Sekä mahalaukun että suoliston sisin osa koostuu limakalvosta, joka suojaa niitä mm. mahalaukun normaalilta suolahapolta. Vatsahaava tarkoittaa limakalvon syvempää haavaumaa joko mahalaukussa tai pohjukaissuolessa (ohutsuolen alkuosa). Yleisimmin vatsahaavan aiheuttaa Helicobacter pylori -nimisen bakteerin aiheuttama tulehdus mahalaukun limakalvolla tai tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö. Vatsahaavan sairastaa jossain elämänsä vaiheessa joka kymmenes suomalainen.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos vatsahaavan oireet ovat lieviä ja ajoittaisia, vaivaa voi hyvin pyrkiä lievittämään itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli ylävatsavaivat tai närästys eivät helpota ruokavaliomuutoksilla tai muilla kotikonsteilla, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.
Kiireellinen
Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, mikäli esiintyy äkillistä, kovaa kipua rintakehällä tai ylävatsalla, verioksentelua tai mustia ulosteita ilman selkeää syytä.
Vatsahaavan oireet ja tutkimukset
Vatsahaava aiheuttaa tyypillisesti ylävatsalla tuntuvaa epämääräistä kipua. Kipu saattaa tuntua polttavana ja korventavana, mutta myös esim. nälän tunteen kaltaisena. Tyypilliseti kiputuntemus on pahimmillaan mahan ollessa tyhjä (kuten öisin) ja lievittyy esim. syömisellä, mutta palaa jälleen parin tunnin kuluttua syömisestä. Kivun lisäksi voi esiintyä myös närästystä tai oksentelua.
Mahahaava voi pitkittyessään aiheuttaa vakavampia ongelmia: haavauma saattaa syöpyä verisuoneen saakka, jolloin syntyy mahalaukun tai pohjukaissuolen verenvuotoa. Verenvuodon seurauksena taas voi olla verioksennus tai tervamainen, musta uloste. Pahimmillaan haavauma voi puhkaista koko seinämän. Tällöin kipu kovenee äkillisesti hyvin voimakkaaksi. Näiden oireiden ilmaantuessa on lääkäriin hakeuduttava välittömästi. Onneksi vatsahaavan puhkeaminen on kuitenkin melko harvinaista.
Vatsahaavan varma tunnistaminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai gastroenterologin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat vatsan tunnustelu sekä suoliäänien kuuntelu stetoskoopin avulla. Mahdollinen helikobakteeri voidaan todeta verikokeella, ulosteesta otettavalla näytteellä tai hengitystestillä. Itse vatsahaava puolestaan todetaan vatsalaukun tähystyksessä (gastroskopia), jossa nähdään myös pohjukaissuolen alkuosa. Gastroskopiassa limakalvolta voidaan lisäksi ottaa kudosnäytteitä lisätutkimuksia varten.
Vatsahaavan itsehoito ja happopumpun salpaajat
Vatsahaava paranee yleensä itsestään, kunhan sille altistaneet tekijät saadaan poistettua. Tässä ovat avainasemassa tupakoinnin ja tulehduskipulääkkeiden (kuten ibuprofeeni, ketoprofeeni tai aspiriini) lopetus. Vaihtoehtoisena kipulääkkeenä voidaan käyttää esim. parasetamolia. Pyrkimys ylimääräisen stressin välttämiseen kuuluu myös hoitoon. Hoidon aluksi voidaan käyttää mahan haponeritystä vähentävää lääkettä kuten lansopratsolia (ns. happopumpun salpaaja) muutaman viikon kuurina. Tarkemmin mahan happamuuteen vaikuttavista itsehoitolääkkeistä on kerrottu erillisessä artikkelissa närästys ja refluksitauti.
Vatsahaavan asiantuntijahoito
Mikäli itsehoito ei tuota tulosta tai lääkityksen tarve on pitkäaikaisempaa, lääkäri voi kirjoittaa happopumpun salpaajia myös reseptillä.
Vatsahaavalle altistava helikobakteeri hoidetaan yleensä viikon kestävällä tablettikuurilla, joka sisältää kahta eri antibioottia sekä mahalaukun haponeritystä vähentävää lääkettä. Joillekin häätöhoidon syönti saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksia (kuten ripulia), mutta helikobakteeri-häätöhoidon onnistuminen on oleellista mahahaavan hoidossa. Haponeritystä vähentävää lääkettä jatketaan kuurin jälkeen yleensä vielä useamman viikon ajan.
Yleensä mahahaava saadaan oireettomaksi näillä toimilla; mahalaukun leikkaukseen joudutaan turvautumaan vain harvoin.
Vatsahaavan ehkäisy ja helikobakteeri
Helikobakteeri (Helicobacter pylori) sekä sen aiheuttama tulehdus limakalvolla on tärkein vatsahaavan aiheuttaja. Helikobakteeri voidaan hoitaa häätöhoidon avulla. Myös tulehduskipulääkkeiden liiallinen käyttö voi altistaa vatsahaavalle. Tämän vuoksi vatsaystävällinen parasetamoli onkin ensisijainen vaihtoehto kuume- ja kipulääkkeenä. Myös tupakointi ja stressi lisäävän mahahaavan riskiä. Mm. apteekeista on saatavilla itsehoitotuotteita tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Sen sijaan ruokavalion laadulla ei ole osoitettu olevan yhteyttä mahahaavan syntyyn.