Työuupumus eli burn out tarkoittaa työstä ja työstressistä johtuvaa pitkittyvää kuormitusta, johon työntekijä ei enää kykene sopeutumaan. Työuupumuksen taustalla on siis useimmiten työntekijän voimavarojen sekä työn vaatimusten epäsuhta. Suomessa työuupumusta itsessään ei luokitella sairaudeksi, vaan oireyhtymäksi. Usein kuitenkin työuupumukseen yhdistyy mm. masennus. Vakavasta työuupumuksesta kärsii noin 2 500 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti, lievästä oireilusta jopa joka neljäs työntekijä.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Työterveyshuoltoon on hyvä olla yhteydessä, mikäli esimerkiksi esimiehelle tai työntekijälle itselleen herää epäily työuupumuksesta.
Työuupumuksen oireet ja tutkiminen
Työuupumus ja sen oireet eivät kehity äkillisesti, vaan pitkän ajan kuluessa. Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat:
1) Kokonaisvaltainen uupumus ja väsymys, jotka alkavat näkyä työelämän lisäksi myös vapaa-ajalla, eikä normaali palautuminen enää riitä.
2) Oman työn merkityksen kyseenalaistaminen ja työnilon katoaminen.
3) Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen, mikä näkyy mm. pelkona, ettei hallitse enää työtään sekä huonommuuden tunteena verrattuna muihin työntekijöihin.
Työuupumukseen liittyy usein myös muita sairauksia, jollaisia ovat mm. masennus, paniikkihäiriö, unettomuus tai sopeutumishäiriöt. Tällöin oireena voi olla mm. yleistä mielihyväntunteen katoamista, mielialan laskua, ahdistuneisuutta tai nukahtamis- ja univaikeuksia.
Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat työntekijän haastattelu sekä työolosuhteiden ja voimavarojen selvittäminen. Työuupumuksen selvittämiseksi on olemassa myös erillisiä oirekyselylomakkeita. Lääkäri selvittää myös mahdolliset muut oireiluun liittyvät sairaudet, kuten masennuksen tai unihäiriöt.
Työuupumuksen itsehoito
Työuupumuksen itsehoito koostuu lähinnä uupumuksen ennaltaehkäisystä ja stressin hoitamisesta. Yleensä työuupumuksesta toipuminen vaatii kuitenkin sekä työntekijän että työnantajan yhteistyötä.
Työuupumuksen hoito ja sairausloma
Työuupumuksessa hoidon keskipiste on epäsuhta työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välillä. Työntekijä, esimies sekä työterveyshuolto voivat yhdessä miettiä mahdollisia toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Tarvittaessa työterveyshuolto voi järjestää työterveysneuvottelun, jossa käydään läpi tilannetta ja tulevaisuutta yhdessä. Työterveyspsykologi voi olla avuksi työntekijän oman ajatusmaailman (esim. liiallisen tunnollisuuden tai epärealististen omien tavoitteiden) läpikäynnissä. Myös erillinen työnohjaus voi auttaa.
Työterveyslääkäri arvioi sairausloman tarpeen. Sinänsä pelkkä työuupumus ei ole aihe sairauslomalle, koska se luokitellaan oireyhtymäksi. Yleensä kuitenkin sairausloman tarpeessa oleva kärsii jostakin muusta liitännäissairaudesta, joita ovat mm. unettomuus tai masennus. Sairausloman lisäksi hoito kohdistuukin tällöin myös liitännäissairauteen. Tällöin psykoterapioista tai lääkityksestä voi olla hyötyä.
Lisäksi eri ammattilaiset ja kuntoutuskeskukset järjestävät erillisiä Kelan korvaamia kuntoutuskursseja työuupumuksesta kärsiville työikäisille. Kuntoutuskurssille hakeutuminen edellyttää hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa sekä omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta.
Tarkempaa tietoa työuupumuksesta ja myös sen hoidosta on saatavilla mm. Vakuutusyhtiö Varman ja Suomen Mielenterveysseuran oppaassa ”Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen”.
Korvaukset
Vakavissa tapauksissa työuupumukseen liittyy usein muita sairauksia kuten masennus. Tällöin kuntoutuksellinen psykoterapia voi olla yksi hoitomuoto, johon on mahdollista saada myös Kelan korvausta. Tämä vaatii kuitenkin psykiatrian erikoislääkärin lausunnon.
Työuupumuksen ehkäisy
Työhyvinvoinnilla on oleellinen merkitys työuupumuksen ehkäisyssä. Työolosuhteisiin panostamisella sekä mm. työpaikan varhaisen tuen mallin avulla voidaan huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. Työterveyshuollosta löytyy paras asiantuntemus ongelman ehkäisyssä sekä varhaisiin työuupumuksen merkkeihin puuttumisessa.
Työntekijän on tärkeää myös huomata alkavat työuupumuksen oireet ajoissa. Mm. työntekijän itse asettamat kovat vaatimukset työtä kohtaan sekä liiallinen tunnollisuus altistavat työuupumukselle. Oireilun tunnistamisessa voi auttaa mm. Vakuutusyhtiö Varman ja Suomen Mielenterveysseuran opas ”Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen”
Sopivalla liikunnalla on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus kaikenlaiseen stressiin ja myös työuupumuksen ennaltaehkäisyyn. Ohjeita itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa mm. kuntosaliohjaajilta.