Masennus eli depressio on mielenterveyden häiriötila, johon liittyy pitkäkestoista masentunutta mielialaa tai mielihyvän ja mielenkiinnon menetystä. Masennusta esiintyy vuosittain noin 4-5 prosentilla väestöstä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos mieliala on väliaikaisesti alakuloinen esim. johonkin elämänmuutokseen tai vastoinkäymiseen liittyen, mutta toimintakyky säilyy kuitenkin kohtalaisena, voi tilannetta pyrkiä kohentamaan itsehoidon avulla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos omat hoitokeinot eivät auta ja masennus pitkittyy. Myös masennukseen liittyvä voimakas ahdistus on aihe lääkärin arvioon.
Kiireellinen
Mikäli oireiluun liittyy vahvoja itsetuhoajatuksia, tulee apua hakea välittömästi.
Masennuksen oireet ja tutkiminen
Masentuneisuus sinänsä on normaali tunne – elämään kuuluu ajoittainen suru, murhe, tuska ja alakulo. Masennustilasta voidaan kuitenkin puhua, kun oireet ovat hankalia ja kestävät yli kaksi viikkoa. Yleisiä masennuksen oireita ovat alakuloisuus, surullisuus, toimintatarmon puute sekä mielenkiinnon ja mielihyvän menettämisen tunne. Muita mahdollisia oireita ovat mm. ärtyisyys, itsetunnon aleneminen, unettomuus, ruokahalun menetys, painonnousu tai keskittymiskyvyn ongelmat. Myös itsetuhoiset ajatukset ovat melko yleisiä. Oireet ovat hyvin moninaisia ja yksilöllisiäkin.
Masennus todetaan lääkärin suorittaman haastattelun avulla. Apuna voidaan käyttää erilaisia kyselykaavakkeita masennuksen vaikeusasteen kartoittamiseksi. Tarvittaessa on hyvä sulkea verikokeiden (katso verikokeet) avulla pois muut masennuksen tavoin oireilevat sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta.
Masennuksen itsehoito
Masennuksen itsehoidossa on tärkeää pyrkiä pitämään kiinni päivittäisistä rutiineista: mukavista harrastuksista, ystävien tapaamisista ja säännöllisestä ruokailurytmistä. Joskus tämä voi olla vaikeaa, koska masennus voi aiheuttaa passivoitumista, kiinnostuksen vähenemistä ja sosiaalista eristäytymistä. Tällöin masennuksen luonnetta ymmärtävien ystävien tarjoama tuki ja keskusteluapu ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sen sijaan kehotukset "ryhdistäytymisestä" vain pahentavat tilannetta.
Erityisen myönteinen vaikutus masentuneeseen mielialaan on liikunnalla. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikkuminen vaikuttaa ainakin lieviin masennustiloihin yhtä tehokkaasti kuin lääkehoito tai psykoterapia. Samalla se auttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä.
Masennuksen hoito, masennuslääkkeet ja psykoterapia
Itsehoidon lisäksi masennusta voidaan hoitaa sekä lääkehoidolla että erilaisilla terapeuttisilla keskusteluilla ja psykoterapioilla. Myös masennuksen taustalla olevat syyt ja elämäntilanne vaikuttavat mahdollisiin hoitomuotoihin.
Kela tarjoaa myös kuntoutuskursseja pitkäaikaisesta masennuksesta kärsiville työikäisille (katso Kelan kuntoutuskurssit). Kuntoutuskurssille hakeutuminen edellyttää hoitavan lääkärin kirjoittamaa lääkärinlausuntoa sekä omaa Kelalle toimitettavaa hakemusta. Kursseja toteuttavat useat eri palveluntuottajat.
Korvaukset
Kuntoutuksellinen psykoterapia on yksi masennuksen hoitomuodoista, johon voi tietyin ehdoin saada Kelan korvausta. Tämä vaatii kuitenkin psykiatrian erikoislääkärin lausunnon.
Masennuksen ehkäisy
Masennustilat ovat hyvin monisyisiä häiriöitä, eikä yksinkertaisia keinoja niiden ennaltaehkäisyyn ole. Esimerkiksi pitkään jatkunut stressi voi kuitenkin altistaa masennukselle. Stressiä puolestaan aiheuttavat mm. liiallinen kiire tai hallinnantunteen puute työelämässä, äkilliset muutokset elämässä, vaikeat koulutehtävät sekä uniongelmat. Sopivalla liikunnalla on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus kaikenlaiseen stressiin. Ohjeita itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa mm. kuntosaliohjaajilta.
Toistuvissa masennustiloissa on hyvä reagoida alkaviin masennusoireisiin ja hakea hoitoa jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin pahentuvaan tilanteeseen voidaan tarjota apua mahdollisimman nopeasti ja ennaltaehkäisevästi.