Kuumekouristus tarkoittaa alle 7-vuotiaan lapsen kouristuskohtausta kuumeen (yli 38 astetta) aikana. Ilmiön tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta kyse on melko yleisestä vaivasta: noin 5 prosenttia lapsista saa vähintään yhden kuumekouristuksen 7. ikävuoteen mennessä. Vaikka kuumekouristus saattaa säikäyttää, kyse on vaarattomasta vaivasta, jolla ei ole yhteyttä esimerkiksi epilepsiaan.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos kuumekouristus on ollut aiemminkin ja tunnistaa sen oireet, kohtauksen voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin on hyvä ottaa yhteyttä lapsen ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen.
Kiireellinen
Päivystykseen on tärkeää hakeutua välittömästi, mikäli kouristus kestää yli 15 minuuttia tai kouristuksen jälkeen esiintyy poikkeavaa oireilua, kuten sekavuutta tai oksentelua.
Kuumekouristuksen oireet ja tutkiminen
Kuumekouristus aiheuttaa kouristuskohtauksen, jossa lapsen tajunnantaso laskee, eikä häneen saa kontaktia. Silmät voivat jäädä hieman auki ja ne voivat myös liikkua tai katsoa ylöspäin. Samalla kädet ja/tai jalat alkavat nykiä ja jäykistyvät molemminpuolisesti. Joskus nykimisen ja jäykistymisen sijasta lapsi voi mennä myös veltoksi. Kuumetta on yli 38 astetta kainalosta mitattuna: joskus kouristuskohtaus voi olla myös kuumeen ensimmäinen merkki.
Tavallisesti kuumekouristus on ohi parissa minuutissa, mutta kouristelu voi kestää jopa 15 minuuttia. Kohtauksen jälkeen lapsi voi olla väsynyt, mutta kuumekouristukseen ei liity kuitenkaan kohtauksen jälkeistä sekavuutta, kivuliaisuutta, oksentelua tai poikkeavaa käytöstä.
Kuumekouristus on yleensä helppo tunnistaa. Yleislääkärin tai lastenlääkärin perustutkimukseen kuumekouristuksen vuoksi kuuluu lapsen tajunnantilan tarkistaminen sekä kuumetta aiheuttavien bakteeritautien poissulkeminen. Tavallinen kuumekouristus ei vaadi erityistutkimuksia. Mikäli kouristuksia ilmaantuu myös ilman kuumetta, jatkotutkimuksina käytetään mm. aivosähkökäyrää eli EEG:tä sekä pään magneettikuvausta.
Kuumekouristuksen ensiapu ja lääkkeet
Vaikka ensimmäinen kuumekouristus on usein pelästyttävä kokemus vanhemmille, kyse ei ole vaarallisesta vaivasta. Kouristuksen aikana on hyvä keskittyä siihen, että lapsi ei vahingoita itseään eikä esim. lyö itseään mihinkään. Elimistön viilentämisestä voi olla apua, mm. vaatteita vähentämällä tai viemällä lapsi ulkoilmaan.
Jos kuumekouristus pitkittyy, voidaan kouristuksia hoitaa myös lääkkeiden avulla. Nämä reseptilääkkeet voivat olla joko suuhun ikenen ja posken väliseen tilaan annettavia tai peräpuikkomuodossa olevia. Lääkettä annetaan, jos kouristuskohtaus ei laukea itsestään viidessä minuutissa.
Kuumekouristuksen asiantuntijahoito
Toistuvissa kuumekouristuksissa lääkäri voi määrätä kouristusta hoitavia lääkkeitä myös kotiin.
Mikäli kouristuksen yhteys kuumeeseen ei ole selvä, lääkäri tutkii tarkemmin epilepsian mahdollisuutta. Epilepsian oireista, tutkimuksista ja hoidosta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa epilepsia.
Kuumekouristuksen ehkäisy
Kuumekouristusta itsessään ei ole mahdollista ennaltaehkäistä, sillä tehokkaallakaan kuumelääkkeen käytöllä ei ole tutkimuksissa voitu vähentää kuumekouristuksia. Kuumekouristuksen kokeneiden lasten kuume voidaan siis hoitaa täysin normaaliin tapaan esim. parasetamolin avulla.
Toistuvissa kuumekouristuksissa lääkäri voi määrätä kouristusta hoitavia lääkkeitä kotiin. Nämä lääkkeet voivat olla joko suuhun ikenen ja posken väliseen tilaan annettavia tai peräpuikkomuodossa olevia. Lääkettä annettaan, jos kouristuskohtaus ei laukea itsestään viidessä minuutissa.