Rytmihäiriö tarkoittaa sydämen rytmin epätasaisuutta, poikkeavaa nopeutumista tai hidastumista. Yleensä kyse on vaarattomasta ja hyvänlaatuisesta oireesta, mutta taustalla voi olla myös vakavampia syitä, kuten sydämen johtumishäiriö tai eteisvärinä. Ainakin ajoittaisia rytmihäiriöitä esiintyy joka toisella suomalaisella.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ajoittainen sydämen lisälyöntisyys on vaaraton ilmiö, eikä se vaadi tutkimuksia tai hoitoa.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli sydämen rytmissä havaitsee selvää poikkeavuutta, on syytä hakeutua lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten.
Kiireellinen
Jos rytmi on pitkäaikaisesti sekaisin tai esiintyy rintakipua, hengenahdistusta tai pyörtymistä, on tutkimuksiin hakeuduttava välittömästi.
Rytmihäiriön aiheuttajat ja tutkiminen
Rytmihäiriö on moninainen käsite. Rasituksessa havaittava sydämen rytmin nopeutuminen on osa sydämen normaalia toimintaa. Samoin hengityksen tahdissa tapahtuva sykkeen nopeutuminen ja hidastuminen on normaalia. Varsinainen sydämen rytmihäiriö voidaan aistia hyvin eri tavoin: sydän voi ”tykyttää”, ”muljahdella”, ”jättää lyöntejä väliin” tai ”lyödä tyhjää”.
Yleisin rytmihäiriölaji on ns. hyvänlaatuinen lisälyöntisyys. Tällöin sydän lyö tavallisen lyönnin perään nopeasti uuden lyönnin, jota seuraa tavallista pitempi tauko. Yleensä tämä tauko ja sitä seuraava voimakas lyönti aistitaan sydämen ”pysähtymisenä” ja ”muljahduksena”. Kyse on yleisestä ja vaarattomasta ilmiöstä, johon ei liity rintakipua, hengenahdistusta tai pyörtymistä. Lisälyöntisyys on tavallista kaikenikäisillä.
Nopealyöntisyyttä aiheuttavista rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat kaikenikäisillä esiintyvä supraventrikulaarinen takykardia (SVT) ja erityisesti vanhuksilla yleinen eteisvärinä. SVT on häiriö sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa, jolloin sydämen sähköinen pulssi yleensä kiertää kehää eteisten ja kammioiden välillä. Sydämen tykyttely alkaa tällöin äkillisesti, kuin katkaisijasta kääntämällä. Lisäksi voi esiintyä hengenahdistusta ja pyörryttävää oloa. Eteisvärinässä eli flimmerissä puolestaan pulssi on nopea ja epäsäännöllinen. Muina oireina on tavallisesti suorituskyvyn heikkeneminen ja ahdistava olo, mutta joskus eteisvärinä voi olla pettävän vähäoireinenkin.
Hidasta pulssia aiheuttavista rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat tahdistinsolmukkeen huono toiminta tai sydämen sähköisen johtoradan vaurio. Poikkeavaa hidaslyöntisyyttä esiintyy lähinnä vanhuksilla ja sen muita oireita ovat huimaus, rintatuntemukset ja pyörtyminen.
Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen mahdollisen rytmihäiriön vuoksi kuuluu mm. sydämen ja keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla sekä verenpaineen mittaaminen. Yleensä otetaan myös sydänfilmi eli EKG. Tilanteen mukaan lääkäri saattaa määrätä myös keuhkojen röntgenkuvan ja muutamia verikokeita. Tarvittaessa sydäntauteihin erikoistunut lääkäri (kardiologi) voi tehdä jatkotutkimuksia, kuten sydämen ultraääni- eli kaikukuvauksen, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tai sydämen rasituskokeen (rasitus-EKG).
Rytmihäiriön itsehoito
Sydämen hyvänlaatuinen lisälyöntisyys on vaaraton, mutta joskus kiusallinen oire. Usein kuitenkin jo tieto oireen vaarattomuudesta helpottaa tilannetta. Lisälyöntisyyttä voi yrittää hoitaa vähentämällä kahvin ja alkoholin käyttöä sekä välttämällä tupakointia. Apuvälineitä tupakoinnin lopettamiseen saa mm. apteekeista.
Rytmihäiriön asiantuntijahoito
Rytmihäiriön asiantuntijahoito riippuu oireen aiheuttajasta. Esimerkiksi häiritsevässä sydämen hyvänlaatuisessa lisälyöntisyydessä lääkäri voi kirjoittaa sydämen lyöntiherkkyyttä vähentävää beeta-salpaajalääkitystä vaivan lievittämiseksi.
SVT:n aiheuttamaa nopealyöntisyyttä voi yrittää saada loppumaan valelemalla kylmää vettä kasvoille tai puhaltamalla voimakkaasti pulloon puolen minuutin ajan. Lääkäri voi lisäksi pyrkiä lopettamaan tykyttelyn antamalla adenosiini-nimistä lääkettä suonensisäisesti. Beeta-salpaajat vähentävät myös supraventrikulaarisen takykardian ilmaantumista. Tiheään toistuvassa vaivassa hoitona voi olla sydämen sähköisen oikoradan katkaiseminen reisilaskimon kautta tehtävällä katetriablaatiolla.
Tuore eteisvärinä pyritään kääntämään normaaliin rytmiin joko lääkkeiden tai nukutuksessa suoritettavan sähköisen rytmisiirron avulla. Mikäli eteisvärinä on kestänyt pitempään tai normaaliin rytmiin ei ole mahdollista päästä, aloitetaan veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito (esim. varfariini). Tämä on tärkeää mahdollisten aivoveritulppien ehkäisyssä (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Samalla sydämen rytmi pyritään hidastamaan mahdollisimman taloudelliseksi esim. beeta-salpaajan avulla.
Jos ongelmana on sinussolmukkeen toimintahäiriö tai eteis-kammiokatkos, voidaan joutua turvautumaan sydämen tahdistimeen. Kyseessä on pieni laite, joka sijoitetaan paikallispuudutuksessa oikean rinnan yläpuolelle, ihon alle.
Rytmihäiriöiden ehkäisy
Riittävä uni, liiallisen alkoholinkäytön ja kahvinjuonnin välttäminen sekä tupakoimattomuus (katso tupakointi) ehkäisevät hyvänlaatuisia rytmihäiriöitä kuten lisälyöntisyyttä. Apuvälineitä tupakoinnin lopettamiseen saa mm. apteekeista.
Vakavampien rytmihäiriöiden, kuten eteisvärinän, aiheuttajina ovat usein verenpainetaudin aiheuttama sydämen vajaatoiminta tai sepelvaltimotaudin aiheuttama sydäninfarkti. Hyvästä sydänterveydestä huolehtiminen liikunnan, tupakoimattomuuden ja terveellisen ruokavalion avulla auttaa ehkäisemään myös näitä sairauksia. Neuvoja tähän saa mm. sydänhoitajilta.