Virtsatietulehdus tarkoittaa joko virtsarakon (kystiitti) tai munuaisaltaan (pyelonefriitti) tulehdusta. Virtsatietulehduksen aiheuttaa yleensä oman ihon bakteeri: se nousee virtsaputkea pitkin joko virtsarakkoon tai ylemmäs munuaisaltaaseen saakka. Virtsatietulehduksen riski kasvaa iän mukana ja se on hyvin yleinen varsinkin naisilla: vähintään joka toinen nainen sairastaa sen ainakin kerran elämänsä aikana.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Perusterveiden aikuisten naisten (18-65v) tyypilliset virtsatietulehdukset eivät välttämättä tarvitse lääkärissä käyntiä, vaan lääkäri (joskus myös sairaanhoitaja) voi kirjoittaa reseptin pelkkien oireiden perusteella potilasta näkemättä.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärin puoleen tulee kääntyä, mikäli on raskaana, tulehdus on ensimmäinen, oireilu on epäselvää ja jatkuu antibioottihoidosta huolimatta tai herää epäily sukupuolitaudista. Miesten virtsatietulehdusta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin.
Kiireellinen
Päivystykseen hakeutuminen saattaa olla paikallaan, mikäli virtsatulehdusoireiden lisäksi esiintyy kylki- tai selkäkipua, kuumetta tai yleisvoinnin laskua.
Virtsatietulehduksen oireet ja tutkimukset
Virtsatietulehdus ja erityisesti virtsarakon tulehdus (kystiitti) aiheuttavat yleensä hyvin tyypilliset oireet: tiheävirtsaisuus, virtsaamispakko ja kirvely virtsatessa. Myös epämääräistä alavatsakipua tai verta virtsassa voi esiintyä. Aikuisilla virtsarakon tulehdukseen ei yleensä liity kuumetta. Myöskään pelkkä virtsan poikkeava haju tai väri eivät välttämättä viittaa virtsatietulehdukseen. Vanhuksilla virtsarakon tulehduksen ainoa oire voi olla sekavuus.
Virtsaputken tulehduksessa (uretriitti) kirvely virtsatessa on myös hyvin tyypillinen oire. Virtsaputkentulehdus liittyy kuitenkin yleensä sukupuolitauteihin ja on huomattavasti rakkotulehdusta harvinaisempi.
Munuaisaltaan tulehduksessa (pyelonefriitti) tyypillisiä oireita ovat mm. kylki- tai selkäkipu, kuume ja yleisvoinnin lasku. Myös virtsaoireet ovat tavallisia, mutta aina niitä ei välttämättä esiinny. Iäkkäämmillä ihmisillä ainoa pyelonefriitin oire voi olla yleistilan lasku.
Virtsatietulehdukset ovat pääsääntöisesti naisten vaiva. Naisilla virtsaputki on selkeästi lyhyempi kuin miehillä ja bakteerit nousevat herkemmin virtsarakkoon saakka. Miehillä virtsatietulehdus liittyy yleensä johonkin virtsateiden rakenteelliseen vikaan tai iäkkäämmillä eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Tällöin virtsa ei pääse kulkemaan esteettömästi virtsaputkessa, mikä altistaa tulehduksille.
Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. vatsan ja selän tunnustelu sekä koputtelu virtsatietulehdusta epäiltäessä. Epäselvissä tilanteissa lääkäri tekee myös gynekologisen tutkimuksen. Virtsanäyte on virtsatietulehduksen perustutkimus. Sillä voidaan tutkia mm. tulehdusta aiheuttaneen bakteerin tyyppi ja herkkyys eri antibiooteille. Myös monet sukupuolitaudit voidaan todeta virtsanäytteellä. Munuaistason tulehdusta epäiltäessä otetaan lisäksi verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP).
