Epilepsia tarkoittaa tilaa, jossa aivojen sähköinen toiminta häiriintyy. Sen yleisimpiä syitä ovat mm. aivovamma sekä synnytykseen liittynyt hapenpuute, mutta suurimmassa osassa tapauksista syy jää tuntemattomaksi. Arviolta 4-5 prosenttia väestöstä sairastuu varsinaiseen epilepsiaan, mutta yksittäisen epilepsiakohtauksen kokee elämänsä aikana lähes joka kymmenes.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Mikäli epilepsiaan viittaavia oireita esiintyy, on syytä hakeutua yleislääkärin tai neurologin tutkittavaksi. Ensimmäisen kohtauksensa saanut henkilö toimitetaan yleensä sairaalan ensiapuun. Mikäli epilepsiakohtaus kestää yli viisi minuuttia tai uusii, tulee soittaa hätänumeroon 112 välittömän hoidon saamiseksi.
Epilepsian oireet ja tutkimukset
Epilepsia voidaan jakaa paikallisalkuiseen ja yleistyneeseen muotoon. Paikallisalkuisessa muodossa toiminnot ikään kuin "pysähtyvät", tajunta voi hämärtyä, raajoissa voi esiintyä pientä nykimistä tai käytös voi olla poikkeavaa. Kohtauksen saanut ei tällöin reagoi esimerkiksi puhutteluun. Ennen kohtausta voi ilmaantua ennakkotuntemuksia, kuten näkö-, kuulo- tai makuharhoja. Useimmiten paikallisalkuiset kohtaukset kestävät joitakin minuutteja.
Yleistyneessä muodossa pääoireina ovat äkillinen tajunnan menetys sekä voimakkaat vartalon ja raajojen kouristukset. Lisäksi potilas voi purra kieleensä ja virtsata tai ulostaa alleen. Itse kohtaus kestää yleensä joitakin minuutteja, mutta olo voi olla tämän jälkeen sekava tai väsynyt jopa tuntien ajan.
Alle kouluikäisillä lapsilla voi esiintyä kuumekouristuksia, eli kuumeen aikana ilmaantuvaa tajunnantason laskua, kouristelua tai velttoutta. Kuumekouristuksilla ei kuitenkaan ole yhteyttä epilepsiaan.
Epilepsian toteaminen vaatii neurologin eli neurologian erikoislääkärin tutkimuksen. Ensivaiheen tutkimuksiin kuuluvat mm. pään ja aivojen kuvantaminen (katso tarkemmin magneettikuvaus eli MRI) sekä verikokeet. Aivosähkökäyrä eli EEG tehdään yleensä ei-kiireellisenä.
Epilepsian ensiapu ja itsehoito
Yleistyneessä kouristuskohtauksessa pidetään huoli siitä, ettei henkilö kolhi itseään. Suuhun ei saa tukehtumisvaaran vuoksi työntää mitään esimerkiksi kieleen puremisen ehkäisemiseksi. Suurin osa epilepsiakohtauksista kestää vain pari minuuttia ja ne loppuvat itsestään. Kouristusten loputtua henkilö käännetään kylkiasentoon. Mikäli kouristuskohtaus kestää yli viisi minuuttia, tulee soittaa hätänumeroon 112.
Keskeisin osa epilepsian itsehoitoa on säännöllisestä ja päivittäisestä lääkityksestä huolehtiminen; myös silloin, kun kohtauksia ei ole vähään aikaan ollut. Tutkimusten mukaan valvominen, pitkäaikainen syömättömyys, liiallinen alkoholinkäyttö ja stressi lisäävät kohtausriskiä. Tämän vuoksi säännöllinen ateriarytmi, riittävät yöunet sekä stressiä poistava liikunta ovat keskeisiä keinoja epilepsian itsehoidossa.
Kuume saattaa myös alentaa kohtauskynnystä. Tämän vuoksi epilepsiaa sairastavien kannattaa hoitaa kuume herkästi käyttämällä apteekista saatavia itsehoitolääkkeitä. Suositeltavin kuumelääke on parasetamoli, joka sopii kaikenikäisille. Aikuisella annos on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Myös ibuprofeenia, ketoprofeenia tai muita tulehduskipulääkkeitä voi käyttää. Tällöin lääkäriltä tai apteekista on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa.
Epilepsian hoito ja lääkkeet
Neurologian erikoislääkäri eli neurologi vastaa epilepsian hoidosta. Jos tutkimuksissa ei löydetä poikkeavaa, lääkitystä ei yleensä aloiteta vielä ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Toistuvissa kohtauksissa säännöllinen lääkehoito on kuitenkin epilepsian hoidon kulmakivi. Hoidon aikana lääkeaineiden pitoisuuksia veressä seurataan verikokeilla. Joskus harvoin hankalan epilepsian hoidossa voidaan joutua turvautumaan myös epilepsiakirurgiaan eli leikkaushoitoon.
Jos kohtauksia ei ole esiintynyt useampaan vuoteen eikä epilepsiaa aiheuttavia muutoksia aivojen rakenteessa ole, voidaan hoitavan lääkärin kanssa miettiä myös mahdollista lääkityksen lopetusta.
Epileptisestä kohtauksesta seuraa aina vähintään kolmen kuukauden mittainen tilapäinen ajokielto.
Korvaukset
Tietyistä epilepsialääkkeistä voi saada Kelalta 100 % lääkekorvattavuutta, jos epilepsia on todettu asianmukaisesti erikoislääkärin toimesta. Tällöin hoitava erikoislääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi.
Epilepsian ehkäisy ja altistavat tekijät
Tutkimusten mukaan aivovammat ja aivoverenkiertohäiriöt (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto) altistavat epilepsialle. Niinpä kallovammojen ehkäisy mm. pyöräilykypärää käyttämällä tai aivoverenkiertohäiriöiden ehkäiseminen muiden sairauksien hyvällä hoidolla voivat ennaltaehkäistä epilepsiaa.
Liiallinen alkoholin käyttö altistaa kaikenlaisille kouristuskohtauksille, myös epilepsialle.