Aivotärähdys tarkoittaa lieväasteista aivojen toimintahäiriötä. Se syntyy yleensä joko suorasta iskusta päähän tai iskun aiheuttamasta kiihtyvyyden muutoksesta. Aivotärähdyksen yleisimmät aiheuttajat ovat erilaisia tapaturmia, kuten kaatumisia ja putoamisia.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos tajuttomuutta, muistinmenetystä tai kouristuksia ei esiinny, voi aivotärähdystä hoitaa ja seurata turvallisesti kotioloissa.
Kiireellinen
Päivystykseen on syytä hakeutua, mikäli henkilön vointi huononee normaalin aivotärähdysseurannan aikana. Jos henkilö on satuttanut päänsä esimerkiksi iskun tai kaatumisen seurauksena, ja hänellä esiintyy tajuttomuutta, muistinmenetystä tai kouristuksia, kyseessä saattaa olla aivovamma. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi. Tajuton tai kouristeleva potilas tulee toimittaa mahdollisimman pian ensiapuun soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.
Aivotärähdyksen oireet ja tutkiminen
Lieväkin aivotärähdys tarkoittaa aivojen vammaa, joskin vähäistä. Aivotärähdyksen yleisimpiä oireita ovat päänsärky, satunnainen oksentelu ja pahoinvointi, huimaus, väsymys sekä muistin epävarmuus. Aivotärähdykseen ei kuitenkaan liity tajuttomuutta, yli 10 minuutin muistinmenetystä tai kouristuksia, ja mahdollinen päänsärky on lievää sekä oksentelu satunnaista. Päänsärky, pahoinvointi tai huimaus voivat kestää joitakin päiviä, mutta toipuminen on lopulta täydellistä eikä jälkivaivoja jää.
Jos iskun saaneella henkilöllä on lyhytkin tajuttomuus, muistin menetys tai jokin hermoston oire (kuten halvaus tai tuntopuutos), kyse voi olla aivovammasta. Varsinaisen aivovamman oireista ja hoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa aivovamma.
Yleislääkäri voi todeta aivotärähdyksen henkilölle suoritettavan perustutkimuksen avulla, johon kuuluvat mm. aivohermojen, tasapainon ja silmän mustuaisten tutkiminen. Aivotärähdyksen toteamisessa ei yleensä käytetä kuvantamistutkimuksia tai laboratoriokokeita.
Aivotärähdyksen itsehoito ja seuranta
Jos oireet viittaavat vain aivotärähdykseen, eikä varsinaiseen aivovammaan viittaavia vakavampia oireita esiinny, voidaan aivotärähdys hoitaa kotioloissa. Tällöin kuitenkin toisen henkilön on hyvä seurata aivotärähdyksen saaneen vointia yön yli herättämällä tämä esim. kahden tunnin välein. Päänsärky, pahoinvointi tai huimaus voivat kestää joitakin päiviä, mutta lievittyvät pikkuhiljaa ja menevät lopulta ohi. Mikäli seurannan aikana voinnissa tapahtuu muutoksia huonompaan, on syytä hakeutua lääkäriin. Myös lasten aivotärähdysseuranta suoritetaan samojen periaatteiden mukaisesti.
Päänsärkyyn voi käyttää esimerkiksi parasetamolia, joka sopii kaiken ikäisille. Aikuisten annos on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Myös tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia) voidaan käyttää. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa.
Aivotärähdyksen ehkäisy
Aivotärähdyksen yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset kaatumiset ja putoamiset, mutta myös väkivalta. Alkoholin liiallinen käyttö on usein altistavana tekijänä. Niinpä alkoholin käytön vähentämisellä ja mm. pyöräilykypärän käytöllä voidaan vähentää aivotärähdyksen riskiä. Kypärän käyttö myös lasketellessa, lautaillessa ja luistellessa ehkäisee aivotärähdyksiä.
Vanhusten kohdalla aivotärähdykseen johtaneen kaatumisen taustalla voi olla myös heikentynyt tasapaino tai huimaus. Mm. fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta saa neuvoja sopivaan lihaskuntoharjoitteluun, jolla tasapainon hallintaa voi parantaa.