Miehiltä tarkastetaan sukuelimet sekä tunnustellaan eturauhanen peräaukon kautta. Eturauhasen tilaa tutkitaan tarvittaessa verikokeella (PSA, prostatasepsifinen antigeeni). Mikäli selvää syytä virtsatietulehdukselle ei löydy, voi miestentauteihin perehtyneen erikoislääkärin (urologi) arviosta olla hyötyä.
Virtsatietulehduksen ensiapu ja itsehoito
Vaikka ilmeisesti osa rakkotulehduksista korjaantuu itsestäänkin, virtsatietulehdus vaatii aina asiantuntijahoitoa. Ensiapuna ennen lääkäriin menoa voi kokeilla runsasta juomista - erityisesti puolukka- ja karpalomehun on todettu muuttavan virtsan koostumusta bakteereille huonommin sopivaksi. Kipuun voi ottaa ensiapuna parasetamolia tai tulehduskipulääkettä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni), ellei niiden käytölle ole esteitä.
Virtsatietulehduksen hoito ja antibioottikuuri
Naisten virtsatietulehduksen perushoitona on suun kautta otettava 3-5 päivän antibioottikuuri. Mikäli oireet jatkuvat kuurista huolimatta tai uusiutuvat muutaman viikon kuluessa, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Mikäli tulehduksia on useita vuodessa, voidaan harkita estolääkitystä, jolloin antibioottia syödään pienellä annoksella joka päivä esim. puolen vuoden ajan.
Joillakin naisilla esiintyy bakteereita virtsassa ilman oireita. Tämä ei ole vaarallista eikä antibioottihoitoa tai estolääkitystä yleensä tarvita. Raskaana olevilla naisilla bakteerien esiintyminen virtsassa on kuitenkin aina aihe antibioottihoidolle, koska bakteerit voivat altistaa mm. ennenaikaiselle synnytykselle. Raskaana olevilla naisilla virtsatietulehduksen paraneminen tarkistetaankin virtsanäytteellä.
Miesten virtsatietulehdus hoidetaan pidemmällä antibioottihoidolla; yleensä kuurin kesto on 7-14 päivää. Lisäksi kartoitetaan aina mahdollinen tulehduksen aiheuttava tekijä.
Munuaistason tulehdus eli pyelonefriitti voi olla rajuoireinen, ja sitä saatetaankin joutua hoitamaan sairaalassa. Hyväkuntoisen henkilön pyelonefriitti voidaan kuitenkin hoitaa yleensä suun kautta otettavilla antibiooteilla kotioloissa.
Virtsatietulehduksen ehkäisy
Karpalo- ja puolukkamehun on todettu ehkäisevän virtsatietulehduksia. Toisaalta lantion seudun kylmettyminen (esim. istuessa kylmällä alustalla) voi altistaa virtsatulehdukselle.
Vanhemmilla naisilla vaihdevuodet aiheuttavat sisäsynnyttimien limakalvojen ohentumista, mikä voi altistaa virtsatietulehduksille. Paikalliset estrogeenivalmisteet voivat parantaa limakalvojen tilaa ja näin ehkäistä myös virtsatietulehduksia. Apteekeista on saatavilla tähän soveltuvia valmisteita myös ilman reseptiä.
Joillakin naisilla yhdyntä saattaa altistaa virtsatietulehduksille, koska se helpottaa bakteerin nousua iholta virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Tällöin voi ennaltaehkäisyksi kokeilla virtsalla käyntiä yhdynnän jälkeen. Jos tämäkään ei tuo apua vaivaan, voi suun kautta otettavasta kerta-annoksesta antibioottia yhdynnän jälkeen olla apua. Asiasta on hyvä keskustella lääkärin kanssa.
Iäkkäillä ihmisillä pitkäaikaiset katetrit (putki virtsarakosta) altistavat virtsatietulehduksille. Tämän vuoksi niiden tilalle pyritäänkin mahdollisimman nopeasti miettimään muita vaihtoehtoja.