Eteisvärinä - Klinik.fi

VALITUT OIREET (8)

Eteisvärinä

Päivitetty: 20.09.2018

Eteisvärinä eli flimmeri tarkoittaa tilaa, jossa sydämen eteiset supistuvat epäsäännöllisesti ja nopeasti. Sydämen eteisten tehtävä on normaalisti säännöllisesti supistumalla pumpata niihin tullut veri kammioihin, joista veri lähtee eteenpäin verisuonistoon. Eteiset rytmittävät myös kammioiden supistumista. Eteisvärinässä eteisten epäsäännöllisen ja nopean supistumisen vuoksi kammiotkaan eivät enää supistu säännöllisesti ja sydämen normaali tasainen rytmi häiriintyy. Usein flimmerin taustalla on jokin sydänsairaus. Yli 45-vuotiaista neljä henkilöä kymmenestä saa eteisvärinän elämänsä aikana.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Ajoittainen sydämen lisälyöntisyys on vaaraton ilmiö, eikä se vaadi tutkimuksia tai hoitoa (katso tarkemmin rytmihäiriö).

Suositellaan jatkotutkimusta

Mikäli sydämen rytmi on selvästi poikkeava tai epätasainen, on syytä hakeutua lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten.

Kiireellinen

Jos rytmi on pitkäaikaisesti sekaisin tai esiintyy rintakipua, hengenahdistusta tai pyörtymistä, on tutkimuksiin hakeuduttava välittömästi.

Eteisvärinän oireet ja tutkiminen

Eteisvärinän eli flimmerin tyyppioire on nopea ja epäsäännöllinen pulssi, johon usein liittyy suorituskyvyn heikkenemistä ja ahdistavaa oloa. Muina oireina eteisvärinä aiheuttaa mm. rintakipua, huimausta ja väsymystä. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja joskus eteisvärinä saattaa olla täysin oireetonkin.

Eteisvärinä aiheuttaa myös sydämen pumppaustehon heikentymistä, minkä aiheuttamista oireista on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa sydämen vajaatoiminta.

Eteisvärinä on mahdollista havaita itsekin pulssia tunnustelemalla, mutta vaivan tutkiminen vaatii aina käyntiä yleislääkärin tai kardiologin (sydänsairauksien erikoislääkäri) vastaanotolla. Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen eteisvärinää epäiltäessä kuuluvat mm. sydämen ja keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla sekä verenpaineen mittaaminen. Epätasainen eteisvärinärytmi näkyy sydänfilmissä (EKG). Yleensä lääkäri määrää myös keuhkojen röntgenkuvan sekä muutamia verikokeita.

Eteisvärinän hoito

Tuore eteisvärinä pyritään kääntämään normaaliin rytmiin joko lyhyessä nukutuksessa suoritettavan sähköisen rytminsiirron tai lääkkeiden avulla. Pidempäänkin kestänyt eteisvärinä on mahdollista kääntää rytminsiirrolla, kunhan toimenpidettä edeltää veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito. Jatkohoitona lääkäri voi määrätä esim. beeta-salpaajia tai muita rytmihäiriölääkkeitä estämään mahdollisia myöhempiä eteisvärinäkohtauksia. Lääkityksen aloitus mietitään kuitenkin yksilöllisesti.

Eteisvärinäkohtauksen yhteydessä lääkäri puntaroi aina myös veren hyytymistä ehkäisevän lääkehoidon (esim. varfariini) tarpeen. Tämä on tärkeää aivoveritulppien ehkäisyssä (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Verenohennuslääkitys aloitetaan herkemmin, mikäli eteisvärinä on kestänyt pitkään, kohtaukset ovat toistuvia tai normaaliin rytmiin ei ole mahdollista päästä. Varfariini on perinteinen hoitovaihtoehto, mutta nykyisin saatavilla on muitakin verenohennuslääkkeitä (esim. dabigatraani).

Jos eteisvärinäkohtaukset ovat toistuvia tai normaaliin rytmiin pääseminen on vaikeaa, voidaan tyytyä eteisvärinärytmiin. Tällöin sydämen rytmi pyritään hidastamaan mahdollisimman taloudelliseksi esim. beeta-salpaajan avulla. Tällöin sydänhoitajat toimivat hyvän hoidon yhdyshenkilöinä ja fysioterapeutti voi neuvoa sopivan liikuntamuodon löytämisessä. Eteisvärinärytmi ei sinänsä ole suuremmin vaarallinen, jos veritulppien ehkäisystä ja sydämen rytmin sääntelystä pidetään kiinni.

Korvaukset

Eteisvärinän lääkehoitoon on joissakin tapauksissa mahdollista saada Kelan 65 % lääkekorvausta. Tarvittaessa hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon erityiskorvattavuuden hakemiseksi, mikäli korvattavuuden edellytykset täyttyvät.

Eteisvärinän ehkäisy ja altistavat tekijät

Eteisvärinälle altistavat erilaiset sydänsairaudet, kuten verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja erilaiset sydämen läppäviat. Näiden perussyiden tehokas hoito ehkäisee myös eteisvärinää.

Sydäntautien lisäksi myös jotkin muut pitkäaikaiset sairaudet (kuten diabetes ja kilpirauhasen liikatoiminta) sekä ylipaino ja runsas alkoholin käyttö altistavat eteisvärinälle.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit