Sydämen vajaatoiminta on tila, jossa sydänlihas ei pysty pumppaamaan verta elimistöön vaadittavalla teholla. Sen aiheuttaa aina jokin muu sydänsairaus, kuten sepelvaltimotauti, eteisvärinä tai verenpainetauti. Sydämen vajaatoiminta on iän myötä yleistyvä vaiva: alle 50-vuotiailla se on hyvin harvinainen, mutta yli 80-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli rasituksensieto heikkenee, ilmaantuu hengenahdistusta tai säärien ja nilkkojen turvotusta, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.
Kiireellinen
Jos hengenahdistus on hyvin voimakasta (erityisesti makuuasennossa), tulee lääkäriin hakeutua välittömästi.
Sydämen vajaatoiminnan oireet ja tutkiminen
Sydämen vajaatoiminta voi ilmentyä sydämen vasemman tai oikean puolen vajaatoimintana, ja oireet näissä ovat osin erilaisia. Myös molemminpuolinen vajaatoiminta on tavallista.
Vasemman puolen vajaatoiminta on yleisempää, ja sen oireita ovat mm. hengenahdistus sekä heikkenevä rasituksen sieto, koska sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Oikean puolen vajaatoiminnassa oireina esiintyy yleensä säärien tai nilkkojen turvotusta (katso tarkemmin jalkojen turvotus). Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa paino voi nousta, hengitys erityisesti makuuasennossa käy työlääksi ja saattaa ilmaantua kuivaa yskää.
Sydämen vajaatoiminnan tunnistaminen vaatii aina käynnin lääkärin vastaanotolla. Yleislääkärin perustutkimukseen kuuluu mm. sydänäänien ja keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla sekä mahdollisten jalkaturvotusten tutkiminen. Lisäselvyyttä vajaatoimintaan saadaa sydänfilmin (EKG), keuhkoröntgenkuvauksen ja verikokeiden avulla. Lisäksi sydäntautien erikoislääkäri eli kardiologi voi tutkia vajaatoimintaa sydämen ultraäänen eli kaikututkimuksen avulla.
Sydämen vajaatoiminnan itsehoito
Sydämen vajaatoiminnan hoito vaatii aina asiantuntijan ohjeistuksen, mutta tasaisessa vaiheessa itsehoidollakin on suuri merkitys. Parhaiten sydämen suorituskykyä voidaan kohentaa sopivalla liikunnalla. Liikuntamuoto ja tapa pitää valita oman jaksamisen mukaan: liikkumisen tulee olla mukavaa, mutta jonkin verran voi myös hengästyä. Sopivia lajeja ovat mm. kävely, hiihto ja pyöräily. Myös lihaskuntoharjoitteita on hyvä tehdä. Kunnon kohentumisen lisäksi liikunta auttaa myös painonhallinnassa, joka osaltaa auttaa pitämään vajaatoimintaoireet kurissa.
Sydämen vajaatoimintaan liittyvää turvotustaipumusta voi yrittää vähentää rajoittamalla suolan käyttöä sekä välttämällä turhaa tulehduskipulääkkeiden (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) nauttimista. Myös tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa itsehoitoa - apuvälineitä tähän saa mm. apteekeista.
Jos vajaatoiminnan hoitoon on käytössä nesteenpoistolääkitys (yleensä furosemidi), sen annos on saatettu sopia itse säädettäväksi. Tällöin vajaatoiminnan pahenemisvaiheen voi yrittää selättää nostamalla nesteenpoistolääkkeen annosta väliaikaisesti.
Sydämen vajaatoiminnan hoito ja reseptilääkkeet
Asiantuntijahoidon yhdyshenkilöinä toimivat yleensä sydänhoitajat, joilta saa ohjeita mm. lääkityksen säätämiseen sekä terveellisen ruokavalion omaksumiseen. Mikäli sopivan liikuntamuodon löytäminen on hankalaa, neuvoja saa fysioterapeuteilta.
Reseptilääkkeistä vajaatoiminnan hoidossa käytetään nesteenpoistolääkkeitä, beetasalpaajia sekä ns. ACE-estäjiä ja angiotensiinireseptorin salpaajia. Sydämen vajaatoiminnan aiheuttaneen sairauden (kuten verenpainetauti ja sepelvaltimotauti) hyvä hoito on tärkeää. Pahentuneessa tai vaikeassa vajaatoiminnassa voidaan nesteenpoistolääkityksellä, kuten furosemidilla, vähentää turvotuksia sekä helpottaa hengitystä.
Jos kotihoidosta huolimatta vointi on huono, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon. Joskus hoito sairaalan osastolla saattaa olla tarpeen.
Korvaukset
Sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoon on mahdollista saada Kelan 65 % lääkekorvattavuutta, kun tauti on asianmukaisesti todettu. Tällöin hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi.
Sydämen vajaatoiminnan ehkäisy
Verenpainetauti, sepelvaltimotauti sekä eteisvärinä ovat tärkeimpiä sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia. Näiden sairauksien hyvä hoito onkin paras keino vajaatoiminnan ennaltaehkäisyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävästä liikunnasta huolehtimista, vähäsuolaista ruokavaliota sekä sydänystävällisten rasvojen käyttämistä.