Skitsofrenia eli jakomielitauti on vakava psykiatrinen sairaus, johon liittyy vääristymiä ajattelussa (harhaluuloja) ja havaitsemisessa (aistiharhoja). Vuosittain skitsofreniaan sairastuu noin 200 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti - tavallisimmin sairastuvat ovat nuoria aikuisia.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Skitsofreniaa epäiltäessä on aina hyvä hakeutua yleislääkärin, psykiatrin tai psykiatrisen hoitoyksikön puoleen.
Kiireellinen
Usein skitsofreniaan liittyy henkilön sairaudentunnottomuus, eli hän ei itse tunne itseään sairaaksi tai torjuu pelon tai häpeän vuoksi ajatuksen hoitoon hakeutumisesta. Tällöin hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaaminen voidaan joutua tekemään jopa tahdonvastaisesti, jos henkilö on vaarallinen toisille tai itselleen, eikä muu hoito ole riittävää. Lisäohjeita voi kysyä oman alueen ensiavusta.
Skitsofrenian oireet ja tutkiminen
Skitsofrenia aiheuttaa usein ennakko-oireita, jotka voivat ilmaantua jopa muutama vuosi ennen varsinaista sairastumista. Ennakko-oireita ovat mm. masentuneisuus, keskittymisvaikeudet, eristäytyminen, unihäiriöt, lyhytaikaiset aistiharhat tai harhaluulot. Jos oireita on havaittavissa, on hyvä hakeutua lääkäriin tutkittavaksi, koska hoidon aloittaminen tässä vaiheessa saattaa estää tai viivästyttää sairauden puhkeamista ja lievittää sen voimakkuutta.
Varsinaisen skitsofrenian pääoireita ovat erilaiset aistiharhat, kuten kuuloharhat, puheharhat ja näköharhat. Tällöin henkilö saattaa kuulla esimerkiksi hänen toimintaansa kommentoivaa tai syyttävää puhetta. Skitsofreniaan liittyvistä ajatusvääristymistä eli harhaluuloista yleisimpiä ovat vainoharhaiset eli paranoidiset harhaluulot. Tällöin henkilö kokee perusteetonta pelkoa vainotuksi tai vakoilluksi tulemisesta. Suhteuttamisharhaluulojen eli psykoottisten merkityselämysten yhteydessä henkilö tulkitsee virheellisesti ihmisten eleet tai kokee esimerkiksi lehtikirjoitusten täysin perusteetta viittaavan nimenomaisesti häneen itseensä. Skitsofreniassa voi esiintyä myös muita oireita, kuten puheen häiriöitä (puheen kulku ei ole loogista tai se voi olla hyvin tarkkaa), motivaation puutetta ja tahdottomuutta, ajatustoiminnan häiriöitä (esimerkiksi erikoista käytöstä tai kehon liikkeitä) sekä nautinnon tuntemisen kyvyttömyyttä. Oireilu on hyvin yksilöllistä ja voi vaihdella ajankohdan mukaan samallakin henkilöllä.
Skitsofrenian tutkiminen vaatii yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanoton. Aluksi lääkäri kartoittaa tilanteen keskustelemalla potilaan kanssa. Myös erilaisia kyselyitä voidaan käyttää skitsofrenian toteamiseksi. Joskus myös psykologin tekemät tarkemmat tutkimukset ovat tarpeellisia.
Skitsofrenian itsehoito
Vaikka skitsofrenian hoito vaatii aina psykiatrisen hoitokontaktin, myös itsehoidolla on merkittävä rooli sairauden hallinnassa. Tutkimusten mukaan säännöllinen elämänrytmi, stressitilanteiden välttäminen ja normaaleista arkirutiineista kiinni pitäminen (mahdollisuuksien mukaan) tukevat pärjäämistä. Riittävästä yöunesta, säännöllisestä ruokarytmistä ja arkiliikunnasta huolehtiminen on myös tärkeää.
Päihteiden käyttöä, kuten alkoholia tai huumausaineita kannattaa välttää, sillä ne saattavat aiheuttaa mm. sekavuutta ja aggressiivista käytöstä skitsofreniaa sairastavilla. Koska myös skitsofrenian hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, päihteiden ja lääkityksen yhteiskäyttö voi johtaa yllättäviin yhteisvaikutuksiin.
Skitsofrenian asiantuntijahoito ja lääkkeet
Skitsofrenian hoito tapahtuu yksilöllisesti. Osa paranee sairaudesta täysin oireettomaksi, osa toipuu lieväoireisiksi, kun taas osalla oireilu voi jatkua vakavaoireisena.
Keskeisellä sijalla hoidossa ovat skitsofreniaan kehitetyt lääkkeet eli antipsykoottinen lääkehoito, jota yleensä käytetään säännöllisesti ja pitkäaikaisesti. Tehokkaalla ja oikea-aikaisella lääkehoidolla voidaan merkittävästi kohentaa sairastuneen henkilön elämänlaatua ja lyhentää tai estää sairaalahoitoa vaativat jaksot.
Lääkehoidon ohella muina hoitomuotoina käytetään erilaisia terapioita sekä kuntoutusta. Skitsofreniaan sairastuneelle pyritään yleensä nimeämään oma kuntoutuksesta vastaava hoitaja eli omahoitaja tai palveluvastaava.
Korvaukset
Skitsofrenian hoitoon käytetyistä lääkkeistä saa Kelan 100 % lääkekorvausta, mikäli sairaus on todettu asianmukaisesti. Tällöin hoitava lääkäri voi tehdä lääkärinlausunnon korvattavuuden hakemiseksi.
Skitsofrenian alttius ja ehkäisy
Alttius skitsofreniaan on osittain perinnöllistä, eikä ympäristötekijöiden osuutta taudin puhkeamisen taustalla vielä täysin tunneta. Jonkin verran tutkimusnäyttöä on kuitenkin raskauden ja synnytyksen aikaisten ongelmien sekä lapsuusiän traumaattisten kokemusten yhteydestä skitsofrenian syntyyn.
Kannabiksen käyttö saattaa lisätä skitsofrenian puhkeamisen todennäköisyyttä. Tämän vuoksi ainakin niiden, joiden lähisukulainen sairastaa skitsofreniaa, kannattaa välttää hasiksen ja marihuanan käyttöä.