Näköhäiriöt tarkoittavat näkökyvyssä tapahtuneita muutosta, joka voi ilmaantua äkillisesti tai pitkän ajan kuluessa. Osa näköhäiriöistä on vaarattomia, mutta taustalla voi olla myös vakava silmäsairaus.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Mikäli migreenidiagnoosi on asetettu ja tyypillisiin näköhäiriöihin liittyy muita migreenille tavallisia oireita (päänsärky, pahoinvointi), vaivaa voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos näkökyvyssä tapahtuu selviä muutoksia, on aina syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi.
Kiireellinen
Lääkäriin tulee hakeutua välittömästi, mikäli näkö häviää yhdestä silmästä kokonaan, esiintyy silmän tai ohimonseudun kipua, kaksoiskuvia tai valonarkuutta.
Näköhäiriöt ja niiden aiheuttajat, näköhäiriöiden tutkiminen
Näköhäiriöt sekä niihin liittyvät oireet vaihtelevat häiriön aiheuttajan mukaan. Päänsärkyyn liittyvät sahalaitakuviot näkökentässä ovat migreenin tyypillisiä oireita. Harsomaiset samentumat ja salamointi näkökentässä voivat viitata lasiaisen eli silmän sisällä olevan hyytelöpallon irtoamiseen, jolloin lääkäriin on hyvä hakeutua muutaman viikon kuluessa. Verkkokalvon irtauma puolestaan aiheuttaa tumman ja yhtenäisen varjon näkökentässä – myös viivat voivat vääristyä ja taipua. Tällöin silmätutkimuksiin tulisi mennä muutaman päivän sisällä.
Mikäli näkökyky heikkenee vähitellen iän myötä, on kyseessä tavallisesti silmän taittovirhe tai harmaakaihi. Jos näkökyvyn heikkenemiseen liittyy myös viivojen vääristymistä ja taipumista, kyse voi olla silmänpohjan rappeumasta, jolloin lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia muutaman viikon sisällä. Hitaasti kehittyvä näkökenttäpuutos voi johtua myös glaukoomasta eli silmänpainetaudista.
Jos näkökyky häviää toisesta silmästä kokonaan, taustalla voi olla lasiaisen verenvuoto, tukos verkkokalvon verisuonituksessa, epäpuhtaan alkoholin (metanoli) nauttiminen tai aivoverenkiertohäiriö (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Tällöin lääkäriin pitää hakeutua mahdollisimman nopeasti.
Mikäli näkökyvyn hämärtymiseen liittyy silmänseudun kipua tai valonarkuutta, taustalla voi olla äkillinen silmänpainekohtaus tai värikalvon tulehdus. Lääkäriin on syytä hakeutua tällöin viivyttelemättä. Ohimokipu yhdistyneenä näkökyvyn hämärtymiseen viittaa ohimovaltimon tulehdukseen (temporaaliartriitti), mikä edellyttää myös välitöntä hoitoa.
Näköhäiriön syyn tarkempi selvittäminen vaatii aina yleislääkärin tai silmälääkärin tutkimusta. Vastaanotolla tehtävään perustutkimukseen kuuluu mm. näöntarkkuuden mittaaminen, näkökenttien ja mustuaisten tutkiminen, silmänpaineen mittaaminen sekä silmänpohjan tähystäminen silmälamppua eli oftalmoskooppia käyttäen. Silmälääkäri voi lisäksi käyttää erityistä silmämikroskooppia silmän tilanteen tutkimiseksi.
Näköhäiriöiden itsehoito
Jos näkökenttään ilmaantuu migreenille tyypillisiä sahalaitakuvioita tai värisevää näköpuutosta, ja oireet ovat tuttuja aiemmista migreenikohtauksista, voi tilannetta hoitaa turvallisesti kotikonsteilla.
Nopeasti otettava riittävä kipulääke yleensä helpottaa tilannetta. Tavallisimmat migreenissä käytettävät kipulääkkeet ovat parasetamoli (aikuisilla 500 - 1 000 milligrammaa) tai ibuprofeeni (aikuisilla 400 - 800 milligrammaa). Joskus on tarpeen ottaa molempia lääkkeitä myös samanaikaisesti.
Näköhäiriöiden asiantuntijahoito
Näköhäiriöiden asiantuntijahoito riippuu täysin vaivan aiheuttajasta (katso tarkemmin silmän taittovirheet, kaihi, glaukooma eli silmänpainetauti ja aivoinfarkti ja aivoverenvuoto).