Jännityspäänsärky - Klinik.fi

VALITUT OIREET (6)

Jännityspäänsärky

Päivitetty: 20.09.2018

Jännityspäänsärky on migreenin ohella yleisin päänsärkytyyppi. Sen perimmäinen syy on toistaiseksi epäselvä, mutta yleisimmin se liittyy niska- ja hartialihasten jännitykseen tai henkiseen kuormitukseen. Yli puolet väestöstä kokee jännityspäänsärkyä jossain elämänsa vaiheessa, mutta jatkuvana se vaivaa noin 3 prosenttia suomalaisista.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Jännityspäänsärky on yleinen vaiva. Jos särky on lievää ja ajoittaista, sitä voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli päänsärky haittaa jokapäiväistä elämää tai jatkuu yhtäjaksoisesti pidempään, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.

Kiireellinen

Jos päänsärky on hyvin äkillinen ja kova tai siihen liittyy voimakasta oksentelua, tajunnan tason muutoksia tai korkeaa kuumetta, lääkäriin tulee hakeutua välittömästi.

Jännityspäänsäryn oireet ja tutkiminen

Jännityspäänsäryn tyypillisin oire on vannemainen, puristava tai kiristävä päänsärky. Särky on useimmiten molemminpuolista, ja se voi sijoittua takaraivolle, ohimoille tai päälaelle. Usein vaiva pahenee iltaa kohti. Muina oireina voi esiintyä mm. huimausta tai käsien puutumista.

Jännityspäänsäryn toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tunnustelee niska- ja hartialihakset, arvioi kaularangan ryhdin ja tutkii tarvittaessa aivohermojen toiminnan muutamalla yksinkertaisella tutkimuksella. Yleensä tämä riittää tilanteen toteamiseen. Tarkempia jatkotutkimuksia, kuten magneettikuvausta, tehdään harkinnan mukaan lähinnä muiden sairauksien poissulkemiseksi.

Jännityspäänsäryn itsehoito

Säännöllinen liikunta helpottaa lihasten jännitystä, ja se onkin jännityspäänsäryn tehokkain hoitomuoto. Tutkimusten mukaan erityisesti ulkoilmassa tapahtuva itselle mieluisa liikunta auttaa jännityspäänsärkyyn. Myös jooga- tai pilates-tyyppistä lihasharjoituksia ja rentoutumista yhdistävää liikuntaa voi kokeilla. Koska myös henkinen kuormitus vaikuttaa jännityspäänsäryn syntyyn, pyrkiminen stressin vähentämiseen voi lievittää myös jännityspäänsäryn oireita (katso stressi).

Ajoittaista ja lievää jännistyspäänsärkyä voi hoitaa turvallisesti itsehoitolääkkeillä. Yleensä suositaan 3-5 päivän mittaista kipu- tai tulehduskipulääkekuuria. Päänsärkylääkkeiden pitempiaikaista käyttöä tulee kuitenkin välttää, koska säännöllinen kipulääkkeiden käyttö aiheuttaa helposti riippuvuutta ja itse asiassa ylläpitää päänsärkyä (ns. kipulääkepäänsärky).

Suositeltavin kipulääke on parasetamoli, joka sopii myös odottaville ja imettäville äideille sekä astma sairastaville. Myös tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia) voidaan käyttää. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa esim. apteekista. Tulehduskipulääkkeitä on olemassa myös kipugeeleinä (diklofenaakki ja piroksikaami), joita voi sivellä erityisesti kipeisiin niskalihaksiin.

Jännityspäänsäryn asiantuntijahoito

Jos itsehoito ei tuota tulosta, fysioterapia ja mm. kiropraktikon antamat hoidot ovat myös toimiva tapa hoitaa jännityspäänsärkyä. Tällöin voidaan keskittyä muun muassa niska-ja hartiaseudun lihaskunnon parantamiseen. Myös hierontaa ja akupunktiota voidaan kokeilla hoitomuotona. Joillakin oireilu voi olla purentalähtöistä ja tällöin hammaslääkäriltä tai purentafysiologilta voi saada avun oireiluun (katso tarkemmin purentavaivat).

Joskus lääkäri voi kirjoittaa myös pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä (esim. amitriptyliini) jännityspäänsäryn hoitoon.

Jännityspäänsäryn ehkäisy

Työskentely huonossa asennossa (esim. tietokoneella) on yleisimpiä syitä jännityspäänsäryn taustalla, koska kaularangan huono ryhti saattaa johtaa niska- ja hartiaseudun lihasten jäykistymiseen ja jännitysniskan syntymiseen. Tällöin oikeilla työasennoilla (työergonomia), sopivasti ajoitetuilla tauoilla ja lihashuollolla on mahdollista ehkäistä jännityspäänsärkyä. Neuvoja tähän saa mm. fysioterapeuteilta, kiropraktikoilta ja kuntosaliohjaajilta.

Myös henkinen kuormitus (katso stressi) voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä. Riittävästä levosta huolehtiminen, mieltä painavista asioista keskusteleminen ja itselle sopiva liikunta auttavat tutkimusten mukaan vähentämään stressiä ja sitä kautta ehkäisemään jännityspäänsärkyä.

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus