Silmien laserleikkaus on yksi taittovirhekirurgian menetelmistä. Silmien taittovirhekirurgia tarkoittaa silmälääkärin suorittamaa leikkausta, jossa korjataan erilaisten silmän taittovikojen (kuten likinäköisyys, kaukotaitteisuus ja ikänäkö) aiheuttamaa epätarkkaa näköä. Leikkausten tavoitteena on päästä silmälaseista eroon tai ainakin vähentää silmälasien tarvetta. Käytetyin leikkausmenetelmä nykyisin on silmien laserleikkaus, jossa sarveiskalvon (silmän läpinäkyvä etupinta) muotoa muutetaan laserin avulla. Taittovirheitä korjataan myös erilaisilla linssileikkauksilla. Vuonna 2018 Suomessa tehtiin arviolta 12 000 laserleikkausta ja 5 500 ikänäköä korjaavaa linssileikkausta.
Silmien laserleikkaus ja taittovirhekirurgia
Laserleikkauksilla korjataan yleensä nuorten ihmisten taittovirheitä, likitaitteisuutta ja hajataittoa esimerkiksi piilolasiongelmista kärsivillä. Laserteknologialla muokataan sarveiskalvoa niin, että potilaan taittovirhe saadaan korjattua. Modernit laserit ovat tarkkoja myös kaukotaitteisuuden korjaamisessa, mutta kaukotaitteisuuteen liittyy jonkin verran enemmän rajoitteita. Uusimmilla lasertekniikoillla voidaan taittovirheen lisäksi korjata turvallisesti myös ikänäköisyyttä. Yleisimmät laserleikkausmenetelmät eivät nimittäin noin 40 ikävuoden jälkeen korjaa lähinäköä, ellei turvauduta monovisioon (toinen silmä näkee kauas ja toinen lähelle) tai käytetä erityisesti ikänäön korjaukseen tarkoitettua menetelmää. Lasereilla voidaan korjata tavallisten taittovirheiden lisäksi myös esimerkiksi erilaisten sarveiskalvosairauksien, vammojen ja leikkausten aiheuttamia ongelmia, kuten eriparisuutta ja hajataittoa. Lisätietoja erilaisista taittovioista saat erillisestä artikkelista silmän taittovirheet.
Silmän kasvusta johtuen lopullinen taittokyky voi muuttua vielä nuoruusiässä. Tyypillisimmin taittovirheiden eteneminen hidastuu merkittävästi 25 ikävuoden jälkeen. Tämän vuoksi leikkauksia tehdään mieluiten yli 20-vuotiaille, eikä missään tapauksessa alle 18-vuotiaille. Myös tietyt pitkäaikais- tai silmäsairaudet voivat olla este taittovirheleikkauksille. Laserleikkaukset ovat tarkkoja n. +5 ja -10 diopterin välillä. Silmän sisään asetettavilla linsseillä ja tekomykiöillä voidaan korjata tätäkin suurempia taittovirheitä. Joskus äärimmäisissä tapauksissa voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi linssileikkauksen ja laserleikkauksen yhdistelmään, jotta suuret, jopa yli -20D taittovirheet saadaan korjattua.
Koska taittovirheitä voidaan korjata myös silmälaseilla ja piilolinsseillä, taittovirhekirurgia ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. Sen sijaan yksityisellä sektorilla silmien laserleikkaus on yksi yleisimmistä silmäoperaatioista.
Silmien laserleikkaus ja taittovirheleikkaukset - toteutus
Silmäleikkauksissa potilas makaa selällään leikkausmikroskoopin alla. Leikkauksen alussa silmä puudutetaan kivuttomaksi silmätippojen avulla. Silmäluomet pidetään auki luomenlevittimillä. Silmäleikkauksen aikana potilas katsoo yleensä vilkkuvaan tähtäyspisteeseen. Laserleikkuksen laservaihe kestää yleensä vain muutaman sekunnin ja koko toimenpide on ohi noin 15 minuutissa. Laserleikkauksissa käsitellään vain silmän pintaa, linssileikkauksissa mennään sarveiskalvon taakse, silmän etukammioon. Potilaan kokemukset linssi- ja laserleikkauksista ovat hyvin samanlaisia.
Perinteisin ja vanhin laserleikkausmentelmä on PRK (photoreactive keratectomy). Tässä leikkauksessa poistetaan ensin sarveiskalvon pintasolukko ja sitten sarveiskalvon taittovirhe korjataan excimer-laserilla suoraan sarveiskalvon pintaan. Tätä menetelmää käytetään nykyään useimmiten enää muiden menetelmien korjausleikkauksissa. Menetelmään kuitenkin liittyy muita nykyisiä menetelmiä suurempi regressiotaipumus eli taittovirheen palautuminen. Lisäksi silmät on suojattava UV -valolta noin vuoden verran haze-riskin (sarveiskalvoa samentava arpimuodostuma) vuoksi, minkä osa kokee rasitteena. Hazea voidaan ehkäistä mitomysiini-käsittelyllä (solunsalpaaja). Leikkauksen jälkeen näkö tasoittuu hitaammin kuin muissa menetelmissä, ja pintasolukon poiston vuoksi leikkausta seuraavina ensimmäisinä päivänä leikattu silmä on yleensä jonkin verran arka.
