Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu - Klinik.fi

VALITUT OIREET (7)

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

Päivitetty: 20.09.2018

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu tarkoittaa tilaa, jossa virtsarakon alapuolella sijaitseva eturauhanen kasvaa ja painaa virtsarakkoa sekä eturauhasen läpi kulkevaa virtsaputkea. Vaiva yleistyy iän myötä ja sitä esiintyy vain miehillä. Eturauhasen liikakasvusta ja sen aiheuttamista oireista kärsii neljä kymmenestä yli 60-vuotiaasta suomalaismiehestä.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Mikäli eturauhasvaivat ovat ajoittaisia eivätkä haittaa päivittäistä elämää, niitä voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Jos virtsaamiseen liittyvät vaivat eivät hellitä itsehoidolla ja haittaavat arkielämää, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Kiireellinen

Jos virtsaa ei tule ollenkaan (ns. virtsaumpi), lääkäriin on hakeuduttava viimeistään vuorokauden kuluessa.

Eturauhasen liikakasvun oireet ja tutkiminen

Eturauhasen liikakasvun oireet voidaan jakaa virtsan kertymisoireisiin sekä rakon tyhjentymisongelmiin. Kertymisoireita ovat tiheä virtsaamisen tarve ja sen aiheuttamat yöheräämiset, virtsaamispakko sekä virtsan pidättämisen vaikeus. Tyhjennysoireita ovat heikentynyt virtsasuihku, virtsantulon viipyminen, tunne että virtsaa jää rakkoon vielä virtsaamisen jälkeenkin sekä joskus virtsaamiskyvyttömyys virtsan kulun estyessä. Yleensä muita oireita ei esiinny.

Huomattavasti harvinaisempaa eturauhassyöpää voi olla vaikea erottaa pelkkien oireiden perusteella eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Yleensä oireet kuitenkin kehittyvät eturauhassyövässä nopeammin - lisäksi saattaa esiintyä verivirtsaisuutta (katso verta virtsassa).

Eturauhasen liikakasvun varma toteaminen vaatii lääkärin tutkimuksen. Vastaanotolla suoritettavaan perustutkimukseen kuuluvat sukuelinten tutkiminen sekä eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta. Eturauhasen tilaa voidaan selvittää erillisellä verikokeella (PSA, prostataspesifinen antigeeni). Usein otetaan myös virtsakoe. Tarvittaessa eturauhasta voidaan lisäksi tutkia virtsateiden kaikukuvaus- eli ultraäänitutkimuksen avulla. Miesten vaivoihin perehtyneen erikoislääkärin (urologi) suorittamiin erillisiin tutkimuksiin kuuluvat mm. virtsan virtaustestit sekä tarkemmat kuvantamistutkimukset.

Eturauhasen liikakasvun itsehoito

Eturauhasvaivan varsinaisen syyn eli eturauhasen liikakasvun itsehoitoon ei ole toimivia keinoja. Sen aiheuttamia oireita voi kuitenkin pyrkiä lievittämään varomalla kylmettymistä ja liiallista alkoholinkäyttöä. Lisäksi virtsaamista ei kannata tarpeettomasti viivyttää ja rakon on hyvä antaa rauhassa tyhjentyä kokonaan.

Moni käyttää erilaisia rohdosvalmisteita eturauhasvaivojen hoitoon. Niiden tehosta ei kuitenkaan ole luotettavaa lääketieteellistä tutkimusnäyttöä.

Eturauhasen liikakasvun hoito ja lääkkeet

Eturauhasen liikakasvua voidaan hoitaa suun kautta otettavien lääkkeiden avulla. Lääkeryhmiä on olemassa kaksi: toiset vaikuttavat eturauhasen ja virtsarakon kaulan alueen lihaksia rentouttamalla (kuten tamsulosiini ja alfutsosiini), kun taas toiset pienentävät suoraan eturauhasen kokoa (kuten finasteridi ja dutasteridi). Lihaksiin vaikuttavat lääkkeet alkavat vaikuttaa nopeasti, eturauhasen kokoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutus alkaa joidenkin kuukausien kuluttua. Myös näitä molempia lääkeaineita sisältäviä yhdistelmälääkkeitä käytetään, jos yksittäinen lääke ei tuo tarvittavaa tehoa.

Leikkaushoitoa voidaan harkita, mikäli lääkehoidolla oireita ei saada kuriin. Tällä hetkellä suosituin toimenpide on nk. höyläysleikkaus, jossa eturauhasen suurentunut osa poistetaan höyläyksen avulla virtsaputken kautta. Muita toimenpiteitä ovat mm. halkaisuleikkaus, laser- sekä lämpöhoidot. Usein toimenpiteillä saadaan merkittävästi helpotettua oireita. On kuitenkin huomattava, että eturauhanen saattaa alkaa vaivata uudelleen onnistuneen hoidon jälkeenkin.

Eturauhasen liikakasvun ehkäisy

Eturauhasen liikakasvu on normaaliin miehen ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Ikä ja miessukuhormoni ovatkin ainoat tunnetut riskitekijät eturauhasen liikakasvulle, vaikka perinnöllisellä alttiudella voi myös olla oma pieni merkityksensä. Tästä johtuen keinoja vaivan ehkäisemiseksi ei tunneta.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit