokalvolle. Verkkokalvon tehtävä on muodostaa näköaistimus ja lähettää se edelleen aivoille tulkittavaksi Silmän taittovioissa eli taittovirheissä silmän etuosa taittaa valon väärin verkkokalvolle. Tästä seuraa epätarkka näkö. Yleisimmät silmän taittovirheet ovat likitaitteisuus eli likinäköisyys (näkö on epätarkka kauas katsottaessa) sekä kaukotaitteisuus (näkö on epätarkka lähelle katsottaessa). Jopa noin joka kolmas nuori aikuinen kärsii likinäköisyydestä. Kaukotaitteisuus puolestaan yleistyy 40 ikävuoden jälkeen ja on vanhuksilla hyvin yleinen.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Silmälääkärin puoleen on hyvä kääntyä, jos näkö tuntuu epätarkalta.
Kiireellinen
Mikäli näkökyky heikkenee äkillisesti, tulee lääkäriin hakeutua välittömästi tai ainakin soittaa päivystykseen ja kysyä lisäohjeita (katso erillinen artikkeli näköhäiriöt).
Silmien taittovirheiden aiheuttajat ja tutkiminen
Silmän taittovirheitä on neljää eri tyyppiä: likitaitteisuus (myopia), kaukotaitteisuus (hyperopia), ikänäkö (presbyopia) ja hajataitteisuus (astigmatismi).
Likitaitteisuus eli likinäköisyys aiheuttaa näön epätarkkuutta kauas katsottaessa, kun taas lähelle katsominen onnistuu hyvin. Tällöin silmän etuosa taittaa valoa liian paljon ja silmä on taittovoimaan nähden ”liian pitkä”. Likinäköisyys tulee ilmi yleensä kouluiässä, jolloin esim. luokassa voi olla vaikea nähdä taululle takariviltä tai television katsominen voi olla vaikeaa normaalilta etäisyydeltä.
Kaukotaitteisuus eli kaukonäkö aiheuttaa näön epätarkkuutta lähelle katsottaessa (esim. luettaessa), kun taas kauas näkee tarkasti. Tällöin silmän etuosa taittaa valoa liian vähän ja silmä on taittovoimaan nähden ”liian lyhyt”. Epätarkan näön lisäksi muita oireita voivat olla mm. päänsärky silmien alueella tai otsalla sekä silmien väsymisen tunne. Nuorella ihmisellä silmän linssi pystyy muokkautumaan tilanteeseen, mutta vanhemmiten muokkauskyky rajoittuu ja tällöin esim. kirjan tai lehden lukeminen voi olla vaikeaa ilman laseja.
Ikänäkö tarkoittaa ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia linssin alueella. Linssin jäykistyminen huonontaa lähinäköä, jolloin esim. lukeminen muuttuu vaikeaksi. Vaiva yleistyy usein 45 vuoden iästä ylöspäin ja voi lisääntyä 60 vuoden ikään saakka.
Hajataitteisuus tarkoittaa silmän sarveiskalvon epätasaisuutta, jolloin eri osat sarveiskalvosta taittavat valon eri tavoin verkkokalvolle. Seurauksena voi olla lukemisen vaikeutumista, ”tekstin hyppelyä” sekä päänsärkyä tai silmien väsymisen tunnetta.
Silmän taittovirheiden tutkiminen tapahtuu silmälääkärin tai yleislääkärin vastaanotolla. Silmälääkärin perustutkimuksiin kuuluvat näkökyvyn mittaaminen, silmän liikkeiden ja toiminnan tutkiminen sekä silmän rakenteiden ja sisäosan tutkiminen erillisen silmämikroskoopin avulla. Usein myös silmän sisäinen paine mitataan erityisellä silmänpainemittarilla.
Silmien taittovirheiden itsehoito
Silmien taittovirheitä ei voi hoitaa itsehoidolla, vaan niiden vuoksi tulisi aina hakeutua silmälääkärin arvioitavaksi.
Silmien taittovirheiden hoito ja silmälasit
Epätarkka näkö voidaan korjata linssien avulla – eli silmälaseilla tai piilolinsseillä. Likinäköisyydessä heikennetään silmän taittovoimaa linssin avulla, jotta valo ja kuva olisivat tarkkoja verkkokalvolla. Tällöin puhutaan miinus-linsseistä. Kaukotaitteisuudessa puolestaan linssillä vahvistetaan silmän taittovoimaa, jotta näkö olisi tarkka myös lähelle katsottaessa. Kyseessä ovat tällöin plus-linssit. Myös ikänäössä plus-linsseillä eli ns. lukulaseilla voidaan lähelle katsottaessa avustaa valon taittumista, jotta lukeminen onnistuisi normaalisti.
Hajataitteisuutta voidaan korjata erillisillä sylinterilinsseillä, jotka ottavat sarveiskalvon epätasaisuudet huomioon.
Taittovikoja voidaan korjata myös silmäleikkausten avulla. Yleisin muoto on laserkirurgia, jossa sarveiskalvoa muokataan laserin avulla. Kyseessä on nykyisin rutiininomainen toimenpide, joita tehdään kuitenkin pääasiassa vain yksityissektorilla. Myös muita leikkausmuotoja on olemassa. Tarkemmin taittovikaleikkauksista on kerrottu erillisessä artikkelissa silmien taittovirheleikkaukset eli laserleikkaukset ja taittovirheleikkaukset.
Likinäköisyyden tai kaukotaitteisuuden ehkäisy
Likinäköisyys on pitkälti perinnöllistä, mutta vaivan on osoitettu olevan yleisempää koulutetuilla ja paljon lukevilla ihmisillä. Laajoissakaan tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löydetty mitään yksittäistä asiaa, jolla likinäköisyyttä voisi ennaltaehkäistä. Jonkin verran tutkimusnäyttöä on kuitenkin ulkoilun ja liikunnan likinäköisyyttä ehkäisevästä vaikutuksesta.
Kaukotaitteisuutta tai ikänäköä ei nykytiedon valossa pystytä ennaltaehkäisemään.