Aivovamma syntyy päähän osuneesta iskusta, joka vaurioittaa aivojen rakenteita. Aivovamman yleisimmät aiheuttajat ovat erilaisia tapaturmia, kuten putoamisia, kaatumisia, liikenneonnettomuuksia tai pahoinpitelyitä. Vuosittain vähintään lievän aivovamman Suomessa saa noin 15 000 - 20 000 ihmistä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos oireet viittaavat vain aivotärähdykseen, eikä tajuttomuutta, muistinmenetystä tai kouristuksia esiinny, vointia voi turvallisesti seurata kotioloissa. Aivotärähdyksen seurannasta ja hoidosta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa aivotärähdys.
Kiireellinen
Mikäli päähän kohdistuneen iskun tai kaatumisen seurauksena esiintyy varsinaiseen aivovammaan viittaavia oireita, kuten tajuttomuutta, sekavuutta, kouristuksia tai muistin menetystä, on tärkeää hakeutua välittömästi lääkärin tutkittavaksi. Tajuton tai kouristeleva potilas tulee toimittaa mahdollisimman pian ensiapuun soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.
Aivovamman oireet ja tutkiminen
Aivovammat voidaan luokitella lievempiin aivotärähdyksiin ja varsinaisiin aivovammoihin. Aivotärähdys tarkoittaa lievää, iskun aiheuttamaa aivojen toiminnan häiriötä. Aivotärähdykseen ei kuitenkaan liity tajuttomuutta, yli 10 minuutin muistinmenetystä tai kouristuksia, ja mahdollinen päänsärky on lievää sekä oksentelu satunnaista. Päänsärky, pahoinvointi tai huimaus voivat kestää joitakin päiviä, mutta toipuminen on yleensä täydellistä eikä jälkivaivoja jää.
Varsinainen aivovamma voi olla kyseessä, jos iskun saaneella henkilöllä on lyhytkin tajunnan menetys, muistin menetys tapahtumaa edeltävien tai seuraavien tapahtumien osalta tai jokin hermoston oire, kuten halvaus tai tuntopuutos. Muita aivovamman oireita voivat olla tajunnantilan muutokset (kuten sekavuus ja uneliaisuus), kouristukset, huimaus, päänsärky, oksentelu, yleinen heikkous, näön tai kuulon menetys tai verenvuoto korvasta.
Aivovamman tutkiminen vaatii lääkärin vastaanoton. Yleislääkäri voi todeta aivotärähdyksen henkilölle suoritettavan perustutkimuksen avulla, johon kuuluvat mm. aivohermojen, tasapainon ja silmän mustuaisten tutkiminen. Mikäli epäillään varsinaista aivovammaa, erikoislääkärin (yleensä neurokirurgin) tutkimukset ovat yleensä tarpeellisia. Tällöin keskeisessä roolissa on myös pään tarkempi kuvantaminen esimerkiksi magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla.
Aivovamman itsehoito ja kipulääkkeet
Aivovamman itsehoito on tilanteesta riippuvaista. Lievää aivotärähdystä voidaan hoitaa kotona, mikäli paikalla on toinen henkilö, joka voi tarkkailla mahdollisia tajunnan tason muutoksia. Yöunen aikana aivotärähdyksen saanutta on syytä herätellä muutaman tunnin välein tajunnantason tarkistamiseksi. Päänsärkyyn voi käyttää tarvittaessa kipulääkkeitä. Suositeltavin kipulääke on parasetamoli, joka sopii kaiken ikäisille, myös astmaatikoille sekä odottaville ja imettäville äideille. Aikuisella annos on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Myös tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia) voidaan käyttää. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa lääkäriltä tai apteekista. Useamman eri kipuvalmisteen yhtäaikaista käyttöä ei suositella ilman lääkärin erillistä ohjeistusta.
Varsinainen aivovamma vaatii aina sairaalahoitoa.
Aivovamman asiantuntijahoito ja kuntoutus
Varsinainen aivovamma hoidetaan aina sairaalassa. Hoito vaihtelee vamman laadun mukaan, esim. kallosisäinen verenvuoto on mahdollista leikata.
Mikäli aivovammasta jää pysyviä hermostollisia oireita, näitä on usein mahdollista helpottaa kuntoutuksen avulla. Neuropsykologinen kuntoutus on keskeisellä sijalla, mutta myös kuntoutusohjaus ja riittävä sosiaalinen tuki ovat tärkeitä.
Lisäksi Kela tarjoaa aivovammapotilaille mm. alle 65-vuotiaiden kuntoutusta, kuntoutuskursseja yli 65-vuotiaille ja omaishoitajille, sopeutumisvalmennusta sekä ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusmahdollisuuksista voi keskustella hoitavan lääkärin kanssa; hän tekee myös tarvittaessa lausunnon Kelaa varten. On olemassa myös yksityisiä kuntoutuslaitoksia, joissa annettavaan hoitoon voi joskus saada tukea Kelalta tai vakuutuksesta.
Korvaukset
Aivovamman hoitoon liittyvät korvaukset voivat olla mahdollisia esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta.
Aivovamman ehkäisy
Aivovammojen yleisimmät aiheuttajat ovat tapaturmia, kuten putoamiset ja kaatumiset, liikenneonnettomuudet sekä pahoinpitelyt. Alkoholin on todettu olevan osallisena jopa puolessa aivovammoista. Muun muassa pyöräilykypärän ja turvavyön käytöllä sekä alkoholin käytön vähentämisellä voidaan vähentää aivovamman riskiä.
Vanhusten kohdalla kaatumisen taustalla voi olla myös heikentynyt tasapaino tai huimaus. Tasapainon hallintaa voi parantaa mm. sopivalla lihaskuntoharjoittelulla, johon ohjeita saa fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta.