Keuhkoahtaumatauti eli COPD (engl. Chronic obstructive pulmonary disease) on pääasiassa tupakoitsijoiden pitkäaikainen ja palautumaton keuhkoputkia ahtauttava sairaus, johon voi liittyä mm. keuhkolaajentumaa ja pitkäaikaista keuhkoputkien tulehdusta. Keuhkoahtaumatauti on yleinen vaiva: siihen sairastuu arviolta 10 % aikuisväestöstä. Tupakointi kasvattaa sairastumisriskiä ainakin kolminkertaiseksi.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli pidempään tupakoineella esiintyy lisääntyvästi yskää, hengenahdistusta tai fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.
Keuhkoahtaumataudin (COPD) oireet ja tutkiminen
Yleisin keuhkoahtaumataudin alkuvaiheen oire on keuhkojen suurentunut limaneritys. Tämä voi aiheuttaa yskää ja usein puhutaankin niin kutsutusta tupakkayskästä. Taudin edetessä alkaa esiintyä myös hengenahdistusta ja fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä.
Keuhkoahtaumatauti todetaan lääkärin perustutkimuksessa, johon kuuluu mm. keuhkojen ja hengitysäänien kuuntelu stetoskoopin avulla. Lisäksi taudin diagnosoimiseen käytetään keuhkojen röntgenkuvaamista sekä keuhkojen toimintakoetta (spirometria), jossa voidaan tarkastella keuhkojen tilavuutta ja suorituskykyä. On tärkeää todeta keuhkoahtaumatauti mahdollisimman varhain, jotta palautumattomia muutoksia voitaisiin estää. Joskus keuhkoahtaumataudin ja astman erottelu voi olla vaikeaa.
Keuhkoahtaumataudin itsehoito
Tärkein keuhkoahtaumataudin hoito on tupakoinnin lopettaminen. Mm. apteekeissa on saatavilla lopettamista tukevia ja vieroitusoireita lievittäviä nikotiinivalmisteita ilman reseptiä (mm. nikotiinilaastari ja nikotiinipurukumi). Tupakoinnin lopettaminen kannattaa missä tahansa taudin vaiheessa, sillä vaikka jo syntyneet keuhkomuutokset eivät korjaannukaan, taudin eteneminen hidastuu huomattavasti ja tulehdusoireet lievittyvät.
Myös liikunta on hyödyllinen keuhkoahtaumataudin itsehoitokeino, sillä säännöllinen liikkuminen helpottaa sitkeän liman irtoamista ja vahvistaa hengityslihaksia. Liikunnasta on hyötyä myös mahdollisen ylipainon vähentämisessä, mikä myös helpottaa hengenahdistusta.
Keuhkoahtaumatautiin liittyvän sitkeän limaisuuden lievitykseen voi kokeilla limaa irrottavia tai limaa ohentavia yskänlääkkeitä (kuten asetyylikysteiini, bromiheksiini ja guaifenisiini), joita saa apteekista myös ilman reseptiä.
Keuhkoahtaumataudin asiantuntijahoito ja lääkkeet
Parantavaa hoitoa keuhkoahtaumatautiin ei ole, mutta tupakoinnin lopettamisen lisäksi on olemassa useita hengitettäviä tai suun kautta otettavia reseptilääkkeitä, jotka helpottavat oireilua. Hoidossa käytetään osittain samoja lääkkeitä kuin astmassakin. Taudin loppuvaiheessa voidaan joutua turvautumaan myös happihoitoon.
Oikein suunniteltu liikunta kohentaa vointia ja parantaa tutkitusti myös keuhkoahtaumataudin ennustetta. Fysioterapeutti osaa neuvoa sopivan liikuntamuodon löytämisessä. Lisäksi jotkut ovat saaneet apua hengenahdistukseen ja hengitystekniikkaan myös Voice massage -terapiasta, jolla pyritään poistamaan lihasjännityksiä pallean alueelta.
Korvaukset
Vaikeaan keuhkoahtaumatautiin on mahdollista saada 65 prosentin eli ns. alempaa erityiskorvattavuutta. Tällöin kuitenkin Kelan asettamien kriteerien on täytyttävä. Tarvittaessa hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi.
Keuhkoahtaumataudin ehkäisy ja tupakoinnin lopettaminen
Keuhkoahtaumatautia esiintyy pääasiassa tupakoitsijoilla, joten tupakoinnin lopettaminen ehkäisee taudin syntyä. Tauti on palautumaton, mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa tupakointi lopetetaan, sitä pienempi riski on sairastua keuhkoahtaumatautiin. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla myös apukeinoja: apteekeista voi ostaa vieroitusoireita lievittäviä ja lopettamista helpottavia nikotiinivalmisteita ilman reseptiä (mm. nikotiinilaastari ja nikotiinipurukumi).
Muita keuhkoahtaumatautia ehkäiseviä tekijöitä ovat säännöllinen liikunta sekä ylipainon välttäminen.