Gastroskopia eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys on lääkärin tekemä tutkimus, jossa skooppi eli taipuisa tähystin viedään suun ja ruokatorven kautta mahalaukkuun ja pohjukaissuoleen. Tähystimen päässä on valo, pieni kamera ja usein pienet pihdit. Gastroskopiassa kameran kuvasta ja tähystimellä otetuista näytepaloista pyritään löytämään syy potilasta kulloinkin vaivaaviin oireisiin.
Gastroskopia eli mahalaukun tähystys
Gastroskopia voi auttaa etsimään syytä erilaisille oireille, kuten oksentelu, nielemisvaikeus, rinta- ja ylävatsakipu tai voimakkas närästys. Myös mm. ruokatorven tai mahalaukun tulehdus, vatsahaava, pohjukaissuolen haava, mahan ja pohjukaissuolen syöpä, joidenkin anemioiden syyt ja keliakia voidaan todeta tai poissulkea gastroskopialla.
Gastroskopian toteutus ja kesto
Gastroskopia toteutetaan viemällä pinnaltaan liukas ja vielä geelillä liukastettu, noin sormen paksuinen tähystinletku suun kautta ruokatorveen ja edelleen mahaan. Yleensä tutkittavan tarvitsee vain maata kyljellään ja auttaa tutkimuksen alussa tähystimen etenemistä muutamalla nielaisulla. Tähystin saattaa aluksi aiheuttaa lievää kakomista, mutta nielu tottuu yleensä ärsytykseen tutkimuksen aikana. Vatsa tuntuu turvonneelta, sillä sinne pumpataan ilmaa, jotta näkyvyys olisi parempi ja tähystintä pystyisi ohjaamaan eteenpäin. Gastroskopian varsinainen tähystysvaihe kestää yleensä n. 10-20 minuuttia.
Gastroskopian jälkeen
Gastroskopian jälkeen tutkittava pystyy heti toimimaan normaalisti. Esilääkitys voi kuitenkin aiheuttaa tokkuraista oloa, joten autolla ajamista tai muita tarkkuutta vaativia tehtäviä tulee välttää. Yleisimmät gastroskopian jälkioireet ovat lievä äänen käheys, nielun ärsytyksen tunne ja ilmavaivat. Tähystyksessä otetut koepalat lähetetään laboratorioon tutkittavaksi ja niistä saadaan kirjallinen vastaus.
Korvaukset
Osittaista Kela-korvausta on mahdollisuus saada lääkärin tekemän lähetteen perusteella tehtävästä gastrokopiasta.