Vatsatauti - Klinik.fi

VALITUT OIREET (4)

Vatsatauti

Päivitetty: 20.09.2018

Vatsatauti tarkoittaa äkillistä tarttuvaa suolistotulehdusta. Vatsataudit leviävät tavallisesti kosketustartuntana, mutta myös saastuneen ruuan tai juoman välityksellä (ns. ruokamyrkytys). Yleisimmin vatsataudin aiheuttavat virukset (mm. noro-, rota- ja hengitystievirukset), mutta myös bakteerit tai loiset voivat aiheuttaa vatsatauteja.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Nuorilla ja työikäisillä tyypillistä vatsatautia voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla, ellei tauti kestä yli 3 päivää tai ulosteessa ole verta.

Suositellaan jatkotutkimusta

Kuivumisvaaran vuoksi lapsien ja vanhusten on hakeuduttava lääkäriin herkemmin, mikäli nesteiden nauttiminen ei onnistu. Alle puolivuotiaiden lasten mahatauti hoidetaankin yleensä sairaalassa. 

Kiireellinen

Jos oksennuksessa esiintyy verta tai oireiluun liittyy kovaa päänsärkyä, on hyvä hakeutua tutkimuksiin välittömästi. Nopeaa lääkärin tutkimusta vaativat myös mm. vatsakivun yhteydessä esiintyvät voimistuvat oksennukset ilman ripulia sekä yleisvoinnin huononeminen.

Vatsataudin oireet ja tutkiminen

Vatsataudin oireet ovat yleensä helposti tunnistettavia: ripuli, lievä vatsakipu sekä pahoinvointi ja oksentelu. Myös kuumetta voi esiintyä. Tyypillisesti vatsatauti kestää 1-2 päivää ja loppuu yhtä äkillisesti kuin alkoikin. Aika tartunnasta oireiden alkamiseen vaihtelee. Jotkin virukset aiheuttavat oireita jo vuorokaudessa tartunnan jälkeen, kun taas joidenkin kohdalla oireet saattavat alkaa vasta viikon kuluttua. Useimmiten oireilu alkaa parin päivän kuluessa tartunnasta.

Lapsilla vatsatautiin liittyvä ripuli ja oksentelu voi pitkittyessään aiheuttaa hankalankin nestehukan. Tällöin virtsaneritys vähenee ja lapsi saattaa olla väsynyt eikä jaksa leikkiä normaalisti. Myös vanhuksilla ripulin aiheuttama nestehukka saattaa olla vakavaa ja aiheuttaa mm. sekavuutta.

Mikäli oireena on pelkästään ripulia, eikä tautiin liity lainkaan pahoinvointia, kuumetta tai mahakipuja, ripulin taustalla voi olla vatsataudin lisäksi muitakin syitä (katso tarkemmin erillinen artikkeli ripuli). Myös pelkän pahoinvoinnin muut aiheuttajat (mm. migreeni, matkapahoinvointi tai huimaus) on syytä pitää mielessä. 

Vastaanotolla lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen kuuluvat mm. vatsan tunnustelu sekä suoliäänten kuuntelu stetoskoopilla. Lasten kohdalla arvioidaan myös mahdollista kuivumaa tutkimalla ihon kimmoisuutta ja suun limakalvojen kosteutta. 



Rajummissa vatsataudeissa voidaan ottaa verikokeita, kuten tulehdusarvo (CRP) sekä elimistön suola-arvoja (natrium ja kalium). Tarvittaessa myös ulosteesta voidaan ottaa viljelynäytteitä, mikäli oireilusta tai taudin aiheuttajasta on epäselvyyttä.

Vatsataudin itsehoito

Vatsataudin kanssa pärjää itsehoidolla pitkälle. Vettä tai suolapitoista juotavaa kannattaa yrittää nauttia pieninä annoksina kerrallaan. Erityisesti lapsilla riittävään nesteytykseen tulee kiinnittää huomiota; apteekeista on saatavilla valmiita ripulijuomia. Sokeripitoiset nesteet (kuten limsat) eivät ole suositeltavia, vaan voivat pahentaa oireilua. Syöminen ei sinällään pahenna tautia. Lähes kaikki äkisti alkaneet oksennus-ripulitaudit paranevat itsestään 1–3 päivässä.

Koska vatsataudin aiheuttaa yleensä virus, parantumista nopeuttavaa hoitoa ei ole olemassa. Maitohappobakteereja sisältävät valmisteet saattavat kuitenkin lyhentää ripulin kestoa noin vuorokaudella – niitä saa ilman reseptiä apteekeista. Ripulin oireita voi yrittää helpottaa lyhytaikaisesti myös apteekista saatavilla loperamidi-tableteilla. Niiden käyttöä ei kuitenkaan suositella alle 5-vuotiaille lapsille. 

Pienten lasten ja vauvojen kohdalla vatsataudin hoidossa ollaan varovaisempia: alle kuuden kuukauden ikäiset lapset hoidetaan yleensä sairaalassa, mikäli vatsatautiin liittyy sekä ripulia että oksentelua. 

Vatsataudin asiantuntijahoito

Jos itsehoito ei tuota tulosta, tulee bakteeriperäisen aiheuttajan mahdollisuus pitää mielessä. Mikäli ulosteviljelyssä todetaan vatsatautibakteeri (esim. salmonella tai kambylobakteeri), se hoidetaan suun kautta otettavalla antibioottikuurilla. 

Alle puolivuotiaat lapset hoidetaan yleensä sairaalassa, mikäli vatsatautiin liittyy sekä ripulia että oksentelua. Myös vanhusten kohdalla kuivuman korjaaminen saattaa vaatia osastohoitoa. 

Vatsataudin ehkäisy ja hyvä hygienia

Hyvällä käsihygienialla voidaan välttää tarttuvaa suolistotulehdusta. Tämä tarkoittaa käsien pesua aina WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Saippuapesu on tutkimusten mukaan tehokkain konsti, mutta myös käsidesiä voi käyttää. Noro- tai rotaviruksen aiheuttaman mahataudin voi saada myös pinnoilta, kuten hanoista ja valokatkaisijoista. Mikäli perheessä on vatsatautia, saattaa pintojen puhdistus klooripohjaisilla puhdistusaineilla ehkäistä muiden perheenjäsenten sairastumisen.

Pikkulapsilla hyvin yleistä rotavirusta vastaan on olemassa suun kautta otettava rokote, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Ruokamyrkytyksen tai turistiripulin ehkäisyssä tärkeää on kiinnittää huomiota syödyn ruuan laatuun. Tarkkana saa olla varsinkin pakkaamattomien maitotuotteiden (mm. jäätelö), pullottamattoman veden, jääkuutioiden, pesemättömien vihannesten ja kylmien ruokien kanssa. Kuumennetut ja hyvin kypsytetyt ruuat sekä itsekuoritut hedelmät ovat yleensä aina turvallisia. Suurin osa suomalaisten bakteeriperäisistä ruokamyrkytyksistä on ulkomaanmatkan aikana hankittuja. 

Ulkomaille lähdettäessä myös apteekeista saatavilla maitohappobakteereilla voi pyrkiä ehkäisemään vatsataudin tarttumista.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit