Närästys tarkoittaa rintalastan takana tuntuvaa polttavaa tai korventavaa tunnetta. Närästyksen aiheuttaa mahan happaman sisällön nouseminen ylöspäin takaisin ruokatorveen, jossa se ärsyttää ruokatorven limakalvoa. Kaikilla ihmisillä takaisinvirtausta tapahtuu jonkin verran, mutta mikäli oireita on viikoittain tai useammin, vaivaa kutsutaan refluksitaudiksi (re flux = takaisin virtaus). Tällöin taustalla saattaa olla esim. palleatyrästä aiheutuva ruokatorven alasulkijalihaksen puutteellinen toiminta. Noin joka viides suomalainen kärsii närästyksestä ja joka kymmenennellä oireita on viikoittain.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos närästys on satunnaista ja ohimenevää, oireita voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli itsehoito ei tehoa 2 viikossa tai närästysoiretta esiintyy viikoittain, tulee hakeutua lääkäriin. Tutkimukset ovat paikallaan myös silloin, jos närästykseen liittyy oksentelua, nielemisvaikeuksia, laihtumista tai muuntyyppistä rintakehän tai ylävatsan alueen kipua.
Kiireellinen
Äkillinen ja kova rintakipu on aina aihe päivystykseen hakeutumiseen sydänperäisten syiden poissulkemiseksi. Myös närästykseen liittyvä verioksennus tai äkillisesti mustiksi muuttuneet ulosteet vaativat välitöntä lääkärin tutkimusta.
Närästyksen oireet ja tutkiminen
Närästyksen tyyppioire on korventava, tylppä kipu rintalastan takana. Joskus hapanta mahansisältöä voi nousta myös suuhun saakka. Tämä ärsyttää ruokatorvea pitkältä matkalta ja voi aiheuttaa myös muita oireita, kuten palan tunnetta kurkussa, nielaisukipua tai jopa yskää. Tyypillisesti närästys on pahimmillaan pian ruokailun jälkeen tai makuulla ollessa. Myös kumartelu, vatsan kohdalta kiristävät vaatteet, taakkojen nostelu ja henkinen stressi voivat pahentaa oireita. Raskauden aikainen närästys on hyvin yleistä; vaivan taustalla on sekä kohdun suureneminen että ruokatorven alasulkijalihaksen rentoutuminen raskauden aikana.
Mikäli polttava ja korventava kipu tuntuu selkeämmin ylävatsan kohdalla, kyseessä saattaa olla vatsahaava. Tällöin kiputuntemus on tyypillisesti pahimmillaan mahan ollessa tyhjä ja lievittyy syömisellä. Mahahaavan taustalla saattaa olla myös tulehduskipulääkkeiden (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) pitkäaikainen käyttö. Tulehduskipulääkkeet ohentavat ruuansulatuskanavaa suojaavaa limakerrosta ja sen seurauksena limakalvoon saattaa syntyä haavaumia ja syöpymiä. Riskejä voi vähentää vatsansuojalääkkeitä käyttämällä tai vaihtamalla tulehduskipulääkkeet esim. parasetamoliin.
Lääkärin suorittamaan närästysoireen perustutkimukseen kuuluu mm. keuhkojen ja sydämen kuuntelu stetoskoopilla sekä vatsan tunnustelu. Refluksitaudin keskeisin perustutkimus on ruokatorven ja vatsalaukun tähystys (gastroskopia). Myös ruokatorven happamuutta mittaavaa pH-tutkimusta käytetään.
Närästyksen itsehoito, ruokavalio ja närästyslääke
Närästystä voi helpottaa monilla kotikonsteilla. Ruoka-annosten pienentäminen ja rauhallinen ateriointi auttavat, samoin rasvaisten ja käristettyjen ruokien, runsaan kahvinjuomisen, happamien juomien sekä sitrushedelmien välttäminen. Koska mahalaukun tyhjeneminen kestää 3-4 tuntia ruokailun jälkeen, suuria aterioita ennen nukkumaanmenoa on hyvä välttää. Myös sängyn ylävartalon puoleista päätyä voi korottaa 10-15 cm nukkuessa tapahtuvan takaisinvirtauksen vähentämiseksi.
Mahdollisen ylipainon (katso lihavuus) vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen ovat toimivia itsehoitokeinoja, sillä jo lieväkin ylipaino altistaa närästykselle ja tupakalla on mahan happoisuutta lisääviä ja mahalaukun sulkijalihaksen toimintaa heikentäviä vaikutuksia. Apukeinoja tupakoinnin lopettamiseen voi kysyä apteekeista.
Apteekista on saatavilla ilman reseptiä närästyksen itsehoitolääkkeitä, joita voi käyttää lievän närästyksen hoitoon yhtäjaksoisesti korkeintaan parin viikon ajan. Mahan happamuutta neutraloivat lääkkeet (antasidit) helpottavat närästysoireita suhteellisen nopeasti. Antasidit saattavat kuitenkin häiritä mm. joidenkin antibioottien, raudan ja kilpirauhaslääke tyroksiinin imeytymistä, joten näiden lääkkeiden yhteiskäytöstä kannattaa kysyä neuvoja apteekista. Mahalaukun haponeritystä vähentävät lääkkeet (happopumpun salpaajat) vaikuttavat antasidejä pitempään ja ovat usein myös tehokkaampia.
Apteekin farmaseutit ja proviisorit osaavat auttaa paitsi sopivan lääkkeen löytämisessä, myös mahdollisten muiden käytössä olevien lääkkeiden yhteisvaikutusten arvioimisessa. Esimerkiksi tietyt verenpainelääkkeet (kalsiumkanavan salpaajat), keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet (ns. opiaatit) tai nitrovalmisteet voivat altistaa närästykselle.
Närästyksen asiantuntijahoito
Mikäli närästys pitkittyy eikä itsehoidolla saada tuloksia parissa viikossa, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä tehokkaampia happopumpun salpaajia, joita käytetään tyypillisesti 1-3 kk ajan. Joskus joudutaan turvautumaan jopa pysyvään päivittäiseen lääkitykseen.
Jos mahdollisen ylipainon vähentäminen ei onnistu omin voimin, voi apua siihen hakea mm. ravitsemusterapeuteilta.
Joskus närästyksen lisähoitona voidaan käyttää Voice Massage -terapiaa, jolla pyritään poistamaan kurkunpään ja palleaseudun lihasjännitteitä. Myös vatsaelinkirurgin suorittama leikkaushoito on mahdollinen, jos tyydyttävää elämänlaatua ei muuten saavuteta: leikkauksella hyvään lopputulokseen päästään noin 70 – 90 %:ssa tapauksista.
Närästyksen ehkäisy
Satunnaista närästystä voi yrittää ehkäistä välttämällä suurten ruoka-annosten syömistä kerralla (erityisesti iltaisin) ja syömällä rauhallisesti. Rasvaiset ja käristetyt ruuat, runsas kahvin juominen, happamat juomat ja sitrushedelmät saattavat myös altistaa närästykselle. Erityisesti yöaikaista närästystä voi yrittää ehkäistä korottamalla sängyn päätyä 5-10 cm, jolloin takaisinvirtausta ruokatorveen ei pääse syntymään yhtä helposti. Vatsan seudusta kiristäviä vaatteita ja tietoista röyhtäilyä kannattaa myös välttää.
Ylipainon välttäminen (katso lihavuus) on keskeisimpiä keinoja närästyksen ennaltaehkäisyssä, sillä jo lieväkin ylipaino saattaa altistaa närästykselle. Apua painonhallintaan saa mm. ravitsemusterapeuteilta, fysioterapeuteilta ja kuntosaliohjaajilta. Myös tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, sillä nikotiinilla on mahahapon eritystä lisääviä vaikutuksia. Tupakka myös heikentää mahalaukun sulkijalihaksen toimintaa. Apukeinoja tupakoinnin lopettamiseen voi kysyä apteekeista.