Pahoinvointi ja oksentelu ovat hyvin yleisiä oireita, jotka johtuvat yleisimmin ruokamyrkytyksestä tai tarttuvasta vatsataudista. Pahoinvointia ja oksentelua voivat aiheuttaa kuitenkin myös monet muut sairaudet.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Lievä, ohimenevä pahoinvointi tai oksentelu ei vaadi tarkempia tutkimuksia, vaan sitä voi lievittää turvallisesti itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos pahoinvointi jatkuu pitkään ilman selkeää syytä, on lääkärin arvio paikallaan.
Kiireellinen
Jos oksennuksessa esiintyy verta (katso verioksennus) tai oireiluun liittyy kova päänsärky, tulee tutkimuksiin hakeutua välittömästi. Nopeaa lääkärin tutkimusta vaativat myös mm. vatsakivun yhteydessä esiintyvät voimistuvat oksennukset ilman ripulia sekä yleisvoinnin huononeminen.
Pahoinvoinnin ja oksentelun aiheuttajat ja tutkiminen
Yleensä pahoinvointi ja oksentelu johtuu vatsataudista. Tällöin vaivaan liittyy yleensä myös ripulia tai lievää lämpöilyä.
Muita yleisiä pahoinvoinnin aiheuttajia ovat mm. tasapainoaistiin liittyvä pahoinvointi (matkapahoinvointi), sisäkorvaperäinen huimaus, migreeni (muina oireina mm. toispuoleista päänsärkyä ja mahdollisesti näköhäiriöitä) sekä alkuraskauteen liittyvä, erityisesti aamuihin painottuva pahoinvointi (raskauspahoinvointi).
Harvinaisempia pahoinvoinnin syitä ovat esim. vatsahaava tai suolen tukos, joihin liittyy oksentelun lisäksi yleensä kovaakin vatsakipua. Myös tietyt yleissairaudet (kuten epilepsia, aivoverenkierron häiriöt tai jopa sepelvaltimotauti), jotkin lääkkeet tai psyykkiset syyt, kuten bulimia, voivat aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua.
Pahoinvoinnin ja oksentelun tutkiminen perustuu lääkärin suorittamaan perustutkimukseen, johon kuuluu mm. vatsa palpointi eli tunnustelu sekä suoliäänien kuuntelu stetoskoopilla. Tarkemmat erityistutkimukset määräytyvät lääkärin suorittaman perustutkimuksen perusteella.
Pahoinvoinnin ja oksentelun itsehoito
Jos kyse on tarttuvasta vatsataudista, kotikonsteilla pärjää pitkälle. Vettä kannattaa yrittää nauttia pieninä annoksina kerrallaan, tarvittaessa toistettuna tasaisin väliajoin. Erityisesti lapsilla riittävään nesteytykseen tulee kiinnittää huomiota. Kiinteää ruokaa on hyvä välttää oksentelun aikana, mutta syöminen ei sinällään pahenna tautia. Lähes kaikki äkisti alkaneet oksennus-ripulitaudit paranevat itsestään 1–3 päivässä.
Matkapahoinvointiin ja merisairauden ehkäisyyn on apteekista saatavilla itsehoitolääkkeitä myös ilman reseptiä (esim. meklotsiini). Lääkkeet vaikuttavat keskushermoston tasapainoaistimukseen ja ehkäisevät siten huimausta ja pahoinvointia.
Pahoinvoinnin ja oksentelun asiantuntijahoito
Pahoinvoinnin ja oksentelun asiantuntijahoito riippuu oireen aiheuttajasta. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia pahoinvointilääkkeitä (mm. metoklopramidi tai proklooriperatsiini) esimerkiksi migreeniin tai sisäkorvaperäiseen huimaukseen liittyvän pahoinvoinnin hoitoon. Matkapahoinvointiin taas on olemassa reseptillä mm. skopolamiinia sisältäviä laastareita.
Bulimiaan liittyvän oksentelun hoidosta on kirjoitettu erillisessä artikkelissaan (katso syömishäiriö)