Femtolasikissa (laser in situ keratomielusis) sarveiskalvoon piirretään femtolaserilla läppä, joka nostetaan ja taittovirhe korjataan läpän alle excimer-laserilla. Menetelmä on kivuton ja näön palautuminen on nopeaa. Silmän liikkeiden seurantajärjestelmän vuoksi isojenkin hajataittojen korjaus on turvallista. Koska menetelmässä tehdään silmään läppä, tämä menetelmä ei ole sopiva esimerkiksi kontaktilajeja kuten nyrkkeilyä harrastaville, mutta leikkaus soveltuu suurelle osalle väestöstä, koska sillä voidaan korjata suuriakin taittovirheitä ja menetelmä soveltuu sekä likitaitteisille että kaukotaitteisille.
Supracor on femtolasik-tekniikalla toteutettu leikkaus, jolla voidaan tavallisten taittovirheiden lisäksi korjata ikänäköä. Leikkaus soveltuu myös sellaisiin silmiin, joista kaihi on jo leikattu. Leikkauksessa sarveiskalvoa muokataan niin, että taittovirheen korjaamisen lisäksi sarveiskalvon keskelle muodostuu alue lähinäkemistä varten. Monovisioon verrattuna lukusilmän kaukonäkö ei huonone yhtä paljon, mutta menetelmällä saavutetaan suuressa osassa tapauksia silti hyvä lukunäkö hyvän kaukonäön lisäksi.
Tämän hetken suosituin laserleikkaustekniikka Suomessa on ReLEx Smile (small incision lenticle extraction). Smile-leikkauksessa ei tehdä läppää, vaan femtolaserilla piirretty lentikkeli eli haluttu alue poistetaan pienestä viillosta. Smile-leikkauksesta toipuu nopeasti ja leikkaus soveltuu myös kontaktilajeja harrastaville. Smile-leikkauksen jälkeinen silmien kuivuminen on muihin lasertoimenpiteisiin verrattuna vähäisempää. Smile-tekniikalla ei kuitenkaan tällä hetkellä vielä voida korjata kaukotaitteisuutta. Menetelmän nopeus, nopea palautuminen ja soveltuvuus kaikenlaisissa harrastuksissa on tehnyt toimenpiteestä erinomaisen vaihtoehdon suurelle osalle potilaista.
Silmissä, jotka eivät sovellu laserleikkaukseen, voidaan taittovirhe korjata erilaisia linssejä käyttämällä. Nuorilla ihmisillä, joilla oman silmän akkomodaatio- eli mukautumiskyky on vielä tallella, taittovirhe voidaan korjata silmän sisään asetettavalla piilolinssiä muistuttavalla ICL- linssillä (Implantable Collamer Lens). Linssi asetetaan oman mukautuvan mykiön päälle värikalvon taakse. Tällä tekniikalla voidaan korjata taittovirheitä jopa +10 D ja -18 D välillä. Lähes kaikki suuretkin taittovirheet voidaan korjata yhdistämällä ICL-leikkaus laserleikkaukseen.
Kun oman mykiön mukautuminen eli akkomodaatio loppuu noin 50 ikävuoden jälkeen ja ikänäkö saavuttaa täyden tehonsa, voidaan suorittaa kaihileikkaustekniikkaa käyttäen linssileikkaus. Tällöin yleensä akryylimuovista tehty linssi asetetaan silmän mykiön linssipussiin. Kaihileikkauksissa voidaan korjata sekä likinäköisyyttä, kaukotaitteisuutta, että ikänäköä. Moniteholinssien avulla voi siis yli 50-vuotiaskin pärjätä jopa kokonaan ilman laseja.
Laserleikkauksen hyödyt ja riskit
Ennen leikkausta pyritään varmistumaan siitä, että henkilön taittovirhe on stabiili eli muuttumaton. Stabiilissa tilanteessa tehty taittovirheleikkaus lisää todennäköisyyttä sille, että leikkauksesta on hyötyä vuosiksi eteenpäin. Myös valitulla leikkausmenetelmällä on merkitystä. Joillakin menetelmillä, kuten PRK:lla, on muihin toimenpiteisiin verrattuna hiukan suurempi regressiotaipumus. On muistettava, että potilas, jolla on esimerkiksi -9 diopterin taittovirhe, on täysin riippuvainen laseista tai piilolaseista ja hänen on todella vaikea toimia, jos esimerkiksi lasit rikkoutuvat äkillisesti tai piilolasi tippuu silmästä, eikä muun muassa uimahallissa pärjää lainkaan ilman laseja. Jos tällaisessa tapauksessa laserleikkauksen hyvä lopputulos asettuu esimerkiksi -1 diopteriin, on potilaan elämänlaatu silti parempi kuin ennen, koska -1 D taittovirheellä pärjää hyvin normaalissa arjessa ilman lasejakin. Joskus leikkauksen tavoitteena ei edes ole täydellinen lasittomuus, vaan arkielämän helpottaminen lasivoimakkuuksia vähentämällä. Leikkaustulosten pysyvyyttä ja tehoa tutkittaessa noin 6 % potilaista toivoo korjausleikkausta 10 vuoden seuranta-aikana.
