Diabetes eli sokeritauti on sairaus, jossa veren sokeripitoisuuden säätely häiriintyy. Diabeteksesta on kyse, kun verensokeritaso on ennen aamupalaa mitattuna toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa). Verensokeria eli veressä olevan glukoosin määrää voidaan mitata verikokein. Diabetes voidaan luokitella useisiin eri alatyyppeihin, kuten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen (nuoruus- ja aikuistyypin diabetes).
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos aikuisella olo on ollut väsynyt jo pitkään, ja lisäksi esiintyy lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta tai janon tunnetta, on aikuistyypin diabetes mahdollinen. Tällöin tarkempiin tutkimuksiin tulee hakeutua viimeistään muutaman viikon kuluessa.
Kiireellinen
Jos varsinkin lapsella tai nuorella esiintyy yllä mainittuja tyypin 1 diabeteksen oireita, kuten laihtumista, väsymystä ja suurentuneita virtsamääriä, on hyvä hakeutua lääkäriin välittömästi.
Diabeteksen oireet ja tutkiminen
Diabeteksen oireet vaihtelevat eri tyyppien mukaan. Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta ja täten insuliinin puutteesta. Hyvin yleisesti tyypin 1 diabetes todetaan jo lapsena. Sen tyypillisiä oireita ovat mm. laihtuminen, väsymys sekä suurentuneet virtsamäärät. Tavallisesti oireet ilmaantuvat joidenkin päivien tai viikkojen aikana.
Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin tehon heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä, eikä sinänsä insuliinin puutteesta. Tyypin 2 diabetes on usein pitkään petollisen oireeton, mutta verensokeritason noustessa saattaa ilmaantua väsymystä, lisääntynyttä virtsaneritystä tai janon tunnetta. Yleensä tyypin 2 diabetes huomataan verikokeiden avulla.
Raskausdiabeteksessa verensokeri suurenee raskauden aikana. Tilanne voi altistaa myöhemmin puhkeavalle diabetekselle.
Diabeteksen toteaminen perustuu verensokerin määritykseen. Jos verensokeri on toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa), voidaan puhua diabeteksesta. Pitkän ajan verensokeri, HbA1c, kertoo verensokeritasosta noin 2 kuukauden ajalta ja yli 48 mmol/mol (>6,5 %) arvo voi tarkoittaa diabetesta. Tyypin 2 diabeteksen kohdalla käytetään myös sokerirasituskoetta: siinä juodaan glukoosia eli rypälesokeria sisältävää nestettä ja sen jälkeen mitataan verensokeriarvoja. Jos kahden tunnin kohdalla mitattu arvo on yli 11 mmol/l, voidaan diabetesdiagnoosi asettaa.
Diabeteksen itsehoito
Tyypin 1 diabetes vaatii aina asiantuntija-apua hoidon aloittamisessa ja ylläpitämisessä. Sen sijaan tyypin 2 diabeteksessa itsehoidolla on hyvin keskeinen rooli. Säännöllinen liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa sokeritasapainoa. Samalla se auttaa painonhallinnassa. Suositeltava liikuntamäärä on vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa. Paras teho saavutetaan, jos harjoittelussa on sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoharjoituksia.
Aikuistyypin diabeetikon ruokavalioksi sopii normaali, terveellinen ruokavalio. Kovia eläinrasvoja tulee välttää, ja pyrkiä korvaamaan ne pehmeillä, kasviperäisillä rasvoilla. Vähäsuolaisuus ja runsas kuitumäärä ovat myös hyväksi. Koska diabetes altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, tupakoinnin välttäminen tai lopettaminen on tärkeä osa hoitoa. Apteekeista on saatavilla erilaisia tupakoinnin lopettamista tukevia tuotteita.
Diabeteksen asiantuntijahoito
Tyypin 1 diabeteksessa hoitona on pistettävä insuliini. Hoitoon kuuluvat myös säännölliset käynnit diabeteshoitajalla ja lääkärillä.
Tyypin 2 diabeteksen hoitoon liittyvissä elintapamuutoksissa (esim. liikunnan lisääminen ja painon pudotus) apua saa mm. diabeteshoitajilta, ravitsemusterapeuteilta ja fysioterapeuteilta. Mikäli hoitotavoitteisiin ei näillä keinoilla päästä, käytetään hoitona suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä, kuten metformiini ja gliptiinit, tai pistettäviä lääkevaihtoehtoja. Jos nämä lääkkeet eivät myöskään tuo toivottua vaikutusta, voidaan tyypin 2 diabeteksenkin hoidossa joutua käyttämään insuliinia.
Laihdutusleikkauksista voi olla hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa hyvin ylipainoisilla henkilöillä.
Korvaukset
Insuliinihoitoiseen diabetekseen saa Kelan 100 % lääkekorvausta. Diabeteksen muihin lääkemuotoihin on mahdollisuus saada 65 % lääkekorvausta, jos diabeteksen kriteerit täyttyvät. Näissä tapauksissa hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi.
Diabeteksen ehkäisy
Tyypin 1 diabetes eli niin sanottu nuoruustyypin diabetes ei ole nykytiedon mukaan ehkäistävissä.
Tyypin 2 diabeteksen eli aikuistyypin diabeteksen puhkeamisen riskiä voi vähentää selvästi terveellisillä elintavoilla (katso tyypin 2 diabetes). Lihominen on merkittävin yksittäinen tekijä tyypin 2 diabeteksen taustalla. Tämän vuoksi aikuistyypin diabeteksen ehkäisyyn kuuluukin oleellisesti painonhallinta ja liikunta. Apua tähän saa mm. ravitsemusterapeuteilta ja liikunnanohjaajilta. Diabetesliitolla on myös kyselytesti, jolla voidaan arvioida tarkemmin tyypin 2 diabeteksen riskiä (linkki testiin).