EKG eli sydänfilmi tarkoittaa sydänlihaksen sähköisen toiminnan mittaamista ja mittaustuloksen piirtämistä paperille tai tietokoneelle. EKG:tä (elektrokardiogrammi) käytetään erilaisten sydämen sairauksien tai äkillisten häiriötilojen havaitsemiseen. Mittaaminen tapahtuu erityisillä anturitarroilla eli elektrodeilla, jotka laitetaan rintakehälle ja jalkoihin aina samoihin paikkoihin. Tautien ja häiriöiden havaitseminen tapahtuu vertaamalla paperille piirtyvää sähkökäyrää normaalin sydämen sähkökäyrään, joka on jokaisella terveellä ihmisellä samanlainen.
EKG eli sydänfilmi
EKG eli sydänfilmi pystyy näyttämään erityisen hyvin erilaiset sydämen lyöntirytmin häiriötilat eli rytmihäiriöt. Näitä voivat olla mm. hidaslyöntisyys (bradykardia), nopealyöntisyys (takykardia), lisälyönnit, puuttuvat lyönnit ja eteisvärinä eli flimmeri. EKG:tä käytetään myös sydänlihaksen paksuuntumisen tai rasituksen toteamiseen. Erityisen tärkeä EKG on sepelvaltimotaudin (ja sydäninfarktin) toteamisessa, hoitotavan valinnassa ja nopeassa hoidon aloittamisessa.
EKG:n mittaaminen
EKG:n mittaaminen on täysin kivuton ja vaaraton toimenpide. EKG-kone käynnistetään ja sydäntä mitataan niin pitkään kuin on tarve, yleensä noin 20-30 sekuntia. EKG-kone piirtää sydämen sähkökäyrät mittapaperille tai tietokoneen ruudulle. Nykyaikainen EKG-kone antaa myös oman arvionsa sydänfilmistä, mutta myös lääkärin on aina katsottava ja tulkittava jokainen EKG ennen hoitopäätösten tekemistä.
EKG:n jälkeen
EKG:n mittaamiseen ei liity mitään jälkioireita tai mittaamisen jälkeen huomioon otettavia asioita. Kun annetaan lupa ja tarra-anturit on irrotettu, tutkittava voi nousta tutkimuspöydältä ja pukea päälleen.
Korvaukset
EKG eli sydänfilmi on julkisessa terveydenhuollossa yleensä hoitomaksuihin sisältyvä perustutkimus.