Laserleikkaukset ovat erittäin tarkkoja ja haluttuun lopputulokseen päästään suurimmassa osassa tapauksia. Tutkimusten perusteella leikkausmenetelmästä riippumatta saavutetaan yli 98 prosentissa tapauksista +-1 diopterin lopputulos. Mitä suurempi korjaus on, sitä suurempi on riski korjausleikkaukselle ja vastaavasti mitä pienempi korjaus, sitä epätodennäköisemmin korjausta tarvitaan. Näöntarkkuuden lisäksi tärkeitä asioita ovat näön laatu ja oireettomuus. Kaikki laserleikkausmenetelmät voivat lisätä silmien kuivuutta, varsinkin leikkausta seuraavien viikkojen ajan. Tutkimusten mukaan tämä vähenee kuitenkin merkittävästi leikkauksen jälkeisen vuoden aikana. Leikkauksissa käsitellään vain tietty osa sarveiskalvosta ja leikkausten seurauksena voi ilmetä näön laatuun vaikuttavia ilmiöitä kuten varjokuvia, halo-valoilmiöitä ja näöntarkkuuden vaihtelua. Uusimmissa laserlaitteissa toimenpiteestä johtuvien valoilmiöiden haittoja on saatu merkittävästi vähennettyä vanhempiin lasereihin verrattuna. Näköhäiriöt helpottuvat kuitenkin yleensä merkittävästi ajan kuluessa itsestäänkin neuroadaptaation eli muokkautuvuuden myötä. Oireita voi myös helpottaa erilaisilla menetelmillä kuten keinokyynelillä ja väliaikaislaseilla.
Vaikka laserleikkaukset ovat turvallisimpia silmien leikkaustyyppejä, liittyy niihinkin mahdollisia haittoja. Bakteeri-infektioilta eli tulehduksilta suojaudutaan antibiooteilla ja hyvällä steriliteetillä eli puhtaudella. Bakteeri-infektion riski laserleikkauksissa on suuruusluokkaa 0.01-0.05%. Verrattuna esimerkiksi vakavien piilolasi-infektioiden ilmaantuvuuteen (yli 500 vuodessa HUS:n alueella) tulehduksen riski on erittäin harvinainen. Harvinaisissa tapauksissa (noin 0,5 %:ssa leikkauksista) sarveiskalvon pintasolukkoa voi joutua leikkaushaavaan, jolloin voidaan tarvita alueen puhdistamista ylimääräisellä toimenpiteellä. Pelätyin ja nykyään onneksi erittäin harvinainen komplikaatio on ektasia eli sarveiskalvon pullistuma, jossa sarveiskalvon käsittelyn seurauksena sarveiskalvon rakenne heikkenee niin, että se alkaa pullistua ulospäin, aiheuttaen taittovoiman muutosta ja hajataittoa. Tähän harvinaiseen (ilmaantuvuus noin 0,06%) komplikaatioon on nykyään olemassa myös täsmähoito, valokovetushoito (corneal cross-linking). Ajoissa annettu valokovetushoito pysäyttää etenemisen ja tukevoittaa sarveiskalvon.
Silmien laserleikkauksen tai taittovirheleikkauksen jälkeen
Silmän laserleikkaus on päiväkirurginen toimenpide eli leikkauksesta kotiudutaan jo saman päivän aikana. Toimenpiteen jälkeen näkö on usein sumea ja epätarkka vähintään muutaman tunnin ajan ja leikkauksesta kannattaakin kotiutua saattajan kanssa. Leikkauksen suorittanut lääkäri antaa jatkohoito-ohjeet kotiin. Yleensä silmiin tiputetaan silmätippoja 1-4 viikkoa leikkauksesta.
Silmälääkärin jälkitarkastuksia on pääsääntöisesti kaksi tai kolme puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Yleensä lopullinen näkö vakiintuu muutamassa kuukaudessa.
Korvaukset
Taittovirhe- ja laserleikkauksia suoritetaan lähinnä yksityisen terveydenhuollon puolella. Esitutkimuskäynnistä on mahdollisuus saada Kela-korvausta. Kela-korvauksen saa leikkauksesta vain, mikäli henkilöllä on jokin sellainen sairaus tai vamma, joka estää sekä sanka- että piilolasien käytön sekä jokin seuraavista: vähintään -10.0 dioptrin likitaitteisuus, vähintään + 6.0 dioptrin pitkätaitteisuus, vähintään 3.0 dioptrin eritaitteisuus tai vähintään 3.0 dioptrin hajataitteisuus.