VALITUT OIREET (4)

Unettomuus

Päivitetty: 20.09.2018

Unettomuus kattaa mm. nukahtamisvaikeudet, yölliset heräämiset sekä liian aikaisen heräämisen. Unettomuus voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja sitä voivat aiheuttaa hyvin monet tilat ja sairaudet. Usein lyhytaikaisen unettomuuden taustalta löytyy stressiä, surua tai jokin unta häiritsevä sairaus. Unettomuus on hyvin yleinen vaiva: pitkäaikaisesti siitä kärsii joka kymmenes aikuinen ja tilapäisesti vähintään joka kolmas.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Tilapäinen unettomuus on hyvin yleistä. Jos unettomuutta ei ole useana yönä peräkkäin ja toimintakyky säilyy tyydyttävänä, vaivaa voi hyvin pyrkiä hoitamaan itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos itsehoidolla ei saada apua unettomuuteen ja vaiva alkaa vaikeuttaa jokapäiväistä elämää, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Unettomuuden aiheuttajat ja tutkiminen

Unettomuus voi ilmetä joko nukahtamisvaikeutena iltaisin, yöllisinä heräämisinä tai liian varhaisina aamuheräämisinä. Tilapäiset univaikeudet tai unihäiriöt ovat kuitenkin hyvin yleisiä ja kuuluvat normaaliin ihmiselämään. Varsinaisesta unettomuudesta voidaan puhua, jos ihminen kärsii uniongelmista yli kahtena yönä viikossa.

Muut unettomuuteen liittyvät oireet riippuvat unihäiriön aiheuttajasta. Mm. levottomat jalat -oireyhtymä, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea sekä eturauhasoireilu voivat muiden oireiden lisäksi vaikeuttaa myös nukkumista. Aamuyön heräilyn taustalla on tyypillisesti pitkittynyt stressi tai masennus.

Unettomuuden perustutkimus on henkilön huolellinen haastatteleminen sekä mahdollisten unta häiritsevien asioiden selvittäminen. Tarvittaessa lääkäri voi sulkea mahdollisia muita unettomuuden taustalla olevia sairauksia pois esim. verikokeiden avulla. Erityisillä unitutkimuksilla (kuten unirekisteröinti) on mahdollista tutkia mm. aivojen ja hengityksen toimintaa unen aikana hyvinkin tarkasti.

Unettomuuden itsehoito

Tilapäinen univaikeus on hyvin yleistä, eikä sitä kannata pelästyä, koska tällöin univaikeus vain pitkittyy. Unettomuuden hoitamiseksi on monia ja toimivia konsteja, joita kannattaa kokeilla. Unettomuuden hoitoon on olemassa myös useita oppaita, joiden avulla voi mm. parantaa unihygieniaa.

Keskeistä itsehoidossa on nukahtamiselle otollisten olosuhteiden luominen. Tähän kuuluvat mm. hyvästä nukkumisympäristöstä huolehtiminen (mm. tarpeeksi viileä, hiljainen ja pimeä huone) sekä tiettyjen aineiden (kuten kahvin, kolajuomien, alkoholin tai tupakan) välttäminen illalla. Kevyt iltapala ja sopivasti rasittava liikunta auttavat nukahtamisessa. Sänky kannattaa rauhoittaa nukkumiselle, eikä siellä kannata esim. lueskella päivisin tai katsella televisiota. 

Jos uni ei tule puolessa tunnissa, sänkyyn ei kannata jäädä, vaan nousta vuoteesta ja odotella rauhassa nukuttamisen tunnetta. Säännöllinen heräämisaika aamuisin edesauttaa myös unensaantia iltaisin. Puolta tuntia pitemmät päiväunet voivat vaikeuttaa unen saantia illalla; nukahtamisvaikeuksissa päiväunet kannattaakin jättää kokonaan väliin.

Apteekeista on saatavilla ilman reseptiä melatoniini-tabletteja. Melatoniini on elimistön oma uni-valverytmiin vaikuttava aine, jonka eritys voi häiriintyä esim. valoisten iltojen tai liian pitkäaikaisen ruututyöskentelyn (tietokoneet, tabletit, kännykät) vuoksi. Tällöin pieni annos melatoniinia illalla saattaa auttaa nukahtamisessa. Jotkut ovat saaneet apua unettomuuteen myös aamuisin käytettävästä kirkasvalohoidosta.

Unettomuuden asiantuntijahoito ja unilääkkeet

Jos itsehoidolla ei saada apua unettomuuteen, voi mm. psykoterapiasta olla hyötyä. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa myös pienen määrän unilääkkeitä. Tavoitteena on, että lääkitys olisi lyhytaikaista ja tilapäistä, koska varsinkin perinteisten unilääkkeiden teho heikkenee päivittäisessä käytössä nopeasti ja niihin voi kehittyä lääkeriippuvuus. Unettomuuteen käytetäänkin nykyään usein esim. elimistön omaa unirytmiin vaikuttavaa ainetta (melatoniini) tai väsyttäviä masennuslääkkeitä. 

Unettomuuden ehkäisy ja unihygienia

Nukahtaminen ja unen ylläpito ovat alitajuisia mekanismeja – niiden täytyy toisin sanoen toimia itsestään ja automaattisesti. Hyvää unta voidaan kuitenkin tukea luomalla nukahtamiselle otolliset edellytykset. Tällöin puhutaan unen huollosta eli unihygieniasta. Tähän kuuluvat mm. hyvästä nukkumisympäristöstä huolehtiminen (mm. tarpeeksi viileä, hiljainen ja pimeä huone) sekä tiettyjen aineiden (kuten kahvin, kolajuomien, alkoholin tai tupakan) välttäminen illalla. Sen sijaan kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala auttaa nukahtamisessa. Sänky kannattaa myös rauhoittaa nukkumiselle, eikä siellä kannata esim. lueskella päivisin tai katsella televisiota.

Jos uni ei tule puolessa tunnissa, sänkyyn ei kannata jäädä pyörimään, vaan nousta vuoteesta ja esimerkiksi lukea ja odotella nukuttamisen tunnetta. Säännöllinen samaan aikaan herääminen aamuisin edesauttaa myös unensaantia iltaisin. Puolta tuntia pitemmät päiväunet voivat vaikeuttaa unen saantia illalla; nukahtamisvaikeuksissa päiväunet kannattaakin jättää kokonaan väliin.

Sopivalla liikunnalla on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus nukahtamisongelmiin. Ohjeita itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen saa mm. kuntosaliohjaajilta.

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja

Varaa aika: Mehiläinen

Avaa mehiläisen ajanvaraus

Näytä Mehiläisen ajanvaraus

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja